2.1
Ravitsemistoiminnan rajoittamisen tarve eri epidemiatilanteissa
Koronavirusepidemian ensimmäinen aalto alkoi Suomessa maaliskuussa 2020. Pääasiassa hyvin yleisillä ja laajamittaisilla sosiaalisten kontaktien vähentämiseen tähtäävillä suosituksilla ja rajoituksilla onnistuttiin estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvaamaan terveydenhuollon kantokyky ja suojelemaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tässä epidemian vaiheessa ravitsemisliikkeet suljettiin pääosin asiakkailta huhtikuussa 2020.
Kun epidemiatilanne alkoi helpottaa, valtioneuvosto siirtyi toukokuun 2020 alussa toteuttamaan edellä mainittua hybridistrategiaa. Ravitsemistoiminnan rajoituksia koskevat tartuntatautilain väliaikaiset säännökset valmisteltiin ja hyväksyttiin toukokuussa ja ravitsemisliikkeet voitiin jälleen avata asiakkaille 1.6.2020. Epidemiologisen tilannekuvan perusteella valtioneuvosto totesi 15.6.2020, että epidemia on hallittavissa viranomaisten säännöllisin toimivaltuuksin.
Valtioneuvosto hyväksyi 3.9.2020 valtioneuvoston periaatepäätöksen toimintasuunnitelman antamisesta hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 antaman toimintasuunnitelman (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26) mukaan tartuntojen leviämistä tehokkaasti estävien hybridistrategian toimenpiteiden on oltava ennakollisia ja epidemiologisesti perusteltuja. Tässä tarkoituksessa toimintasuunnitelmassa kuvataan kolme epidemiologista tilannekuvaa (perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe), joiden avulla suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista jatkossa arvioidaan ja joita käytetään päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Tartuntojen kokonaismäärä alkoi rauhallisen kesän jälkeen kasvaa kiihtyvästi ja 23.10.2020 valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen hybridistrategian toimintasuunnitelman toimeenpanoon liittyvistä suosituksista (etätyö, yleisötilaisuudet, ryhmäharrastustoiminta, opetusjärjestelyt, julkisten tilojen käyttö).
Koska globaali pandemia jatkui edelleen ja epidemia kiihtyi myös Suomessa, valtioneuvosto puolsi 22.12.2020 antamassaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä toimintasuunnitelmasta covid-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021, että edellä mainittu sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma päivitetään kevättä 2021 varten. Periaatepäätöksen mukaan epidemian kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perusteltuja jo perustasolla, mikäli valtakunnallinen ja lähialueiden epidemiologinen tilanne on huononeva. Leviämisvaiheen uhatessa kaikki tarpeelliset toimenpiteet ovat perusteltua ottaa käyttöön viipymättä. Toimintasuunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1) on kuvattu yhteiskunnan toimien epidemiologiset ja oikeudelliset perusteet ja sen liitteessä 2 on kuvattu käytettävissä olevat suositukset ja rajoitukset 18.12.2020.
Valtioneuvosto on tämän jälkeen puoltanut periaatepäätöksessään 26.1.2021, että sosiaali- ja terveysministeriö tekee hybridistrategian toteuttamisesta annettuun toimintasuunnitelmaan täydennyksen muun muassa uusien virusmuunnosten aiheuttaman uhan vuoksi. Toimintasuunnitelman täydennyksen mukaan myös ravitsemisliikkeitä koskevan sääntelyn tarve arvioidaan.
Ravitsemistoiminnan rajoitukset ovat olleet osa sosiaalisten kontaktien vähentämiseen tähtääviä suosituksia ja rajoituksia. Sekä kansainväliset että Suomesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että epidemiaa voivat kiihdyttää eniten tilanteet, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaansa pitkään ahtaissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä tiiviissä kontaktissa. Tällaisissa tilanteissa yksikin tartuttava henkilö voi altistaa virukselle suuren joukon ihmisiä, joista voi käynnistyä laajoja tartuntaketjuja. Epidemiatilanteen vakavuudesta riippuen erilaisia yhteiskunnan palveluja ja toimintoja, myös ravitsemistoiminta, on eri maissa suljettu määräajaksi jopa kokonaan tai niitä on eri tavoin rajoitettu taudin leviämisen estämiseksi.
