1.1  Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin

1.2  Tulotietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvistä ongelmista ja toteutetuista kehittämistoimista

Suurten järjestelmämuutosten toimeenpanoon liittyy yleensä erilaisia ja –asteisia kitkatekijöitä, jollaisia on voitu odottaa esiintyvän myös tulorekisterin käyttöönotossa. Esiin tulleiden ongelmien laajuus on kuitenkin tullut yllätyksenä. Syitä käyttöönottoon liittyvistä ongelmista löytyy muun muassa tulotietojärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käytettävyydestä, neuvonnan resursoinnista, ohjeistuksen selkeydestä, palkanmaksajien sekä taloushallinnon resursseista ja välineistä, mutta myös lainsäädännöstä. 

Nämä ongelmat ovat antaneet aiheen hallitusohjelman kirjaukselle, jonka mukaan tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet ongelmat selvitetään ja niitä korjataan, jotta helpotetaan pienyrittäjien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. 

Ilmoittamisessa ilmenneet alkuvaiheen hankaluudet ovat merkittävästi vähentyneet jo pelkästään sen johdosta, että työnantajat ja tilitoimistot ovat tottuneet ja oppineet uusiin menettelyihin ja että palkkahallinnon tietojärjestelmät on voitu saattaa paremmin yhteentoimiviksi tulotietojärjestelmän sähköisten ilmoittamismenettelyjen kanssa.  

Ilmoittajatahoilla puutteita on koettu liittyvän muun muassa tulorekisterin käyttäjälle antamiin virheilmoituksiin, tietojen korjaamiseen ja sen ohjeistukseen, tulorekisterin tuottamiin yhteenvetoraportteihin sekä alkuvaiheessa myös tulotietojärjestelmän suorituskyvystä seuranneeseen tietojen vastaanoton hitauteen. Lainsäädännöstä aiheutuvia epäkohtia ovat puolestaan tietyissä tilanteissa tarpeettoman kireiksi koetut ilmoittamisen määräajat sekä tietyt verolainsäädännöstä seuraavat suoritusten jaksottamiseen liittyvät ongelmat suhteessa viiden päivän ilmoittamisaikaan.  

Tulorekisteriyksikön ja muun Verohallinnon piirissä on toteutettu lukuisia kehittämistoimia, joilla on parannettu tulotietojärjestelmän käytettävyyttä ja helpotettu suorituksen maksajien tiedonantovelvollisuuksien täyttämistä. Toimenpiteillä alkuvaiheessa ilmenneitä ongelmia on jo saatu helpotettua olennaisessa määrin ja kehittämistyötä jatketaan edelleen yhteistyössä suorituksen maksajia edustavien tahojen sekä tulorekisterin tiedon käyttäjien kanssa. 

2.1  Yleistä

Osa tiedonantovelvollisille tulorekisterin käyttöönoton myötä aiheutuneista ongelmista on sen laatuisia, että niiden poistaminen tai lieventäminen ei ole mahdollista ilman lainsäädäntötoimia. Velvollisuuden antaa tiedot maksukohtaisesti viiden päivän kuluessa maksusta on koettu aiheuttavan kohtuutonta hallinnollista taakkaa etenkin erilaisten vapaaehtoistoiminnassa maksettujen merkitykseltään vähäisten suoritusten osalta. Tähän vaikuttavat erityisesti toiminnan usein varsin rajalliset resurssit sekä tehtävien hoitaminen isoilta osin vapaaehtoistoimin tai harrastuspohjalta muodolliseksi katsottavaa korvausta vastaan. Lisäksi ongelmallisena on yleisesti ottaen pidetty esimerkiksi tulonsaajalle maksettujen verovapaiden kustannusten korvausten ilmoittamista yleisen viiden päivän määräajassa sekä velvollisuutta antaa työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitetuista palkkaennakoista tai jokaisesta yrittäjän saman kuukauden aikana nostamasta suorituksesta oma erillinen ilmoituksensa tulorekisteriin. 

Ilmoittamismenettelyyn liittyvät hankaluudet aiheuttavat haittaa myös tiedon käyttäjien toiminnalle, jos nämä hankaluudet johtavat siihen, että tiedot ilmoitetaan virheellisesti ja niitä joudutaan jälkikäteen korjaamaan. 

