Viimeksi julkaistu 12.3.2025 15.36

Hallituksen esitys HE 9/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla New Yorkissa 19.6.2023 tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi merensuojelulakia. 

Sopimusta sovelletaan merioikeusyleissopimuksen mukaisesti määritellyllä aavalla merellä ja merenpohja-alueella, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa.  

Sopimuksessa määrätään osapuolten konferenssin toimivallasta aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, perustamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella toteutettavien hankkeiden osalta. Lisäksi sopimus sisältää määräyksiä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroista ja niistä saatavien hyötyjen jakamisesta. Sopimuksen täytäntöönpanoa tuetaan kehittyvien valtioiden valmiuksien lisäämistä ja meriteknologian siirtoa koskevilla määräyksillä.  

Sopimuksella perustetaan sihteeristö, jonka toimintaa koskevat järjestelyt ja toimipaikan päättää osapuolten konferenssi ensimmäisessä kokouksessaan, sekä useita konferenssia avustavia toimielimiä. Toimielimet rahoitetaan osapuolten maksuosuuksin. Sopimuksessa määrätään myös rahoitusmekanismista, jonka avulla tuetaan sopimuksen osapuolina olevia kehittyviä valtioita sopimuksen täytäntöönpanossa muun muassa rahoittamalla valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa. Rahoitusmekanismi muodostuu muun muassa erityisrahastosta, johon kehittyneet osapuolet suorittavat vuosittaiset maksuosuudet, kunnes osapuolten konferenssi päättää toisin, ja Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta ( Global Environment Facility ).  

Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että sopimukseen sitoutuu 60 osapuolta. Sopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen edellyttämiä merensuojelulain muutoksia koskeva lakiehdotus. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan. 

PERUSTELUT

Asian tausta ja valmistelu

1.1  Tausta

Vuonna 1994 voimaan tullut Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus (SopS 49 ja 50/1996, jäljempänä YK:n merioikeusyleissopimus ) määrää valtamerten käyttöä, niiden luonnonvaroja ja meriympäristön suojelua koskevista valtioiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ja sen katsotaan yleisesti muodostavan oikeudelliset puitteet kaikelle mereen liittyvälle toiminnalle. Merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevia sopimuksia on tehty kaikkiaan kolme. Aikaisemmat täytäntöönpanosopimukset koskevat syvänmerenpohjan luonnonvarojen hyödyntämistä (10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen XI osan soveltamiseen liittyvä sopimus, SopS 49 ja 50/1996) ja hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa (sopimus hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta, SopS 80–84/2003). Kolmas täytäntöönpanosopimus tehtiin vuonna 2023 ja se koskee merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla (Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alainen sopimus merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, jäljempänä BBNJ-sopimus ).  

1.2  Valmistelu

Sopimuksen valmistelu

YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 54/33 valtamerikysymyksiä käsittelemään perustettu avoin, epävirallinen konsultaatioprosessi käsitteli kolmannessa kokouksessaan vuonna 2002 meriympäristön suojeluun liittyviä kysymyksiä (A/57/80). Konsultaatioprosessin kokouksen ja samana vuonna järjestetyn kestävän kehityksen huippukokouksen suositusten pohjalta YK:n yleiskokous kannusti päätöslauselmassaan 57/141 asianomaisia kansainvälisiä ja alueellisia järjestöjä tarkastelemaan YK:n merioikeusyleissopimuksen puitteissa pikaisesti merenalaisten vuorten ja muiden merenalaisten esiintymien biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien riskien hallintaa parantavia keinoja. Alankomaat ehdotti vuonna 2003 laajempaa keskustelua kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden ekosysteemin suojelemisesta kokonaisuutena eikä vain sen yksittäisten osien osalta (A/AC.259/8). Konsultaatioprosessin neljännessä kokouksessa 2003 käsiteltiin muun muassa haavoittuvien meriekosysteemien suojelua (A/58/95) ja viidennessä kokouksessa 2004 kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisen merenpohjan biologisen monimuotoisuuden suojelua ja käyttöä (A/59/122). 

Marraskuussa 2004 hyväksytyllä YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla A/RES/59/24 perustettiin YK:n avoin epävirallinen ad hoc -työryhmä tarkastelemaan merten biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla liittyviä kysymyksiä. Merioikeusyleissopimuksen osapuolina EU ja sen jäsenvaltiot osallistuivat vuosina 2006–2015 kokoontuneen ad hoc -työryhmän työhön. Työryhmä hyväksyi jo vuonna 2011 konsensuksella suosituksen, että jatkotyössä käsiteltäisiin neljää temaattista kokonaisuutta eli meren geenivaroja, mukaan lukien niiden käytöstä saatavan hyödyn jakamiseen liittyviä kysymyksiä, aluelähtöisiä merenhoitotoimia, kuten merensuojelualueita, ympäristövaikutusten arviointia sekä valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtämistä. EU ja sen jäsenvaltiot painottivat tässä kokonaisuudessa erityisesti aluelähtöisten merenhoitotoimien ja ympäristövaikutusten arvioinnin merkitystä. 

Ad hoc -työryhmä suositti vuonna 2015 uuden, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevan sopimuksen laatimista ja valmistelukomitean perustamista ennen hallitustenvälisen konferenssin järjestämistä. Valmistelukomitea perustettiin samana vuonna hyväksytyllä YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla A/RES/69/292, ja sen tehtävänä oli laatia YK:n yleiskokoukselle sisällöllisiä suosituksia sopimusluonnoksen elementeistä. 

EU:n neuvosto valtuutti 22.3.2016 komission neuvottelemaan unionin puolesta valmistelukomitean kokouksissa siltä osin kuin oli kyse unionin toimivaltaan kuuluvista asioista, joiden osalta unioni oli hyväksynyt sääntöjä. Unionin lisäksi myös EU:n jäsenvaltiot osallistuivat vuosien 2016 ja 2017 aikana järjestettyihin neljään valmistelukomitean istuntoon. Valmistelukomitea suositti YK:n yleiskokoukselle hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumista ja yleiskokous hyväksyi sitä koskevan päätöslauselman A/RES/72/249 joulukuussa 2017.  

