3.2
Taloudelliset vaikutukset
3.2.1
Vaikutus valtion talousarvioon
Yleisen arvonlisäverokannan korotuksen arvioidaan vuositasolla lisäävän valtion arvonlisäverokertymää staattisesti laskien noin 1 167 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Arvonlisäverokannan korotus kuitenkin myös lisää valtion arvonlisäveromenoja valtion ja muiden vastaavien julkisyhteisöjen ostoihin sisältyvän, aiempaa suuremman arvonlisäveron vuoksi. Tämä valtion samanaikainen arvonlisäveromenojen lisäys huomioiden esityksen tosiasiallisesti valtion arvonlisäverotuottoa kasvattavan vaikutuksen arvioidaan olevan staattisesti laskien noin 1 031 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa.
Lopullisen tuottovaikutuksen arvioidaan kuitenkin jäävän staattista tuottoarviota pienemmäksi, sillä arvonlisäverotuksen kiristyminen vähentää kotitalouksien ostovoimaa, minkä vuoksi kotitalouksien arvioidaan osin sopeuttavan kysyntäänsä. Tämä kysyntävaikutus huomioiden esityksen vuositason arvonlisäverotuoton lisäyksen arvioidaan olevan vuoden 2025 tasossa noin 956 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 osalta esitetty voimaantulon ajankohta ja arvonlisäveron kahden kuukauden tilitysviive huomioiden arvonlisäverotuoton lisäyksen arvioidaan olevan noin 161 miljoonaa euroa.
Vakuutusmaksuverokannan korotuksen arvioidaan vuositasolla lisäävän valtion vakuutusmaksuverotuottoja staattisesti laskien noin 62 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Kysyntävaikutus huomioiden vakuutusmaksuverotuoton lisäyksen arvioidaan olevan noin 58 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2024 osalta esitetty voimaantulon ajankohta ja vakuutusmaksuveron yhden kuukauden tilitysviive huomioiden vakuutusmaksuverotuoton lisäyksen arvioidaan olevan noin 14 miljoonaa euroa.
Yleisen arvonlisäverokannan korotuksen arvioidaan lisäävän myös auto- ja tupakkaveron tuottoa, sillä näiden verojen perusteena on hyödykkeen hinta, joka sisältää arvonlisäveron. Korkeampi arvonlisävero kasvattaa auto- ja tupakkaveron perusteena olevaa hintaa ja näin ollen myös auto- ja tupakkaveron tuottoa.
Esityksen arvioidaan lisäävän valtion autoveron tuottoa noin kolme miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Vuoden 2024 osalta autoverotuoton lisäyksen arvioidaan olevan noin miljoona euroa.
Esityksen arvioidaan lisäävän tupakkaveron tuottoa kysyntävaikutukset huomioiden noin 11 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Vuoden 2024 osalta tupakkaverotuoton lisäyksen arvioidaan olevan noin neljä miljoonaa euroa.
Kokonaisuudessaan esityksen arvioidaan kasvattavan valtion verotuottoja mainittujen verolajien osalta kysyntävaikutukset ja valtion arvonlisäveromenojen kasvu huomioiden noin 1 027 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Vuoden 2024 osalta lisäksi esitetty voimaantulon ajankohta ja tilitysviiveet huomioiden verotuottojen lisäyksen arvioidaan olevan noin 181 miljoonaa euroa.
3.2.2
Vaikutukset hintoihin
Mikäli esitetyt korotukset siirtyvät täysimääräisinä kuluttajahintoihin, muutoksen kohteena olevien hyödykkeiden kuluttajahinnat nousisivat 1,2 prosenttia. Korotusten välittyminen hintoihin riippuu muun muassa kilpailuolosuhteista, jonka alaisena myyjä toimii, sekä korotuksen kohteena olevan hyödykkeen kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista. Jos esimerkiksi kysyntä on hyvin hintajoustavaa, eli hinnan nousu madaltaa kysyntää merkittävästi, osa veronkorotuksesta jää myyjän kannettavaksi. Jos taas kysyntä ei jousta hinnan muuttuessa, veronkorotus voidaan vyöryttää hintoihin kokonaisuudessaan loppukuluttajan kannettavaksi.