Uudistushankkeen valmistelun yhteydessä on laajasti hankkeen eri osaprojekteissa käsitelty tulorekisterin tietosisältöä ja ilmoittamisen määräaikoja tavoitteena sovittaa keskenään yhteen tietojen käyttäjien tietosisältöön ja reaaliaikaisuuteen liittyvät tarpeet sekä toisaalta työnantajayritysten tarpeet rajoittaa uudistuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Kansalaisjärjestöille aiheutuvaan kasvavaan hallinnolliseen taakkaan ei kaikilta osin ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Sama koskee myös eräitä muita erityistilanteita, joihin liittyvät erityispiirteet eivät laajapohjaisesta yhteistyöstä huolimatta nousseet riittävästi esille tulorekisterin ja tulotietotietojärjestelmästä annetun lain valmistelun yhteydessä. 

Uudistuksen perustavoitteista, joihin kuuluu reaaliaikaisuuden tavoite, ei sellaisenaan ole syytä luopua, mutta alkuvuoden aikana saadut kokemukset sekä suoritusten maksajien palaute ovat antaneet aiheen arvioida eräiden tietojen osalta uudelleen ilmoittamisen määräaikojen tarkoituksenmukaista pituutta. Tässä punninnassa on keskeistä suoritusten maksajille nykytilanteessa aiheutuva hallinnollinen taakka suhteessa tiedon käyttäjien tarpeisiin ajantasaisen tulotiedon saamiseen ja kohtuullisen tasapainon löytäminen näiden keskenään osin erisuuntaisten intressien välillä. On tarpeen pyrkiä helpottamaan suoritusten maksajien ongelmallisiksi kokemia tilanteita kuitenkaan merkittävämmin heikentämättä tulorekisterin keskeistä tavoitetta reaaliaikaisena tulotietojen lähteenä. 

Valtaosa tulorekisterin ilmoituksista saadaan jo nyt sähköisesti suoraan suoritusten maksajien palkkajärjestelmistä. On pidettävä tavoiteltavana työnantajien palkkajärjestelmien ja tulorekisteri-ilmoittamisen kehittämistä edelleen mahdollisimman kattavasti automaatioon ja järjestelmien välisiin rajapintoihin perustuvaksi. Toistaiseksi pienimpien suoritusten maksajien mahdollisuudet suoraan palkkajärjestelmistä tapahtuvaan ajantasaiseen tulorekisteri-ilmoittamiseen ovat kuitenkin siinä määrin rajallisia, että ilmoittamisaikojen pidennyksille hallinnollisen taakan pienentämiseksi on perusteita.  

2.2  Luontoisedut

Velvollisuus antaa luontoiseduista kalenterikuukaudelta erillinen ilmoitus, jos kyseiseltä kuukaudelta kertynyttä palkkaa ei makseta saman kuukauden aikana, on koettu yhdeksi ilmoittamismenettelyyn liittyvistä suurimmista hankaluuksista. 

Aiemmin on käytännössä saatettu toimia siten, että silloin, kun tietyn kalenterikuukauden rahapalkka maksetaan vasta seuraavan kuun puolella, myös kyseiseltä ajanjaksolta annettu luontoisetu on käsitelty palkanlaskennassa samassa yhteydessä. Tällöin on myös toimitettu luontoisedusta aiheutuva ennakonpidätys maksetusta rahapalkasta. Palkanlaskennassa nämä asiat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena kalenterikuukautta seuraavan kuukauden aikana tapahtuvassa palkanmaksussa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan luontoisedusta tulee kuitenkin nyt puheena olevissa tilanteissa antaa rahapalkan maksusta erillinen ilmoitus tulorekisteriin sille kuukaudelle, jolloin työntekijä on saanut luontoisedun vallintaansa. Velvollisuus antaa luontoisetua koskeva ilmoitus erillään saman ajanjakson rahapalkkaa koskevasta ilmoituksesta lisää ilmoittamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa merkittävästi.  

Lisäksi menettelyn on havaittu monimutkaistavan tietojen korjaamista suorituksen maksajien näkökulmasta merkittävässä määrin, kun palkanlaskentaan myöhemmin tehtävistä korjauksista seuraavia tietoja joudutaan jakamaan kahdelle eri ilmoitukselle ja kohdistamaan kahteen eri kuukauteen.  