EU:n neuvosto valtuutti 19.3.2018 komission aloittamaan neuvottelut unionin puolesta merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella koskevasta kansainvälisestä ja oikeudellisesti sitovasta Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevasta sopimuksesta siltä osin kuin oli kyse unionin toimivaltaan kuuluvista asioista, joiden osalta unioni oli hyväksynyt sääntöjä. Valmistelukomitean tapaan EU:n jäsenvaltiot osallistuivat neuvotteluihin myös hallitustenvälisen konferenssin istunnoissa. EU:n ja jäsenvaltioiden yhteiset kannat valmisteltiin EU:n merioikeustyöryhmässä (COMAR) ja niitä päivitettiin istuntojen aikana järjestetyissä koordinaatiokokouksissa. 

BBNJ-sopimusta neuvotteleva hallitustenvälinen konferenssi aloitti työnsä järjestäytymisistunnolla 16.–18.4.2018 New Yorkissa. Puheenjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Rena Lee (Singapore). Tarkoituksena oli, että konferenssi olisi lisäksi kokoontunut neljään kaksiviikkoiseen neuvotteluistuntoon 2018–2020. Covid19-pandeman vuoksi neljättä neuvotteluistuntoa ei kuitenkaan kyetty järjestämään vuonna 2020 eikä se ollut mahdollista vielä seuraavanakaan vuonna. Neljäs neuvotteluistunto järjestettiin lopulta keväällä 2022. Lisäksi tarvittiin ylimääräinen kahden viikon neuvotteluistunto elokuussa 2022 ja vielä sen jatkaminen kahden viikon neuvotteluistunnolla helmi-maaliskuussa 2023, ennen kuin sopimus voitiin hyväksyä konsensuksella New Yorkissa 19.6.2023. Venäjä antoi hyväksymisen yhteydessä kantaselityksen, jonka mukaan se irtautui konsensuksesta.  

Sopimus on avoinna allekirjoittamista varten 20.9.2023–20.9.2025. Sopimus allekirjoitettiin EU:n puolesta 20.9.2023 (neuvoston päätös (EU) 2023/1974, EUVL L 235, 25.9.2023, s. 1). Myös useimmat EU:n jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, allekirjoittivat sopimuksen samana päivänä. Sittemmin kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Kaikkiaan sopimuksen on 14.2.2025 mennessä allekirjoittanut 107 valtiota ja EU. 

Komissio antoi 12.10.2023 ehdotuksen neuvoston päätökseksi unionin sitoutumisesta sopimukseen (COM(2023) 580 final). Neuvosto hyväksyi 17.6.2024 päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (neuvoston päätös (EU) 2024/1830, EUVL L 2024/1830, 19.7.2024). Päätöksen mukaan EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät ratifioimaan BBNJ-sopimuksen ennen kesäkuussa 2025 järjestettävää YK:n valtamerikonferenssia. Tarkoituksena on, että EU:n ja mahdollisimman monen jäsenvaltion sitoutumiskirjat talletettaisiin samanaikaisesti sopimuksen tallettajana toimivan YK:n pääsihteerin huostaan. Mahdolliset EU-tason täytäntöönpanolainsäädäntöä koskevat ehdotukset ovat jääneet kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien jälkeen nimitetyn komission tehtäviksi. 

Kansallinen valmistelu

Suomi osallistui sekä BBNJ-sopimusta neuvotelleeseen hallitustenväliseen konferenssiin että sitä edeltäneisiin valmisteleviin vaiheisiin. Konferenssia varten asetettiin valtuuskunta valtioneuvoston yleisistunnossa 5.4.2018. Suomea edustivat ulkoministeriön ja ympäristöministeriön virkamiehet. 

Eduskunnan osallistumis- ja tiedonsaantioikeudet on turvattu sopimusneuvotteluiden aikana perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisesti seuraavin selvityksin: E 6/2016 vp, EJ 3/2018 vp, EJ 8/2020 vp, U 104/2022 vp ja UJ 42/2023 vp. Suurella valiokunnalla ei ole ollut huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan. 

Ulkoministeriö pyysi 28.7.2023 valtioneuvoston kanslialta, oikeusministeriöltä, sisäministeriöltä, puolustusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, Luonnonvarakeskukselta, Metsähallitukselta, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Traficomilta, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä ja Suomen ympäristökeskukselta sekä Ahvenanmaan maakuntahallitukselta lausuntoa siitä, onko estettä sopimuksen allekirjoittamiselle mahdollisimman pian. Saaduissa lausunnoissa puollettiin sopimuksen allekirjoittamista. Allekirjoitusvaltuudet myönnettiin tasavallan presidentin esittelyssä 1.9.2023. Suomi allekirjoitti sopimuksen 20.9.2023.  

Ulkoministeriö asetti 22.1.2024 työryhmän valmistelemaan luonnoksen hallituksen esitykseksi sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Työryhmä valmisteli myös hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen merensuojelulain (1415/1994) muuttamiseksi. Työryhmään kuuluivat ulkoministeriön lisäksi oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen edustajat. 

Työryhmä sai ehdotuksensa hallituksen esitykseksi valmiiksi 30.9.2024. Esitysluonnoksesta pyydettiin Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta lausuntoja useilta ministeriöiltä ja muilta valtion viranomaisilta sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta ja saamelaiskäräjiltä ajalla 18.10.–22.11.2024. Lausuntopyyntö, lausunnot ja lausuntoyhteenveto ovat yhdessä muun hallituksen esityksen tausta-aineiston kanssa saatavilla valtioneuvoston hankesivuilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella UM009:00/2024 . Esitys on viimeistelty ulkoministeriössä virkatyönä.  

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut esitysluonnoksesta lausuntonsa 31.1.2025. 

Lausuntojen sisältöä selostetaan jäljempänä jaksossa 5.  