Tutkimustiedon
Benzarti ym. 2020. What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes. Journal of Political Economy. 128:12, 4438-4474.
mukaan Suomessa esimerkiksi kampaamo- ja parturipalveluiden hinnoissa vuoden 2012 arvonlisäveron korotuksen osalta havaittiin lyhyen aikavälin läpimenoasteen vaihtelevan 0:sta 120:een prosenttiin arvonlisäveron korotuksen määrästä. Veronkorotuksen läpimenoasteen on näin ollen havaittu vaihtelevan hyödykeryhmän sisällä merkittävästi. EU-maita sisältävän aineiston pohjalta on myös arvioitu, että yleisesti ottaen arvonlisäveron korotuksesta arviolta kaksi kolmasosaa välittyy hintoihin
Viren. 2005. Miten arvonlisävero vaikuttaa kuluttajahintoihin? VATT-Keskustelualoitteita. 380.
. Arvioon sisältyy kuitenkin epävarmuutta.
Koska ehdotettujen muutosten piiriin kuuluvien tavaroiden ja palveluiden määrä on suuri, ei ole mahdollista yksityiskohtaisesti arvioida veronkorotuksen läpimenon astetta eri hyödykkeiden ja myyjien hintoihin. Yleisen arvonlisäverokannan korotuksen osuutta hintojen muutoksessa arvioidaan olevan haastavaa tunnistaa koko talouden tasolla, sillä yleisen arvonlisäverokannan muutokset ovat tyypillisesti pieniä suhteessa hyödykkeiden hintoihin. Näin ollen havaittuihin hintojen muutoksiin ovat voineet vaikuttaa muutkin taloudellisen toimintaympäristön tekijät sekä esimerkiksi yksittäisen yrityksen hinnoittelupäätösten ja -muutosten tiheys. Jos hinnoittelun muuttamisesta koituu yritykselle merkittävästi kustannuksia tai se tapahtuu osana laajempaa strategista päätöksentekoprosessia, voi hinnan muutos tapahtua ennakoiden tai viipeellä, sekä pienempänä tai suurempana kuin korotuksen määrä.
Euroopan komissio. 2011. A retrospective evaluation of elements of the EU VAT system.
Jos korotukset siirtyvät täysimääräisinä hintoihin, korotuksen kontribuution inflaatioon arvioidaan olevan 0,59 prosenttiyksikköä.
3.2.3
Vaikutukset yrityksiin
Verohallinnon vuoden 2023 oma-aloitteisten verojen veroilmoitustietoaineiston mukaan yleisen arvonlisäverokannan mukaisista kotimaan myynneistä arvonlisäveroa ilmoittaneita toimijoita oli yhteensä noin 444 000. Vaikka arvonlisäverovelvollinen ei suorittaisi myynneistään yleisen arvonlisäverokannan mukaan veroa, tulee tämän kuitenkin huomioida esitys toiminnassaan esimerkiksi ostoista vähennettävän arvonlisäveron vuoksi. Sen toimijajoukon, jonka tulee huomioida esitetyt muutokset toiminnassaan, arvioidaan siis olevan vielä suurempi, lähtökohtaisesti koko arvonlisäverovelvollisten toimijoiden joukko. Maksettavaa vakuutusmaksuveroa oli vuoden 2023 oma-aloitteisten verojen veroilmoitustietoaineiston mukaan ilmoittanut noin 230 toimijaa. Veroilmoitustietoaineiston mukaan nämä kotimaan yleisen arvonlisäverokannan mukaista veroa tai vakuutusmaksuveroa ilmoittaneet yritykset toimivat noin 780 eri toimialalla, eli hyvin laajasti erilaisilla toimialoilla.
Niiltä osin kuin esitetyt korotukset siirtyvät kuluttajahintoihin, ne voivat vähentää korotusten piirissä olevien hyödykkeiden kysyntää ja siten heikentää yritysten tuotantoa. Jos markkinaolosuhteet eivät salli hintojen korottamista koko arvonlisäveron korotuksen määrällä, korotuksen voidaan arvioida rasittavan työvoimaintensiivisiä yrityksiä enemmän kuin yrityksiä, jotka käyttävät paljon ostopanoksia. Tämä johtuu siitä, että ostopanoksista on mahdollista vähentää niihin sisältyvä arvonlisävero, kun taas palkkakustannukset rasittavat yritystä täysimääräisesti.