Vaikka erillisen ilmoituksen edellyttämiseen mainituissa tilanteissa verotusta varten on legitiimi peruste saada tulo kohdistetuksi oikealle verovuodelle, tästä aiheutuva hallinnollinen vaiva ja menettelystä saatava hyöty eivät ole keskenään täysin tasapainossa. 

Yritysten palkkahallinnolle ja tilitoimistoille sekä tietojen käyttäjille nykymenettelystä aiheutuvat hankaluudet ovat kuukausittain toistuvia, kun taas verotuksen kannalta asialla on merkitystä vain vuodenvaihteen ajankohtana.  

Jos erillistä ilmoitusta muuna kuin rahana maksetuista eduista ei puheena olevissa tilanteissa annettaisi, vaan tiedot annettaisiin samalta kuukaudelta tammikuussa tapahtuvasta palkanmaksusta annettavan ilmoituksen yhteydessä, edut tulisivat verotetuiksi tuloverolain 110 §:n vastaisesti palkanmaksuvuonna edun kertymisvuoden sijasta. On kuitenkin huomattava, että käytännössä tämä on kuitenkin tiettävästi ollut yleistä jo ennen tulorekisterin käyttöönottoa, koska työnantajat ovat usein ilmoittaneet annetut luontoisedut samalta kuukaudelta kertyneen palkan maksukuukauden tulona, eikä edun kohdentumista väärälle verovuodelle ole myöskään oikaistu vuosi-ilmoituksella. 

2.3  Palkkaennakot

Työsopimuslain 13 §:n mukaan palkka on maksettava lainkohdassa määritellyn palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkkaa voidaan maksaa myös etukäteen. Työsopimuslaissa ja merityösopimuslaissa (756/2001) käytetään ilmausta palkkaennakko. Merityösopimuslaissa säädetään työntekijän oikeudesta saada aluksen ollessa satamassa palkkaennakkona sillä hetkellä maksamatta olevaa palkkaa vastaava määrä.  

Velvollisuus antaa maksettua suoritusta koskeva tieto 12 §:n 1 momentin pääsäännön mukaisesti viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen koskee myös etukäteen maksettua palkkaa.  

Palkkaennakot ovat aiemmin olleet melko yleisiä merityön lisäksi esimerkiksi rakennusalalla. Niiden maksaminen on merkittävästi vähentynyt sen jälkeen, kun työsopimuslain 16 §:ää muutettiin 1 päivänä heinäkuuta 2013 voimaan tulleella lailla siten, että palkka on maksettava työntekijän pankkitilille. Tarkoituksena oli torjua harmaata taloutta vähentämällä käteisen rahan käyttöä palkanmaksussa. Lainkohdan mukaan palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Lain perusteluissa (HE 24/2013 vp) tällaisena tilanteena mainitaan se, että työnantaja ei voi hänestä riippumattomasta syystä maksaa palkkaa pankkitilille siten, että se olisi työntekijän nostettavissa palkanmaksukauden päättyessä tai sovitussa ajassa, mikä useimmiten tulee eteen silloin, kun työsopimus puretaan välittömin oikeusvaikutuksin tai kun työntekijällä ei ole pankkitiliä tai se ei ole työnantajan tiedossa. Käteismaksu voi tulla kyseeseen myös hyvin lyhytkestoisten, päivän tai muutaman tunnin mittaisten työsuhteiden päättyessä, jos muunlainen maksutapa johtaisi maksun viivästymiseen ja viivästysseuraamuksiin.  

Merityösopimuslain mukaan palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai hänen osoittamaansa rahalaitokseen, jos työntekijä näin haluaa. 

Mahdollisuudella maksaa palkkaennakkoa on edelleen, toimialasta riippuen, tietty merkitys myös muille työntekijöille kuin merenkulkijoille. Työnantajan valmius maksaa palkkaennakkoa voi edistää työtyytyväisyyttä ja olla siten myös yrityksen edun mukaista.  

Tulorekisterin käyttöönoton johdosta palkkaennakoiden maksukohtaisen ilmoittamisvelvollisuuden on katsottu lisänneen siitä aiheutuvaa hallinnollista vaivaa erityisesti sellaisissa pienissä yrityksissä, joissa palkkaennakoita ei hoideta yrityksen tai tilitoimiston palkkahallinnon tietojärjestelmässä siten, että niitä koskevat tiedot välittyisivät automaattisesti teknisen rajapinnan kautta tulorekisteriin muiden palkkojen tapaan. 