Sopimuksen tavoitteet

YK:n merioikeusyleissopimus muodostaa oikeudelliset puitteet kaikelle meriin kohdistuvalle toiminnalle ja on keskeinen osa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Sen vahvistamiseksi BBNJ-sopimuksen tavoitteena on varmistaa merten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö panemalla tehokkaasti täytäntöön YK:n merioikeusyleissopimuksen asiaa koskevat määräykset sekä jatkamalla kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia. Tavoitetta tukevat sopimuksen määräykset kansainvälisen yhteistyön lisäämisestä ja kokonaisvaltaisen ja osallistavan valtamerihallinnan edistämisestä. 

Sopimusta sovelletaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisiin alueisiin. Näitä ovat YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti määritelty aava meri ja merenpohja-alue, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa. Itämerellä tällaista kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta ei ole. Maantieteellisesti lähinnä Suomea olevaa soveltamisaluetta olisi siis esimerkiksi Jäämerellä ja Koillis-Atlantilla. 

Sopimuksen määräykset meren geenivaroista, mukaan lukien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen, edistävät osallistumista geenivaroja koskevaan tutkimukseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen. Meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta saatavan hyödyn jakamista koskevat määräykset edistävät osaltaan myös biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (SopS 78/1994, jäljempänä CBD-sopimus ) puitteissa joulukuussa 2022 sovitun Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen geenivaroja ja niitä koskevan hyödyn jakamisen lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista (CBD/COP/DEC/15/4, Goal C ja Target 13).  

Meriympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia pyritään estämään ja vähentämään ympäristövaikutusten arvioinnilla ja aluelähtöisillä merenhoitotoimilla, merensuojelualueiden perustaminen mukaan lukien. 

Noin kaksi kolmasosaa maapallon meripinta-alasta kuuluu kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliseen alueeseen. Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen puitteissa sovittiin myös tavoitteesta suojella 30 %:a maailman meristä vuoteen 2030 mennessä (CBD/COP/DEC/15/4, Target 3). Koska mahdollisuudet perustaa merensuojelualueita kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle ovat tällä hetkellä rajalliset, tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa ilman BBNJ-sopimuksen voimaantuloa ja tehokasta täytäntöönpanoa.  

Osapuolten edellytyksiä sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon tuetaan valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevilla määräyksillä samoin kuin sopimuksella perustettavalla rahoitusmekanismilla. 

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi BBNJ-sopimuksen. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset, sekä ehdotuksen merensuojelulain muuttamiseksi. Merensuojelulakiin sisällytettäisiin säännökset BBNJ-sopimuksen edellyttämästä ympäristövaikutusten arvioinnista sekä meren geenivaroihin kohdistuvaa tutkimusta ja geenivaroja ja niihin kohdistuvan tutkimustiedon säilyttämistä koskevista ilmoitus- ja muista velvollisuuksista. 

Sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen määräysten soveltaminen ulottuu ennen sopimuksen voimaantuloa kerättyjen tai tuotetun kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden geenivarojen ja tällaisia geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttöön, jollei osapuoli tee sopimuksen 70 artiklan mukaista kirjallista poikkeusta allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään sopimuksen tai liittyessään siihen. Sopimusneuvottelujen aikana EU ja sen jäsenvaltiot toivat kantanaan esiin, että BBNJ-sopimusta ei pitäisi soveltaa miltään osin takautuvasti, ja tätä näkemystä tuettiin myös lausunnoissa, joita ulkoministeriö pyysi syksyllä 2023 sopimuksen allekirjoittamisen osalta.  

EU:n neuvosto hyväksyi 17.6.2024 sopimuksen tekemistä Euroopan unionin puolesta koskevan päätöksen yhteydessä myös tekstin, jolla Euroopan unioni ilmoittaa poikkeuksen sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuihin taannehtiviin vaikutuksiin (EUVL L, 2024/1833, 19.7.2024). Ilmoitus on tarkoitus tallettaa YK:n pääsihteerin huostaan EU:n sitoutumiskirjan tallettamisen yhteydessä. Esityksessä ehdotetaan, että Suomi antaisi kansallisesti vastaavan ilmoituksen hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä. 

Esityksen vaikutukset

Ympäristövaikutukset 

Sopimus täyttää Suomen neuvottelutavoitteet. Ensisijaisena tavoitteena oli puitteiden luominen tehokkaasti hallinnoidun merensuojelualueiden verkoston perustamiselle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille merialueille. Vain noin yksi prosentti tästä merialueesta on tällä hetkellä suojeltua. Nykyisin merensuojelutoimista voidaan päättää vain tietyn maantieteellisen alueen tai tietyn toiminnan osalta, esimerkiksi Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen (SopS 51/1998, jäljempänä OSPAR-sopimus ) tai Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa. Tällöin toimet voivat koskea vain kyseisen sopimuksen soveltamisaluetta tai kyseisen järjestön toimialaa. BBNJ-sopimuksessa sovitaan menettelytavoista, joiden avulla voidaan toteuttaa suojelutoimia niin, että eri toimintojen vaikutus otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Lisäksi osapuolet sitoutuvat edistämään sopimuksen tavoitteita myös sellaisissa järjestöissä, joissa ovat mukana. Suomen toinen prioriteetti koski ympäristövaikutusten arvioinnin edellyttämistä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla tapahtuvilta hankkeilta. BBNJ-sopimus täsmentää merkittävästi YK:n merioikeusyleissopimuksen 206 artiklaan sisältyvää arviointivelvoitetta.  

Näitä tavoitteita koskevan oikeudellisen sääntelyn ja sen maantieteellisesti mahdollisimman laaja-alaisen täytäntöönpanon arvioidaan lisäävän merkittävästi välineitä biologisen monimuotoisuuden suojeluun kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla. Tätä voidaan pitää sopimuksen keskeisimpänä ympäristöhyötynä. Ympäristön kannalta on tärkeää myös se, että BBNJ-sopimuksella edistetään poikkisektoraalista yhteistyötä ja koordinaatiota relevanttien maailmanlaajuisten ja alueellisten järjestöjen samoin kuin muiden yhteistyöjärjestelyjen kesken.  