Koronavirusaltistumisten ja -tartuntojen tapahtumapaikan määrittäminen on usein vaikeaa, eikä myöskään ole olemassa yksiselitteistä määritelmää siihen, kuinka pitkälle esimerkiksi ravitsemisliikkeessä syntyneen tartuntaketjun jatkotartunnat luokitellaan ravitsemisliikkeessä asiointiin liittyviksi. Esimerkiksi tartuntaketju, joka lähti Vaasassa liikkeelle opiskelijoiden kokoontumisesta ja ravitsemisliikkeessä käynnistä, laajentui nopeasti jatkotartuntojen myötä siten, että tapausten kokonaismäärä oli syksyllä 2020 yli 700. Myös pääkaupunkiseudulla on todettu tartuntaryppäitä, joissa ravitsemisliikkeissä on tapahtunut yhden illan aikana yli 20 tartuntaa, ja nämä tartunnat ovat aiheuttaneet jatkotartuntoja siten, että tapausten kokonaismäärä on useita kymmeniä.
Toisaalta viimeisten tietojen mukaan tartuntoja tapahtuu erityisesti perhepiirissä ja myös harrastuksissa, oppilaitoksissa ja yksityistilaisuuksissa. Välittömästi ravitsemisliikkeisiin viittaavien tartuntojen määrä on ollut nykyisten rajoitusten voimassa ollessa vähäinen, jopa vain joitakin prosentteja kaikista tartunnoista. Viime aikoina tartunnan lähde on tosin ollut epäselvä paikoin jo yli puolessa tapauksista ja ravitsemisliikkeistä on talvella lähtenyt tartuntatapauksia jopa eri puolille maata.
Uutena merkittävänä epidemiologisena uhkatekijänä on ilmennyt SARS-COV-2-virusmuunnoksia. Euroopan tautien valvonnan ja ehkäisyn keskus ECDC on arvioinut 29.12.2020 julkaisemassa riskinarviossa, että etenkin uusi muunnos (B.1.1.7) leviää selvästi nopeammin kuin koronaviruksen aiemmat alatyypit. ECDC julkisti 21.1.2021 uuden arvionsa, jonka mukaan virusmuunnosten leviämisen riski on nyt korkea / erittäin korkea. Vaikka tapauskuolleisuus ei vaikuta lisääntyneen, voi uusi virusmuunnos yleistyessään aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian ja lisääntyneen tapausmäärän johdosta vakavasti vaarantaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn.
Suomessa covid-19-tapausmäärät laskivat joulua edeltävinä viikkoina niin, että 14 vuorokauden ilmaantuvuus on tällä hetkellä noin 85/100 000 ihmistä. R-arvo on tällä hetkellä 0,75-0,95. Melko rauhallinen epidemiologinen tilanne on ollut alueittain vaihtelevaa, ja tapausmäärät ovat joillakin alueilla myös nousseet.
Kevään ja kesän lähestyminen voi huhti-toukokuussa vähentää epidemian pahenemisen uhkaa. Toisaalta virusmuunnoksen leviäminen Suomeen aiheuttaa uuden vakavan riskin epidemian kiihtymiseen vuodenajasta riippumatta. Jos epidemia kiihtyy, on terveydenhuollon ylikuormittumisen ja kuolleisuuden lisääntymisen riski edelleen hyvin huomattava.
Hallitus on tämän vuoksi tammikuun lopulla ryhtynyt toimiin, joiden tarkoituksena on lisätä rajojen terveysturvallisuutta. Sisärajavalvontaa päätettiin jatkaa ja muun muassa maahantulon edellytyksiä kiristettiin ajalle 27.1.–25.2.2021. Tavoitteena on myös maan sisäisin toimin pitää tapausmäärät mahdollisimman matalina, kuitenkin suhteessa rajoitusten aiheuttamiin hyväksyttävissä oleviin haitallisiin vaikutuksiin. Valtiovarainministeriö on mallinnuksessaan osoittanut, että myös kansantaloudellisesta näkökulmasta on edullisinta pitää tapausmäärät ja siten sairaalahoidon kuormitus kevään 2021 aikana kurissa.
Jo kesästä 2020 voimassa olevia rajoituksia on pidetty välttämättöminä sekä rajoitusten säätämisen että niiden soveltamisen aikana. Välttämättömyyden arviointiin liittyvät nyt uusina tekijöinä uusien virusmuunnosten uhka ja aivan viime aikoina käyttöön otetut muutkin rajoitustoimet. Ravitsemistoiminnan rajoitukset ovat yhteiskunnan muiden rajoitustoimien ohella pitäneet epidemian leviämisen Suomessa hyvin hallinnassa, mutta toimia on välttämätöntä edellä esitetyillä perusteilla vielä jatkaa.