Kasvanut hallinnollinen vaiva on vähentänyt palkkaennakoiden käyttöä osana yritysten henkilöstöpolitiikkaa, vaikka menettelystä muutoin voisi olla etua kummallekin osapuolelle. Asiantila on koettu ongelmalliseksi myös sellaisille pienyritysten omistajayrittäjille, jotka nostavat yhtiöstä rahapalkkaa tarpeensa ja yhtiön maksukyvyn mukaan pitkin kuukautta. Ensisijaiseksi kehittämiskeinoksi on esitetty, että palkkaennakot voitaisiin ilmoittaa varsinaista palkanmaksua koskevien tietojen antamisen yhteydessä. 

2.4  Kustannusten korvaukset ja kulukorvaukset

Tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 2 momentin 9 kohdan nojalla tulorekisteriin talletettavat tiedot kustannusten korvauksista ja kulukorvauksista ovat tarpeen verotuksen toimittamista ja verovalvontaa varten. Velvollisuudesta ilmoittaa kustannusten korvaukset säädetään verotusmenettelystä annetun lain 15 §:ssä. Tulorekisteriin talletettavat tiedot määritellään tarkemmin tulotietojärjestelmästä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla Tulorekisteriyksikön antaman tulorekisteriin talletettavia tietoja koskevan päätöksen VH/2761/00.01.00/2018 liitteessä. Tiedot on ilmoitettava aina, kun suoritus on veronalaista. Verovapaat kustannusten korvaukset ilmoitetaan vain, jos kyse on päivärahasta, ateriakorvauksesta, kilometrikorvauksesta tai muusta päätöksessä mainitusta verovapaasta korvauksesta. 

Valtaosa tulorekisteriin ilmoitettavista kustannusten korvauksista on verovapaita ja niitä koskevia tietoja käytetään pääasiassa verovalvonnan tarpeisiin. Tietojen ilmoittamiselle säädetty 12 §:n 1 momentin pääsäännön mukaista viiden päivän määräaikaa maksuhetkestä on tähän nähden pidettävä verovapaiden kustannusten korvausten osalta tarpeettoman lyhyenä ilmoitusvelvollisille aiheutuvaan vaivaan nähden.  

2.5  Kilpailupalkinnot

Kilpailupalkintojen ilmoittamismenettelyn ja -rytmin muuttumisen on koettu aiheuttavan urheiluseuroissa ja erilaisessa harrastustoiminnassa merkittävää hallinnollista lisävaivaa aiemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna.  

Vielä vuodelta 2018 kilpailupalkinnot oli ilmoitettava vuosi-ilmoituksella, ja tiedonantovelvollisuutta oli rajoitettu Verohallinnon yleisestä tiedonantovelvollisuudesta antamalla päätöksellä (857/2017) vapauttamalla muut kuin kotitalouksien maksamat kilpailupalkinnot, jos suorituksen määrä oli vähemmän kuin 100 euroa kalenterivuodessa. Euroraja koski saman maksajan samalle saajalle maksamien palkintojen vuotuista yhteismäärää. Vapautus tiedonantovelvollisuudesta ei koskenut muun muassa urheilijanpalkkioita. 

Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antamalla päätöksellä (1035/2016) ennakonpidätysvelvollisuudesta on euromäärästä riippumatta vapautettu kilpailupalkinto, jollei sitä voida pitää ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena taikka urheilijanpalkkiona.  

Tulotietojärjestelmään siirryttäessä euromääräistä ilmoittamisrajaa ei enää ole. Verohallinto on kuluvan vuoden maaliskuussa antamassaan palkintojen verotusta koskevassa ohjeessa dnro VH/2872/00 01 00/2018 ohjeistanut, että arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit ja vastaavaat eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa, eikä myöskään muilla tietojen käyttäjillä ole tarvetta saada niitä koskevia tietoja. 

Tulorekisterin tietojen käyttäjistä kilpailupalkintoja, jotka eivät liity työ- tai palvelussuhteeseen, tarvitsevat käytännössä vain Verohallinto verotusta varten ja Kansaneläkelaitos toimeentulotukea varten. Maksukohtaisesta ilmoittamisvelvollisuudesta siihen liittyvine lyhyine määräaikoineen ilmoitusvelvollisille aiheutuvaa haittaa ei ole pidettävä oikeassa suhteessa menettelystä tietojen käyttäjille koituviin hyötyihin verrattuna. 