Taloudelliset vaikutukset 

BBNJ-sopimuksen hyväksymisestä aiheutuu sopimuksen voimaantulon myötä Suomelle maksuvelvoite. Sopimuksen 52 artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksen nojalla perustetut toimielimet rahoitetaan kullekin osapuolelle vahvistetuilla rahoitusosuuksilla. Lisäksi kehittyneet osapuolet suorittavat 14 artiklan 6 kohdan nojalla vuosittaiset rahoitusosuudet 52 artiklassa tarkoitettuun erityisrahastoon. Nämä rahoitusosuudet ovat 50 prosenttia kyseisen osapuolen arvioidusta osuudesta sopimuksen nojalla perustettujen toimielinten kustannuksia koskevaan talousarvioon.  

YK:n puitteissa hyväksytyissä valtiosopimuksissa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan kunkin osapuolen maksuosuus määräytyy YK:n säännönmukaisen budjetin maksuosuustaulukon pohjalta siten, että huomioidaan se, mitkä muut valtiot ovat sitoutuneet kyseiseen sopimukseen. YK:n maksuosuustaulukon mukainen Suomen osuus vuonna 2024 on 0,417 prosenttia. BBNJ-sopimuksen voimaantulo edellyttää 60 valtion sitoutumista, minkä vuoksi on todennäköistä, että Suomen prosentuaalinen maksuosuus BBNJ-talousarviosta tulee olemaan korkeampi kuin YK:n osalta. Yksittäisen osapuolen prosentuaalinen maksuosuus pienenisi kuitenkin sitä mukaa kuin osapuolten lukumäärä kasvaisi. 

Koska BBNJ-talousarvio hyväksytään vasta sopimuksen voimaantulon jälkeen järjestettävässä osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa, sen suuruudesta on vaikea esittää tässä vaiheessa arviota. Neuvotteluvaiheessa arvioitiin epävirallisesti ja alustavasti, että BBNJ-talousarvio voisi asettua YK:n merioikeusyleissopimuksella perustetun Kansainvälisen merenpohjajärjestön ( International Seabed Authority, ISA ) vuosibudjetin (noin 11 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) ja CBD-sopimuspuolten konferenssin hyväksymän vuosibudjetin (noin 19 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) välille. Vuonna 2024 Suomen maksuosuus Kansainvälisen merenpohjajärjestön vuosibudjetista oli 0,5697 prosenttia eli noin 50 000 Yhdysvaltain dollaria ja CBD-budjetista 0,521 prosenttia eli noin 74 500 Yhdysvaltain dollaria. On kuitenkin huomioitava, että kysymyksessä olevat yleissopimukset ovat varsin laajasti ratifioituja: merioikeusyleissopimuksessa on vuoden 2024 maksuosuuksia määritettäessä ollut 168 ja CBD-sopimuksessa 196 osapuolta. YK:n säännönmukaisen budjetin suurin rahoittaja Yhdysvallat ei ole mukana kummassakaan sopimuksessa eikä siten osallistu myöskään niiden rahoittamiseen.  

Jos Suomi EU:n yhteisen tavoitteen mukaisesti olisi niiden 60 valtion joukossa, joiden sitoutumisen myötä BBNJ-sopimus tulee kansainvälisesti voimaan, on odotettavissa, että Suomen prosentuaalinen maksuosuus osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttävästä BBNJ-talousarviosta olisi korkeampi kuin edellä mainituissa sopimuksissa. Suomen prosentuaalisen maksuosuuden arvioimiseen ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa luotettavia edellytyksiä, kun BBNJ-sopimukseen on sitoutunut vasta 17 valtiota. Euro- (tai dollari)määräisen vaihteluvälinkin esittämistä maksuosuuden osalta vaikeuttaa lisäksi se, että BBNJ-talousarviosta ei vielä ole olemassa luonnosta. Talousarviosta myöhemmin käytävissä neuvotteluissa Suomi pitää tärkeänä, että BBNJ-talousarvio noudattaa hyvän taloushallinnon ja kurinalaisen budjetoinnin periaatteita.  

Käytännössä maksuosuus tulisi edellä todetun mukaisesti maksettavaksi 1,5-kertaisena ainakin alkuvaiheessa, koska sopimus edellyttäisi Suomea kehittyneenä osapuolena suorittamaan myös vuosittaisen rahoitusosuuden sopimuksella perustettuun erityisrahastoon ja kyseisen rahoitusosuuden suuruus olisi 50 prosenttia Suomen BBNJ-talousarviosta maksamasta osuudesta. Suomen maksu- ja rahoitusosuudesta aiheutuvat kustannukset katettaisiin momentilta 24.90.66 (eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet) ulkoministeriön hallinnonalan voimassa olevien kehysten puitteissa.  

Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset 

BBNJ-sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvat merensuojelulain muutokset asettaisivat velvollisuuden tehdä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin oleviin meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon kohdistuvaa toimintaa koskevia ilmoituksia BBNJ-sopimuksen mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään sekä tallentaa kerätyt meren geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin. Lisäksi arkistoissa ja tietokannoissa säilytettävien meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon alkuperä tulisi merkitä, ja arkiston tai tietokannan ylläpitäjän tulisi laatia joka toinen vuosi yhteenvetokertomus pääsystä meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon. Velvollisuudet perustuvat BBNJ-sopimuksen määräyksiin eikä niissä tehdä eroa tieteellisen tutkimuksen ja muun tutkimuksen välille. Ne on huomioitava myös meriin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.  

Meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta saatujen rahallisten hyötyjen jakamisen on sovittu tapahtuvan maksuosuuksin, joita sopimuksen kehittyneet osapuolet suorittavat sopimuksella perustettavaan erityisrahastoon siihen saakka, kunnes osapuolten konferenssi tekee rahallisen hyödyn jakamisen muodosta toisenlaisen päätöksen. Mahdollisia hyödyn jakamisen muotoja voivat BBNJ-sopimuksen mukaan siinä vaiheessa olla esimerkiksi jaksotetut maksut, tuotteiden kaupallistamiseen liittyvät maksut tai suoritukset, mukaan lukien tietyn prosenttiosuuden maksaminen tuotteiden myynnistä saaduista tuloista, samoin kuin porrastettu maksu, joka maksetaan määräajoin ja joka perustuu monipuolisiin indikaattoreihin, joilla mitataan osapuolten toiminnan kokonaismäärä. 

Osapuolten konferenssin BBNJ-sopimuksen nojalla tekemillä, merensuojelualueita ja muita aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevilla päätöksillä olisi merkitystä myös suomalaisten toimijoiden näkökulmasta. Yksityiskohtaisemmat käytännön vaikutukset määräytyisivät päätösten sisällön perusteella. Merensuojelulakiin esitettävät muutokset velvoittaisivat suomalaiset toimijat edelleen huolehtimaan myös ympäristövaikutusten arvioinnista sellaisen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle suunnitellun toiminnan osalta, jota varten merensuojelulaki edellyttää Suomen ympäristökeskuksen myöntää lupaa.  

Suomen ympäristökeskus huolehtisi BBNJ-sopimuksen edellyttämästä ympäristövaikutusten arvioinnista johtuvista viranomaistehtävistä. Suomen ympäristökeskus toimii jo nykyisellään merensuojelulain mukaisena lupaviranomaisena silloin, kun on kysymys Suomen kansalaisen tai suomalaisen yhteisön toiminnasta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella. Ympäristövaikutusten arviointia koskeva tehtävä on tarkoituksenmukaista sovittaa yhteen tämän olemassa olevan lupatehtävän kanssa.  

Tähän mennessä Suomen ympäristökeskukselta ei ole haettu yhtään vuonna 1994 säädetyn merensuojelulain mukaista lupaa. Lakia säädettäessä Itämerellä oli vielä aavaa merta, mutta muun muassa Suomen talousvyöhykkeen perustamisen myötä lain lupasäännöksiä sovelletaan enää vain Itämeren ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Myös uuden lupasäännöksen ja lakiin jo sisältyviin lupasäännöksiin ehdotettavien muutosten arvioidaankin tulevan verrattain harvoin sovellettaviksi. Näistä johtuvien lupatehtävien samoin kuin suomalaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista aiheutuvien lisätehtävien viranomaisvaikutukset voidaan näin ollen olettaa ainakin lähitulevaisuudessa hyvin vähäisiksi. Ensimmäisten pienimuotoisten viranomaisvaikutusten voidaankin arvioida syntyvän mahdollisesta osallistumisesta Suomen näkökulmasta relevantteihin, BBNJ-sopimuksen muiden osapuolten toteuttamiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin, minkä voitaisiin karkeasti arvioida tapahtuvan aikaisintaan vuonna 2027, jos sopimus tulisi kansainvälisesti voimaan jo vuonna 2025. Pidemmällä aikavälillä viranomaisvaikutusten laajuutta on mahdotonta täsmällisesti arvioida, mutta nykytiedon valossa vaikutusten arvioidaan olevan melko pieniä. 

Muunlaisia viranomaisvaikutuksia muodostuu osapuolten konferenssin työhön osallistumisesta sopimuksen kansainvälisen voimaantulon jälkeen sekä YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 78/272 perustetun, BBNJ-sopimuksen voimaantuloa ja osapuolten konferenssin ensimmäistä kokousta valmistelevan toimikunnan istunnoista, joita järjestetään kaksi vuonna 2025 ja tarvittaessa vielä yksi vuonna 2026. Näihin liittyen on tärkeää voida hyödyntää myös Suomen ympäristökeskuksen asiantuntemusta. Suomen ympäristökeskus on ollut mukana hallituksen esitystä valmistelleessa työryhmässä ja tuntee myös BBNJ-sopimuksen yhteydet CBD-sopimuskokonaisuuteen.  

Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomen ympäristökeskus toimisi sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettuna kansallisena yhteyspisteenä, jonka yhteystiedot tulee toimittaa sopimuksessa tarkoitetulle saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevälle komitealle, kunhan komitea on perustettu. 

Sopimuksen täytäntöönpanosta Suomen ympäristökeskukselle johtuvat uudet tehtävät ja niiden edellyttämä sisäinen järjestäytyminen, kouluttautuminen ja koordinaatio voivat vaatia Suomen ympäristökeskukselta lisäresursointia, jonka määrää voidaan kuitenkin täsmentää vasta myöhemmässä vaiheessa, kun sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä on edetty pidemmälle myös kansainvälisellä tasolla. 

Osallistuminen osapuolten konferenssin kokouksiin ja niihin valmistautuminen samoin kuin sopimuksen sisältämien raportointivelvoitteiden täyttäminen edellyttävät resursseja kaikilta niiltä viranomaisilta, jotka hoitavat sopimukseen liittyviä tehtäviä, mutta lähtökohtana tältä osin on, että tehtävät voitaisiin hoitaa nykyisin resurssein ja tarvittaessa mahdollisin tehtäväjärjestelyin. Raportointivelvoitteita kuvataan yksityiskohtaisemmin esityksen 11 luvussa, jossa todetaan myös, että raportointivelvoitteiden osalta tarkastellaan aikanaan tapauskohtaisesti, onko aiheellista toimittaa yhteinen raportti EU:n ja sen jäsenvaltioiden puolesta vai toimittavatko jäsenvaltiot ja unioni erilliset raportit. Myös osapuolten konferenssin kokouksiin valmistautumista tullaan käsittelemään EU:n neuvoston toimivaltaisessa työryhmässä. 