Alennettujen arvonlisäverokantojen taloudelliset vaikutukset. TEM raportteja 12/2011.
Samoin pääasiassa suoraan kuluttajille myyvän yrityksen voi olla vaikeampi vyöryttää veronkorotusta eteenpäin hintoihin kuin yrityksen, joka myy pääasiassa muille yrityksille, jolloin korotuksen voidaan arvioida rasittavan suoraan kuluttajille myyvää yritystä enemmän.
Koska ehdotettujen muutosten piiriin kuuluvien eri tavaroiden ja palveluiden määrä on suuri, ei ole mahdollista yksityiskohtaisesti arvioida vaikutusten kohdentumista eri hyödykkeitä tarjoaviin yrityksiin.
Esityksestä arvioidaan aiheutuvan korotusten kohteena olevia hyödykkeitä myyville ja ostaville yrityksille kertaluonteisia hallinnollisia kustannuksia. Yritysten tulee päivittää tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmiään vastaamaan esitettyjä verokantoja. Yrityskohtainen yksilöllinen vaikutus riippuu muun muassa tietojärjestelmätoteutuksista ja hintojen päivittämiseen liittyvän automaation asteesta. Hajonta hallinnollisten kustannusten lisääntymisen tasossa arvioidaan suureksi yritysten välillä, mutta täysin manuaalisesti esimerkiksi hintatietoja päivittävien toimijoiden määrä arvioidaan kuitenkin jokseenkin vähäiseksi. Toisaalta näiden toimijoiden arvioidaan mahdollisesti olevan suurelta osin pienyrityksiä, joita hallinnollisten kustannusten kiinteä luonne rasittaa suhteessa yrityksen kokoon lähtökohtaisesti enemmän.
Koska esityksen mukaan korotus tulisi voimaan kesken vuoden 2024, sovellettaisiin saman vuoden aikana kahta eri verokantaa samoille hyödykkeille. Tämän arvioidaan myös kertaluonteisesti lisäävän verotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa arvonlisäverovelvollisille, kuten esimerkiksi arvonlisäveron neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajille, jotka tulevat ilmoittamaan yhden verokauden ilmoituksella eri verokannan mukaisia arvonlisäveroja. Samoin kertaluonteisia kustannuksia arvioidaan vuoden 2024 osalta syntyvän tilanteissa, joissa kirjanpitojärjestelmissä tulee huomioida esimerkiksi vaihtelevasti ajoittuvia oikaisueriä, ja tilanteissa, joissa verovelvollisella on käytössään esimerkiksi vuosisopimuksia tai -alennuksia, joissa verokanta vaihtuu sopimuksen voimassaolon aikana.
Kustannusten merkittäväksi arvioidun hajonnan ja tähän liittyvän täsmällisen tietopohjan puuttumisen vuoksi euromääräistä arviota esityksen kokonaisvaikutuksesta hallinnollisten kustannusten tasoon ei ole mahdollista muodostaa. Esityksen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan pysyvää lisäystä yritysten hallinnollisiin kustannuksiin.
3.2.4
Verovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen poistaminen
Hallituksen toukokuussa 2024 antamassa esityksessä (HE 50/2024 vp) ehdotetaan, että verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus poistettaisiin 1.1.2025 alkaen. Alarajahuojennuksen poistaminen koskettaisi yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on 0–30 000 euron välillä. Alarajaa koskevassa hallituksen esityksessä alarajahuojennuksen poistamisen on arvioitu kasvattavan erityisesti kuluttajille pääasiallisesti myyvien pienten työvoimavaltaisten yritysten verorasitetta. Yleisen verokannan korottamisella arvioidaan olevan yhteisvaikutuksia verovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen poistamisen kanssa. Arvioiden mukaan yleisen verokannan korottaminen voimistaisi alarajahuojennuksen poistamisesta aiheutuvaa verorasitteen kasvua.
3.2.5
Vaikutukset kotitalouksiin
Yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuverokannan piiriin kuuluvat hyödykkeet muodostavat arviolta 40 prosentin osuuden kotitalouksien kulutusmenoista. Esitetyt muutokset kohdistuvat näin ollen suureen osaan kotitalouksien kulutuksesta.