2.6  Kansalaistoiminnassa maksetut vähäiset kertasuoritukset

Vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa maksettujen vähäisten suoritusten ilmoittamisen viiden päivän määräajan on kilpailupalkintojen tapaan koettu vastaavasti aiheuttavan merkittävää lisävaivaa vapaehtoistoiminnassa. Tällaisessa toiminnassa suoritusten maksamiseen ei yleensä käytetä palkanlaskentajärjestelmiä, joista tiedot välittyisivät suoraan tulorekisteriin vaan ilmoitukset tehdään useimmiten manuaalisesti.  

Käytännössä ilmoitukset tekee esimerkiksi yhdistyksen rahastonhoitaja vapaaehtoistyönä tai harrasteperusteisesti ja usein omalla ajallaan. Tällöin on koettu, että pieniä kertasuorituksia koskevien ilmoitusten tekeminen viiden päivän kuluessa suorituksen maksamisesta aiheuttaa lyhyen ilmoittamisen määräajan kautta kohtuutonta hallinnollista taakkaa, jota voitaisiin olennaisesti helpottaa sillä, että maksuja koskevia ilmoituksia tarvitsisi tehdä vain kerran kuukaudessa. 

2.7  Myöhästymismaksun määräämistä koskeva siirtymäaika

Verohallinnon tietojen mukaan lokakuuhun 2019 mennessä tulorekisteriin annetuista palkkatietoilmoituksista noin 12 prosenttia on annettu säädetyn määräajan jälkeen. Työnantajan sairausvakuutusmaksua koskevista tulorekisteriin annetuista erillisilmoituksista noin 5 prosenttia on annettu säädetyn määräajan jälkeen. Lisäksi osa ilmoituksista, jotka olisi pitänyt antaa, on edelleen kokonaan antamatta. Vuoden 2019 aikana saadut kokemukset tietojen ilmoittamisesta ovat osoittaneet, että osalla ilmoittajista on ollut jatkuvia vaikeuksia uuden ilmoittamismenettelyn käyttöönotossa. Myös ilmoitusten vastaanotossa tulorekisterissä on ollut ongelmia. Ilmoitusten laiminlyönnit eivät ole yleisesti johtuneet ilmoittajien piittaamattomuudesta, vaan ilmoittamiseen liittyvät ongelmat ovat olleet pääosin teknisiä. Yleensä kyse on ollut haasteista sovittaa yhteen palkkahallinnon ohjelmistojen tuottama tieto ja tulorekisterin tekniset vaatimukset.  

Tulorekisterin käyttöönotto on käytännössä osoittautunut oletettua suuremmaksi muutokseksi yritysten palkkahallinnolle ja tilitoimistoille, minkä vuoksi ilmoittajien toimintaprosesseja ja menettelyjä ei ole edelleenkään ehditty tai kyetty muuttamaan täysin yhteensopivaksi tulorekisterin ilmoittamisaikataulujen kanssa. Vaikka ilmoittamiseen liittyvät käyttöönottovaiheen ongelmat ovat vähentyneet alkuvuoteen 2019 verrattuna, niitä voidaan olettaa esiintyvän vielä vuoden 2020 puolellakin. Muutosten toteuttamiselle ilman ilmoitusten myöhästymiseen normaalisti liittyvää sanktion uhkaa on perusteltua antaa enemmän aikaa kuin alun perin oli ennakoitu olevan tarpeen. 

3.1  Luontoisetujen ilmoittaminen ja verovuosi

Luontoisetuja koskevaa ilmoittamismenettelyä on perusteltua keventää siten, että niitä koskevaa erillistä ilmoitusta ei olisi annettava sillä perusteella, että samalta kuukaudelta maksetaan rahapalkkaa vasta seuraavan kuukauden aikana.  

Tämän vuoksi ehdotetaan tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutettavaksi siten, että jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa seuraavan kalenterikuukauden aikana, luontoisetuja koskevat tiedot voidaan antaa myös ilmoittamalla luontoisetu sen kertymiskuukautta, seuraavan kalenterikuukauden tuloksi, jolloin ilmoitus on annettava viimeistään tätä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä.  