2.2
Ravitsemisliikkeiden rajoittamista koskevat säännökset
Tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa on 1.6.2020 jälkeen säädetty tartuntataudin leviämisen estämiseksi asiakkaiden ohjeistus- ja hygieniavaatimuksia, yleinen asiakaspaikkojen etäisyysvaatimus ja toiminnan suunnitteluvelvollisuus sekä asiakaspaikkamäärä-, aukioloaika- ja anniskeluaikarajoituksia.
Voimassa oleva tartuntatautilain 58 a § perustuu 1.6.2020 voimaan tulleeseen pykälään, jota muutettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (HE 139/2020 vp, PeVL 31/2020 vp, StVM 27/2020 vp).
Ravitsemistoiminnan rajoituksia koskevat väliaikaiset pykälät uusittiin näin 1.11.2020 – 28.2.2021 voimassa olevalla lailla 727/2020. Voimassa olevassa tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentissa säädetään asiakkaiden oleskelua ja etäisyyden pitoa koskevista yleisistä velvollisuuksista ja tämän lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin kyseistä aluetta koskien ravitsemisliikkeen asiakkaiden oleskeluun ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä ravitsemisliikkeen sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärään liittyvistä vaatimuksista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi on välttämätöntä. Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla on valtioneuvoston asetuksen nojalla tullut olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä jo kesäkuusta lähtien. 1.11.2020 lukien ravitsemisliikkeiden asiakasmääriä on valtioneuvoston asetuksella rajoitettu enintään puoleen asiakaspaikoista (liike, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjoilla alkoholijuomia) tai enintään kolmeen neljäsosaan asiakaspaikoista (muu liike), jos alue on epidemian kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa.
Lain 58 a §:n 3 momentissa säädetään aukiolo- ja anniskeluajan lyhentämisestä. Asetuksella voidaan säätää näitä rajoituksia, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan siinä tapauksessa antaa tarkempia säännöksiä ravitsemisliikkeen aukioloa kello 23—05 välisenä aikana ja anniskelua kello 22—09 välisenä aikana koskevista rajoituksista sekä siitä, millaisissa ravitsemisliikkeissä kyseisiä rajoituksia noudatetaan.
Käytännössä valtioneuvoston asetuksella on säädetty pääsääntöisesti maakuntatasoisia aukiolo- ja anniskeluaikarajoituksia sen mukaan, onko alue epidemian perustasolla, kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa. Tällä hetkellä lähes koko maa on epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, joissa alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22 ja liikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille toiminta-ajatuksesta riippuen kello 23:een tai 24:ään. Leviämisvaiheessa olevilla alueilla liikkeen saa avata aikaisintaan kello 5 ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla toiminta-ajatuksesta riippuen aikaisintaan kello 24 tai 1.
Perustasolla olevilla alueilla asiakaspaikkamääriä ei rajoiteta, alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 24 ja liikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 1:een.
Pääsääntöisesti rajoitukset on säädetty maakuntatasolla. Valtioneuvosto on saanut alueellista tilannetietoa viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamista lausunnoista ja asetusta on viime aikoina yleensä muutettu sekä positiivisten että negatiivisten epidemian vaiheiden muutosten johdosta. Poikkeuksena tästä esimerkiksi valtakunnallisesti huonontunut epidemiatilanne, lähialueiden epidemiatilanne tai matkailukauden aiheuttamat riskit ovat voineet johtaa siihen, että rajoituksia ei ole alueen oman tilanteen parannuttua heti lievennetty tai jopa siihen, että alueelle on säädetty sen omaa epidemian vaihetta tiukemmat rajoitukset.
Tartuntatautilaissa säädetyt yleiset ravitsemistoimintaa koskevat velvollisuudet ja rajoitukset sekä edellä mainitut valtioneuvoston asetuksessa säädetyt rajoitukset ovat erittäin todennäköisesti muiden toimien rinnalla estäneet koronavirusepidemian leviämistä. Ravitsemisliikkeissä on havaittu melko vähän tartuntoja, mutta havaitut tartunnat osoittavat, että rajoituksia ei ole säädetty turhaan. Voimassa olevien säännösten mukaan tiukemmat rajoitustoimet kohdistuvat sellaisiin ravitsemisliikkeisiin, joiden toiminnassa tartuntataudin leviämisriskin kannalta merkitykselliset ihmisten väliset kontaktit suurella todennäköisyydellä lisääntyvät kyseisissä tiloissa.
Tässä tilanteessa nykyisten säännösten jatkamista voidaan pitää perusteltuna.