Niiltä osin kuin esitetyt korotukset siirtyvät hintoihin, kotitalouksien ostovoiman arvioidaan heikentyvän esityksen seurauksena. Ostovoiman heikentymisen tasoa oletuksella, että korotukset siirtyvät täysimääräisesti hintoihin, ja että kulutuksen rakenne säilyy samana, arvioidaan tarkemmin seuraavassa jaksossa.
Täsmällisten kotitalouksiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin tarvittaisiin tietoa myös mahdollisista kulutuskäyttäytymisen muutoksista. Käyttäytymismuutoksia on kuitenkin huomattavan vaikea arvioida, kun muutoksen kohteena olevien hyödykkeiden joukko on laaja.
3.2.6
Tulonjakovaikutukset
Kulutusverokantojen korotukset vaikuttavat tulonjakoon kahdella tavalla. Ensimmäinen vaikutuskanava on kotitalouksien ostovoiman kautta, kun samasta kulutuksesta maksetaan aiempaa enemmän veroa. Mikäli kotitalouden kulutuksen veron sisältävä kokonaismäärä pysyy ennallaan, tulee kulutuksen määrän supistua veron nousua vastaavan määrän verran. Toinen vaikutuskanava ovat indeksisidonnaiset sosiaalietuudet. Kulutusverotuksen korotukset nostavat hintoja ja kiihdyttävät kuluttajahintaindeksin muutosta. Tiettyjen sosiaalietuuksien taso on kiinnitetty yleisen hintatason muutoksiin, jolloin veronkorotus kasvattaa näiden etuuksien tasoa ja etuudensaajien käytettävissä olevia tuloja. Koska sosiaalietuudet painottuvat suhteessa enemmän pienituloisille kotitalouksille kuin suurituloisille, indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien tason kasvun voidaan arvioida lieventävän verokantojen korotuksen tulonjakovaikutuksia. Tämä lieventyminen tapahtuu kuitenkin etuuksien tarkistamisaikataulun mukaisesti noin 1–2 vuoden viipeellä. Lisäksi eräiden indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien tarkistukset on jäädytetty vuoteen 2027 saakka, mikä pienentää suhteellisia ostovoimavaikutuksia tasaavaa mekanismia tulokymmenysten välillä.
Esityksen arvioituja vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan eri tulokymmenyksissä on havainnollistettu alla olevassa kuvaajassa. Tulokset on esitetty vuositason vaikutuksina ja olettaen, että veronkorotukset siirtyvät täysimääräisinä hintoihin. Tulonjakovaikutusten tarkastelussa on oletettu, että kulutuksen rakenne säilyy samana. Pylväät näyttävät korotusten keskimääräisen euromääräisen vaikutuksen käytettävissä oleviin tuloihin, ja viiva keskimääräisen vaikutuksen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Esityksen euromääräinen vaikutus on suurin korkeammissa tulokymmenyksissä, mutta käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna merkittävin alemmissa tulokymmenyksissä. Eniten suhteellinen ostovoima heikkenisi alimmassa tulokymmenyksessä ja vähiten ylimmässä tulokymmenyksessä. Alimmassa tulokymmenyksessä ostovoima heikkenisi noin 0,67 prosenttia ja ylimmässä 0,42 prosenttia. Kotitalouksien ostovoima heikkenisi keskimäärin 0,53 prosenttia.
Seuraavassa kuvaajassa on puolestaan pyritty huomioimaan indeksisidonnaisten etuuksien kasvun keskimääräinen vaikutus tulokymmenykselle. Sosiaalietuuksien muutokset on laskettu eri aineistolla kuin vaikutukset kulutukseen, joten veronkorotuksen välittömän vaikutuksen ja sosiaalietuuksien kasvun arvioitu yhteisvaikutus ostovoimaan on suuntaa antava. Etuusvaikutuksen arvioinnissa on oletettu, että veronkorotukset välittyvät täysimääräisinä hintoihin. Lisäksi sosiaalietuuksien kasvu tapahtuu todellisuudessa viipeellä, mutta kuvaajassa veronkorotuksen vaikutus etuuksiin on huomioitu samalle vuodelle kuin veronkorotuksen vaikutus. Kuvaajassa pylväät näyttävät korotusten keskimääräisen euromääräisen vaikutuksen käytettävissä oleviin tuloihin etuusvaikutus huomioiden, ja viiva keskimääräisen vaikutuksen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Näiden kahden kuvaajan pohjalta voidaan arvioida, että indeksisidonnaisten etuuksien tason nousu pienentää ostovoiman heikentymisen euromääräistä vaikutusta kaikissa tulokymmenyksissä. Lisäksi etuuksien nousu tasoittaa ostovoiman heikentymisen osuutta käytettävissä olevista tuloista erityisesti alemmissa tulokymmenyksissä. Etuusvaikutukset sisältävässä tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida aineistoeroista johtuvat tulkintarajoitukset, minkä vuoksi etuusvaikutuksen täsmälliseen tasoon liittyy epävarmuutta.