Verohallinnolla on ollut tarve saada tiedot nykykäytännön mukaisesti tuloverolain 110 §:n oikean soveltamisen vuoksi. Valmistelun yhteydessä on ollut esillä myös se vaihtoehto, että tämän turvaamiseksi ehdotetulle menettelylle asetettaisiin se lisäedellytys, että samalla ilmoitetaan edun ansaintajakso. Tästä on kuitenkin arvioitu aiheutuvan taas tietojen käyttäjille siinä määrin lisävaivaa erityisesti saman ilmoituksen sisällön jakamisesta kahdelle eri kuukaudelle ja ansaintajaksoa koskevan lisätiedon käsittelystä eri tilanteissa, että näin pitkälti menetettäisiin ehdotuksella tavoitellut hyödyt. 

Koska aiemmin todetun mukaisesti luontoisedut ovat käytännössä aiemminkin melko yleisesti tulleet verotetuiksi palkanmaksuvuoden tulona, muutoksen käytännöllinen merkitys aiemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna on pieni. Tämän vuoksi ehdotetaan yksinkertaisuuden vuoksi tuloverolain luontoisetua koskevassa 64 §:ssä säädettäväksi työnantajalta saadun luontoisedun verovuodesta siten, että luontoisedut voitaisiin kohdentaa ehdotetun luontoisetujen ilmoittamismääräaikaa koskevan tulotietojärjestelmästä annetun lain säännöksen mukaisesti annetun ilmoituksen perusteella rahapalkan maksuvuodelle, jos rahapalkkaa maksetaan luontoisedun kertymiskuukautta seuraavana kalenterikuukautena.  

Luontoisetujen ilmoittamismääräaikaa koskeva ehdotus antaa samalla aiheen tarkistaa myöhästymismaksua koskevaa säännöstä siten, ettei myöhästymismaksua tulisi määrättäväksi, kun kertymiskuukauden luontoisetu ehdotuksen sallimalla tavalla ilmoitetaan seuraavan kuukauden tuloksi sen ilmoittamista koskevassa määräajassa. 

3.2  Palkkaennakot

Työnantajan maksamaa palkkaennakkoa koskevaa ilmoittamismenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että sitä koskevat tiedot voidaan antaa saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettavaa palkkaa koskevien tietojen antamiselle säädetyssä määräajassa eli viimeistään viidentenä päivänä myöhemmän palkan maksupäivästä. Tieto palkkaennakosta voitaisiin siten ilmoittaa samassa yhteydessä kuin myöhemmin maksettava palkka. Edellytyksenä olisi, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. 

Sama koskisi myös muulle kuin palkanmaksajaan työsuhteessa olevalle johtavassa asemassa olevalle maksettua palkkaa samoin kuin osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön sellaiselle osakkaalleen tai yhtiömiehelleen maksamaa palkkaa, jota ei pidetä yhtiöön työsuhteessa olevana. 

Ehdotus ei vaikuta palkanmaksajan velvollisuuteen toimittaa palkkaennakosta ennakonpidätys. Ennakkoperintälain 11 §:n mukaan ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi. Ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) 8 §:n mukaan myös etukäteen maksettavaan suoritukseen sovelletaan, mitä ennakkoperintälain 11 §:ssä säädetään. 

3.3  Kustannusten korvaukset ja kulukorvaukset

Kustannusten korvauksia ja kulukorvauksia koskevien tietojen ilmoittamismenettelyn keventämiseksi ehdotetaan, että verovapaat kustannusten korvaukset voitaisiin ilmoittaa viimeistään suorituksen maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä maksupäivää seuraavan viidennen kalenteripäivän sijasta. 

3.4  Kilpailupalkinnot

Kilpailupalkintojen osalta ilmoittamismenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että enintään 100 euron määräiset muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot rajattaisiin kokonaan ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolelle.  

Koska tulotietojärjestelmästä annetussa laissa säädetään tulorekisteriin talletettavista tiedoista ja ilmoittamismenettelystä itse ilmoittamisvelvollisuuden perustuessa muun lain säännöksiin, toimenpidettä ei voida asianmukaisesti toteuttaa säätämällä asiasta tulotietojärjestelmästä annetussa laissa rikkomatta lain systematiikkaa. Tämän vuoksi ilmoittamisvelvollisuuden rajoittamisesta ehdotetaan säädettäväksi verotusmenettelystä annetun lain sivullisen tiedonantovelvollisuutta koskevassa 15 §:ssä, jossa säädettyyn kilpailupalkintoja koskevaan tiedonantovelvollisuuteen tietojen tallettaminen tulorekisteriin perustuu. 