Lausuntopalaute

5.1  Lausuntokierros

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydettiin Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta lausuntoja useilta ministeriöiltä ja muilta valtion viranomaisilta sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta ja saamelaiskäräjiltä ajalla 18.10.–22.11.2024. Lausuntopyyntöön vastasi viranomaisten lisäksi myös WWF Suomi, ja lausuntoja saatiin yhteensä 11. Osalla lausunnon antaneista ei ollut huomautettavaa esitysluonnoksen osalta. Lausunnoista on laadittu 18.12.2024 päivätty yhteenveto, joka on yhdessä lausuntojen kanssa saatavilla valtioneuvoston hankesivuilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella UM009:00/2024 .  

Yleisten kommenttien sijaan lausunnoissa keskityttiin enemmänkin esitysluonnoksen yksityiskohtiin eikä niinkään otettu kantaa sopimukseen sitoutumiseen sinänsä. Niissä lausunnoissa, joissa sitoutumista kommentoitiin, nostettiin esiin BBNJ-sopimuksen mukanaan tuomat mahdollisuudet meriluonnon suojelemiseksi kansainvälisillä merialueilla ja kannatettiin nimenomaisesti sopimuksen hyväksymistä.  

Tässä jaksossa kuvataan lausuntoihin sisältyvät muutosehdotukset esitysluonnoksen osalta ja selostetaan, miten esitysluonnosta on niiden johdosta muutettu.  

Valtiovarainministeriö totesi lausuntonaan, että hallituksen esityksessä olisi hyvä tarkentaa sopimuksen taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi esittämällä euromääräinen vaihteluväli sille maksuosuudelle, jonka Suomi sopimuksen osapuolena olisi velvoitettu suorittamaan ja joka muodostuisi yhtäältä osuudesta sopimuksella perustettavien toimielinten talousarvioon ja toisaalta osuudesta sopimuksella perustettavaan erityisrahastoon. Lausunnon mukaan esityksessä tulee myös todeta, että nämä kustannukset katetaan ulkoministeriön hallinnonalan voimassa olevien kehysten puitteissa ja että esityksellä ei siten ole vaikutusta talousarvioon.  

Lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi selostettiin YK:n puitteissa hyväksyttyjen valtiosopimusten osalta vakiintunutta käytäntöä, jonka pohjalta osapuolen maksuosuus määräytyy, sekä esitettiin Suomen dollarimääräistä maksuosuutta koskevat ajankohtaiset tiedot kahden sellaisen kansainvälisellä sopimuksella perustetun instituution osalta, joita BBNJ-sopimuksen neuvotteluvaiheessa käytettiin epävirallisesti ja alustavasti referenssinä. Näiden osalta huomioitiin kuitenkin, että kyseiset yleissopimukset ovat varsin laajasti ratifioituja. Selvyyden vuoksi kyseistä kohtaa on lausuntokierroksen jälkeen täydennetty Suomen prosentuaalisilla maksuosuuksilla näiden sopimusten osalta. Kohtaan on myös lisätty selostus siitä, miksi maksuosuutta BBNJ-sopimuksen osalta ei ole tässä vaiheessa mahdollista esittää tarkemmin, ja selvennetty, että käytännössä maksuosuus tulisi maksettavaksi 1,5-kertaisena ainakin alkuvaiheessa, koska BBNJ-sopimus edellyttäisi Suomea kehittyneenä osapuolena suorittamaan myös vuosittaisen rahoitusosuuden sopimuksella perustettuun erityisrahastoon ja kyseisen rahoitusosuuden suuruus olisi 50 prosenttia Suomen BBNJ-talousarviosta maksamasta osuudesta. Kohtaan on myös lisätty maininta siitä, miltä momentilta Suomen maksu- ja rahoitusosuus suoritettaisiin ulkoministeriön hallinnonalan voimassa olevien kehysten puitteissa.  

Suomen ympäristökeskus huomautti lausunnossaan, että lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa vaikutukset viranomaistoimintaan kuvattiin vähäisiksi ja osin vasta vuoden 2026 jälkeiseen aikaan kohdistuviksi. Suomalaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevien lisätehtävien viranomaisvaikutukset arvioitiin esitysluonnoksessa ainakin lähitulevaisuudessa hyvin vähäisiksi, kun Suomen ympäristökeskukselta ei tähän mennessä ole vuonna 1994 säädetyn merensuojelulain nojalla haettu yhtään lupaa, jota koskevassa menettelyssä BBNJ-sopimuksen hyväksymisen myötä edellytettäisiin jatkossa ympäristövaikutusten arviointia sopimuksen mukaisesti, ja kun lakia nyttemmin sovelletaan enää vain Itämeren ulkopuolisella merialueella tapahtuvaan toimintaan. Myös WWF Suomi viittasi lausunnossaan esitysluonnoksen toteamukseen, että pidemmällä aikavälillä viranomaisvaikutusten laajuutta on mahdotonta täsmällisesti arvioida, ja totesi, että Suomen on kuitenkin varauduttava siihen, että Suomen ympäristökeskuksen resursseja ylläpidetään, tai tarpeen mukaan lisätään.  

Esityksen vaikutuksia koskevaa 4 lukua on lausuntokierroksen jälkeen täydennetty myös viranomaisvaikutusten osalta. Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon johdosta 4 luvussa on myös tarkennettu lausuntokierroksella olleeseen esitysluonnokseen sisältynyttä kirjausta, jonka mukaan Suomen ympäristökeskus toimisi viranomaisena, joka vastaa BBNJ-sopimuksen edellyttämästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Merensuojelulakiin ehdotettujen 8 a ja 8 b §:n mukaan ympäristövaikutusten arviointi ja arviointia koskevien aineistojen toimittaminen Suomen ympäristökeskukselle kuuluvat hankkeesta vastaavalle taholle. 