Tulonjaon epätasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvioidaan esityksen seurauksena nousevan 0,02 prosenttiyksikköä, eli tuloerojen arvioidaan kasvavan hieman. Kun kuitenkin huomioidaan verokantojen korotuksen suoran vaikutuksen lisäksi indeksisidonnaisten etuuksien kautta välittyvä välillinen vaikutus, Gini-kertoimen arvioidaan pienenevän 0,01 prosenttiyksikköä, eli tuloerojen arvioidaan kaventuvan hieman. Etuusvaikutuksen sisältävän Gini-kertoimen tulkintaan sisältyy kuitenkin samat varaukset, jotka mainittiin edellisessä kappaleessa.
3.2.7
Kokonaistaloudelliset vaikutukset
Esityksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia on arvioitu valtiovarainministeriön Kooma-mallilla. Talous sopeutuu viipeellä, joten mallinnuksen tulokset on esitetty muutoksena kansantalouden perusurasta vuoden 2026 tasossa. Perusura kuvaa makrotaloudellista kehitystä ilman verokantojen muutoksia.
Bruttokansantuotteen määrän arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttia kansantalouden perusuraa matalampi.
Yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan olevan noin 0,5 prosenttia kansantalouden perusuraa matalammalla tasolla. Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia julkisen kulutuksen määrään. Investointien määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 0,1 prosenttia perusuraa korkeammalla tasolla.
Viennin määrän arvioidaan olevan noin 0,1 prosenttia perusuraa korkeammalla tasolla. Viennistä ei suoriteta arvonlisäveroa, mistä syystä esityksen ei arvioida rasittavan viennin kehitystä, vaan vientiyritysten kilpailukyvyn voidaan arvioida paranevan suhteessa kotimaan markkinoihin. Tuonnin määrän arvioidaan puolestaan olevan noin 0,1 prosenttia perusuraa matalammalla tasolla.
3.2.8
Työllisyysvaikutukset
Esityksen työllisyysvaikutuksia on arvioitu valtiovarainministeriön Kooma-mallilla. Mallinnuksen tulokset on esitetty erona kansantalouden perusuraan vuoden 2026 tasossa.
Esityksen seurauksena työllisyyden arvioidaan olevan noin 0,1 prosenttia kansantalouden perusuraa matalammalla tasolla. Työllisten määrän arvioidaan olevan hieman yli 3 000 henkeä perusuraa matalampi ja työttömien määrän arvioidaan puolestaan olevan noin 2 000 henkeä korkeampi perusuraan verrattuna.
Työllisyyden heikentymisen arvioidaan olevan yhteydessä muun muassa kulutuksen heikentymisen kautta alentuneeseen työn kysyntään. Kulutusverotuksen kiristymisen ja arvioidun työllisyyden heikentymisen välistä yhteyttä on pyritty selittämään taloustieteellisessä tutkimuksessa myös työn tarjonnan kautta. Työllisyyden voidaan arvioida heikentyvän kulutusverotuksen kiristymisen seurauksena muun muassa siitä syystä, että kulutuksen verotuksen kiristymisen arvioidaan pienentävän kulutusmahdollisuuksia ja lisäävän vapaa-ajan houkuttelevuutta työn tarjonnan kustannuksella
Johansson, ym. 2008. Taxation and economic growth. OECD Economics Department Working Papers, No. 620.
.
Myös indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien tason kasvu hintojen nousun myötä voi luoda kannustimia vähentää työn tarjontaa. Etuuksien tason kasvun osuutta työllisyyden heikentymisestä ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida täsmällisesti käytettävissä olevilla malleilla.