Menettely on ilmoittamisvelvollisten kannalta selvästi kevyempi kuin se valmistelun yhteydessä esillä ollut vaihtoehto, että kilpailupalkinnot ilmoitettaisiin viimeistään maksuvuotta seuraavan kalenterivuoden viidentenä päivänä, jos palkintojen yhteismäärä vuodessa ylittää 100 euroa. Tämä vaihtoehto merkitsisi sitä, että kilpailujärjestäjät joutuisivat vuoden mittaan keräämään pientenkin palkintojen saajista henkilötiedot ja muut tarvittavat tiedot voidakseen selvittää vuosikohtaisen rajan ylittymisen. Hallinnollisen vaivan kannalta suurta eroa ei ole siihen vaihtoehtoon verrattuna, että vuosittain ilmoitettavalle määrälle ei asettaisi eurorajaa lainkaan.  

Ilmoittamisvelvollisuuden rajoittamisesta huolimatta kilpailupalkinnot olisivat edelleen veronalaista tuloa. Koska tietoja ei saataisi suoritusten maksajilta, palkinnon saajan olisi itse täydennettävä palkintoja koskevat tiedot ja niiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset esitäytetylle veroilmoitukselle. 

3.5  Kansalaistoiminnassa maksetut kertasuoritukset

Yhdistystoiminnassa maksettujen satunnaisten kertasuoritusten osalta ilmoittamismenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että rekisteröity yhdistys voisi ilmoittaa enintään 200 euron määräisiä kertasuorituksia koskevat tiedot kuukausittain viimeistään seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. 

Kilpailupalkintoja koskevasta ehdotuksesta poiketen säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle ei ole rajattu työ- tai palvelussuhteessa maksettuja suorituksia tähän liittyvien tulkintavaikeuksien johdosta. Epäselvyyksiä on tiettävästi saattanut ilmetä esimerkiksi tuomaripalkkioiden kohdalla.  

Ehdotuksen taustalla ovat erityisesti yleishyödyllisten yhdistysten maksamat palkkiot, kuten juuri pienet tuomarikorvaukset, mutta rajaaminen vain yleishyödyllisiin maksajatahoihin voisi johtaa vaikeisiin tulkintatilanteisiin. Tämän vuoksi pidempi määräaika koskisi kaikkien rekisteröityjen yhdistysten maksamia määrältään vähäisiä kertasuorituksia. 

Koska kyse ei ole ilmoittamisvelvollisuudesta vapauttamisesta vaan ainoastaan ilmoittamista koskevan määräajan pidentämisestä tietyissä vähäisenä pidettävissä tilanteissa, ei asialla kuitenkaan olisi olennaista merkitystä tulorekisterin tiedon käyttäjien päätöksentekoprosessien kannalta. 

3.6  Myöhästymismaksun määräämistä koskeva siirtymäaika

Edellä jaksossa 2.7 esitetyistä syistä myöhästymismaksun määräämistä koskevaa siirtymäaikaa ehdotetaan pidennettäväksi vuodella siten, että myöhästymismaksua määrättäisiin pääsääntöisesti vasta 1 päivänä tammikuuta 2021 tai sen jälkeen maksettuja suorituksia koskevan ilmoituksen myöhästymisen perusteella. 

4.1  Vaikutukset tiedonantovelvollisille

Ilmoittamismenettelyjen helpottaminen pienentää ehdotusten tavoitteiden mukaisesti maksajatahoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.  

4.2  Vaikutukset viranomaisille ja työeläkealalle

Tietojen käyttäjille määräaikojen pidentäminen samalla merkitsee tulorekisterin reaaliaikaisuudesta tinkimistä. Asian merkitys vaihtelee käyttäjätahoittain.  