Ympäristöministeriö totesi lausunnossaan havainneensa työryhmän työn yksimielisen lopputuloksen valmistumisen jälkeen, että lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa merensuojelulakiin ehdotetut muutokset edellyttivät täydentämistä. Ilman mainittuja täydennyksiä BBNJ-sopimuksen kansallinen täytäntöönpano jäisi ympäristöministeriön näkemyksen mukaan vajaaksi. Lisäksi ympäristöministeriö totesi lausunnossaan, että merensuojelulaista on ympäristöministeriön sisäisessä tarkastelussa löydetty kolme vanhentunutta momenttia.  

Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan merensuojelulakiin olisi ensinnäkin tarpeen lisätä uusi yleistä luvanvaraisuutta koskeva pykälä, jotta laki huomioisi merellä tapahtuvan toiminnan tekniikoiden kehittymisen ja lain soveltamistarpeet tulevaisuudessa. Lain 7 §:ää olisi samalla tarpeen täsmentää siten, että mereen laskemista koskeva kielto ja sen tulkinta olisivat yhdenmukaisia ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:ssä annetun vastaavan sääntelyn kanssa. Aineen mereen laskeminen olisi toisin sanoen tarkoituksenmukaista kieltää ainoastaan aineen hylkäämistarkoituksessa. Lain nykyisiä lupapykäliä 9, 10 ja 11 olisi myös tarpeen yhdenmukaistaa keskenään siten, että lupavaatimuksen kohteena olevat tahot olisivat kaikissa pykälissä yhdenmukaiset, ja tämä lähtökohta tulisi ottaa myös uuteen yleistä luvanvaraisuutta koskevaan pykälään. Lain nykyisistä lupapykälistä olisi samalla ympäristöministeriön näkemyksen mukaan tarpeen poistaa kustakin yksi vanhentunut momentti. Esitykseen sisältyvää lakia merensuojelulain muuttamiseksi ja sen perusteluja luvussa 7.2 on muokattu lausuntokierroksen jälkeen ympäristöministeriön esittämällä tavalla. 

Suomen ympäristökeskus totesi lausunnossaan, että lausuntokierroksella olleen esitysluonnoksen perusteluosio oli sopimuksen sisältöä kuvaileva ja sisälsi varsin niukasti sellaisia luonnosteluja tai esimerkkejä, joita viranomais- tai muissa tehtävissä voisi käyttää arviointityön tukena, ja esitti lausunnossaan yksityiskohtaisempia huomioita joistakin merensuojelulakiin ehdotetuista uusista säännöksistä. Lausunnossa katsottiin, että esitysluonnoksen jatkotyöstämisessä olisi hyvä erikseen kirjata joko suoraan säädöstekstiin tai vähintään esitöihin mahdollisia kriteerejä täsmentäviä seikkoja tai ympäristövaikutusten arviointiin liittyvien raja-arvojen tarkastelussa huomioitavia seikkoja. Lausunnon mukaan olisi myös tärkeää kirjata näkyviin se, jos joiltain osin on tarkoitus, että sopimuksen osapuolikokouksen tai sen alaisten toimielinten työssä jatkossa työstettävät suositukset tai ohjeet voivat tai että niiden tulee vaikuttaa sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanossa tai jos on näköpiirissä, että niiden pohjalta tullaan jatkossa mahdollisesti antamaan kansallista lakia täsmentäviä säännöksiä.  

Hallituksen esitystä laadittaessa on pidetty tarkoituksenmukaisena pitäytyä lähtökohtaisesti sopimustekstissä ja välttää sitä, että tehtäisiin kansallisesti yksityiskohtaisempia tulkintoja sellaisista seikoista, joista ei vielä olisi laajempaa kansainvälistä yhteisymmärrystä. BBNJ-sopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan eikä sen osalta siten ole soveltamiskäytäntöä, johon tulkinnoissa voitaisiin tukeutua.  

BBNJ-sopimuksen voimaantuloa ja osapuolten konferenssin ensimmäistä kokousta valmisteleva toimikunta on myös vasta aloittamassa sisältötyönsä. On odotettavissa, että sopimusmääräysten täytäntöönpanon yksityiskohtia selvennetään myös toimikunnassa käytävässä valtioiden välisessä keskustelussa ja myöhemmin osapuolten konferenssissa. Näissä puitteissa tehtävät ratkaisut tulevat ohjaamaan myös kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista, tarvittaessa myös säädösvalmistelua. 

Suomen ympäristökeskus esitti lausunnossaan myös joitakin merensuojelulakiin esitysluonnoksessa ehdotettuja säännöksiä (8 a, 8 d, 8 g (nyttemmin 8 h), 8 h (nyttemmin 8 i) ja 11 d §) koskevia huomioita ja ehdotuksia. Merensuojelulakiin nyt ehdotetun 8 a §:n muotoilua ja perusteluja on pyritty selkiyttämään lausuntokierroksen jälkeen. Myös merensuojelulakiin ehdotetun 8 h ja 8 i §:n muotoilua ja perusteluja on lausuntokierroksen jälkeen muutettu Suomen ympäristökeskuksen kommenttien johdosta. 

Lausuntokierroksen jälkeen on myös täydennetty käsittelyjärjestystä koskevaa lukua 13.2 arviolla merensuojelulakiin ehdotettavien muutosten suhteesta perustuslakiin. 

5.2  Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto

Lainsäädännön arviointineuvosto on 31.1.2025 antamassaan lausunnossa todennut, että hallituksen esitysluonnos täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi tarkentaa BBNJ-sopimuksesta saatavia hyötyjä Suomen näkökulmasta. Esityksen vaikutuksia koskevaan 4 lukuun on lisätty selostus siitä, missä tilanteissa sopimus voisi tulla sovellettavaksi ja mitä merkitystä sopimuksella olisi Suomelle.  

Arviointineuvosto kehottaa kuvaamaan esityksessä, voiko BBNJ-sopimuksen voimaansaattamisella olla vaikutuksia meriin liittyvään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan yrityksissä tai tutkimuslaitoksissa. Vaikutuksia on täsmennetty esityksen 4 luvussa. 

Arviointineuvosto kehottaa myös kuvaamaan kootusti sopimuksen keskeiset ympäristöhyödyt sen selventämiseksi, mikä sopimuksen merkittävyys mertensuojelulle on. Sopimuksen ympäristövaikutuksia esityksen luvussa 4 on täydennetty. 