Esimeriksi työeläketurvan ja sosiaalivakuuttamisen toimeenpanoon ilmoittamismenettelyn keventämisellä ei ole vaikutusta sellaisten suoritusten osalta, jotka eivät ole työeläkkeen perusteena olevaa tuloa. Näitä ovat esimerkiksi muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot. Rekisteröityjen yhdistysten maksamien satunnaisia kertasuorituksia koskevalla ehdotuksella ei myöskään olisi juuri vaikutusta näille toimijoille, koska myös kuun viimeisenä päivänä maksettujen palkkojen ilmoitusaika on sama. Luontoisetujen ilmoittaminen niiden kertymiskuukaudelta maksettavan rahapalkan yhteydessä puolestaan vastaa näiden käyttäjien vakiintuneesti noudattamaa maksuperiaatetta.  

Luontoisetujen ilmoittamista koskevan ehdotus on omiaan vähentämään tarvetta niitä koskeviin jälkikäteisiin oikaisuihin ja siten parantamaan tulorekisterin tietosisällön laatua ja oikeellisuutta. 

Tietojen suurimmista käyttäjätahoista ehdotuksilla on eniten vaikutuksia Kansaneläkelaitokselle, jonka toiminnassa tuoreetkin tiedot voivat olla tarpeen etenkin toimeentulotuen osalta. Sivullisen ilmoittamisvelvollisuuden piiriin nykyisin kuuluvat kilpailupalkinnot eivät kuuluisi tulorekisterin tietosisältöön, ja satunnaisia kertasuorituksia koskevat tiedot voivat olla tarpeen maksukuukauden aikana. Sama voi koskea palkkaennakoita. Mainittujen tietojen osalta mahdollinen aiempi tietotarve on käytännössä toteutettava pyytämällä tiedot etuuden hakijalta. Kansaneläkelaitos on pitänyt tästä aiheutuva haittaa hyväksyttävänä ilmoittamisvelvollisuuden keventämisestä maksajatahoille koituviin etuihin nähden. 

Verohallinnolle ilmoittamismääräaikojen pidentämisellä ei juuri ole haitallista vaikutusta tuloverotuksen toimittamisaikataulujen vuoksi. Pienten kilpailupalkintojen vapauttaminen sivullisilmoittajan tiedonantovelvollisuudesta sitä vastoin jossain määrin lisää Verohallinnon työmäärää. Verohallinnon tavoitteena on ollut verotusmenettelystä annetun lain 3 luvun mukaista sivullisilmoittajien laajaa tiedonantovelvollisuutta kehittämällä turvata tietojen saanti suoraan maksajilta ja samalla vähentää saajan hallinnollista taakkaa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistamisessa. Vastaisuudessa tiedot olisi vastoin kehittämistavoitteita saatava tulonsaajilta itseltään. Myöhästymismaksun määräämistä koskevan siirtymäajan jatkaminen ei aiheuta Verohallinnolle merkittäviä lisäkustannuksia. 

Muutokset aiheuttavat tiedonantovelvollisiin kohdistuvaa kasvavaa neuvonta- ja ohjaustarvetta Verohallinnolle ja Tulorekisteriyksikölle.  

4.3  Vaikutukset verotuloihin

Kilpailupalkintoja koskeva muutosehdotus voi myös vaikuttaa verotulojen kertymään. Verohallinnon tarkastus- ja valvontatoiminnassa on erilaatuisten tulojen osalta todettu, että ilmoittamisen jäädessä tulonsaajan oman ilmoittamisvelvollisuuden varaan tiedot eivät tule Verohallinnon tietoon yhtä kattavasti kuin sivullisilmoittajien kautta. Toisaalta on huomattava, että kilpailupalkinnon hankkimisesta välittömästi aiheutuvat menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, minkä johdosta monesti verotettavaa tuloa ei jäisi. Käytettävissä ei myöskään ole tietoja sen arvioimiseksi, miten hyvin sivullisilmoittajat nykyisin tiedostavat kilpailupalkintoja koskevan ilmoittamisvelvollisuuden ja miten tunnollisesti muistavat sen täyttää. 

Luontoisetuja koskeva ehdotus vaikuttaa kertyvien verotulojen jakautumiseen verovuosien välillä tapauksissa, joissa joulukuulta kertynyt luontoisetu ilmoitetaan tammikuun tuloksi, jolloin tulo verotetaan tammikuusta alkavan verovuoden tulona edellisen verovuoden sijasta. Tulorekisteriin annettuja ilmoituksia koskevien tietojen perusteella vaikutus verotulojen siirtymään verovuodelta toiselle on vähäinen.