Täydennysten lisäksi esityksen vaikutuksia koskevaa 4 lukua on myös pyritty selkeyttämään väliotsikoinnilla.  

Arviointineuvosto katsoo lausunnossaan edelleen, että esityksessä olisi hyvä kuvata lyhyesti keskeiset syyt, jotka ovat johtaneet valtiosopimuksen valmisteluun, ja että esityksessä tulisi kuvat tarkemmin EU:n roolia ja toimivaltaa BBNJ-sopimuksessa. Sopimuksen valmistelun taustaa kuvataan esityksen 1.2 luvussa. Samassa luvussa selostetaan EU:n roolia BBNJ-sopimusta koskeneissa neuvotteluissa. EU:n neuvoston hyväksymää EU:n toimivaltaa koskevaa ilmoitusta selostaan 13.1 luvussa ja 6 luvussa yksityiskohtaisemmin EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa BBNJ-sopimuksen II–V osan osalta. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevaa 13.1 lukua on täydennetty maininnalla BBNJ-sopimuksen täytäntöönpanoa EU-tasolla koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta, jonka komission odotetaan antavan vuoden 2025 aikana.  

Sopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön

Johdanto. BBNJ-sopimuksen johdannossa osapuolet palauttavat mieleen YK:n merioikeusyleissopimuksen määräykset, mukaan lukien meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevan velvoitteen ja sen täyttämistä koskevan vastuun, ja korostavat yleissopimuksessa vahvistettua oikeuksien, velvollisuuksien ja etujen tasapainoa. Joitakin yleissopimuksessa olevia yleisluonteisia määräyksiä pannaan täytäntöön BBNJ-sopimuksessa täsmennetyillä määräyksillä, jotta merten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla turvattaisiin paremmin. Samalla tunnustetaan, että osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tukeminen valmiuksia kehittämällä sekä meriteknologiaa kehittämällä ja siirtämällä on olennaista sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdannossa vahvistetaan edelleen, että sopimusta ei saa tulkita niin, että sillä vähennettäisiin tai tukahdutettaisiin alkuperäiskansojen nykyisiä oikeuksia tai mahdollisia paikallisyhteisöjen oikeuksia. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tuottamisen, saatavuuden ja käytön ja sen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jakamisen tunnustetaan edistävän tutkimusta ja innovointia ja BBNJ-sopimuksen yleistavoitteen saavuttamista. Taustalla on CBD-sopimuspuolten kokouksessa joulukuussa 2022 hyväksytyn päätöksen (CBD/COP/DEC/15/9) muotoilu. Johdannossa palautetaan myös mieleen, että yleissopimuksen tai muiden siihen liittyvien sopimusten ulkopuolisten valtioiden oikeudelliseen asemaan sovelletaan valtiosopimusoikeuden sääntöjä. Tavoitteena on yleismaailmallinen osallistuminen BBNJ-sopimukseen, minkä vuoksi sopimus on avoinna sitoutumista varten myös valtioille, jotka eivät ole YK:n merioikeusyleissopimuksen sopimusvaltioita.  

I osa. Yleiset määräykset 

1 artikla. Määritelmät. Artikla sisältää sopimuksessa käytettävät määritelmät. Biotekniikkaa ja meren geenivarojen käyttöä koskevat määritelmät 3 ja 14 kohdassa vastaavat biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja Nagoyan pöytäkirjan 2 artiklan c kohdassa olevia määritelmiä. Meriteknologiaa koskeva 9 kohta perustuu Unescon alaisen hallitustenvälisen meritieteellisen toimikunnan (IOC) vuonna 2003 laatimaan meriteknologian siirtoa koskevaan ohjeistukseen ( 2003 IOC Criteria and guidelines on the transfer of marine technology ).  

Määritelmät, jotka koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, vaikuttavat välillisesti näiden lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan. 

2 artikla. Yleinen tavoite. Sopimuksen tavoitteeksi asetetaan biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön varmistaminen sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella nykyisin ja pitkällä aikavälillä. Tähän pyritään panemalla tehokkaasti täytäntöön YK:n merioikeusyleissopimuksen asiaa koskevat määräykset sekä jatkamalla kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia.  

3 artikla. Soveltamisala. Sopimusta sovelletaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisiin alueisiin. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa olevan määritelmän mukaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tarkoitetaan aavaa merta ja merenpohja-aluetta. Merenpohja-alue määritellään YK:n merioikeusyleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen 1 kohdassa ja aava meri 86 artiklassa.  

Koska sopimuksen soveltamisalaa koskevat määräykset koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, soveltamisalamääräykset vaikuttavat välillisesti näiden lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan. 

4 artikla. Poikkeukset. Sopimusta ei sovelleta sota-aluksiin, sotilasilma-aluksiin eikä merivoimien apualuksiin. Sota-aluksen määritelmä sisältyy YK:n merioikeusyleissopimuksen 29 artiklaan. Sopimusta ei meren geenivaroja koskevaa II osaa lukuun ottamatta sovelleta myöskään muihin aluksiin eikä ilma-aluksiin, jotka ovat osapuolen omistuksessa tai käytössä ja joita kyseisenä ajankohtana käytetään ainoastaan valtion muihin kuin kaupallisiin tehtäviin. Osapuolen on kuitenkin huolehdittava siitä, että tällaisetkin alukset ja ilma-alukset toimivat sopimuksen mukaisesti, siinä määrin kuin on kohtuullista ja tarkoituksenmukaista. Poikkeus, jonka mukaan sopimuksen II osaa kuitenkin sovelletaan sellaisiin muihin kuin sota-aluksiin ja sotilasilma-aluksiin, jotka ovat osapuolen omistuksessa tai käytössä ja joita kyseisenä ajankohtana käytetään ainoastaan valtion muihin kuin kaupallisiin tehtäviin, johtuu siitä, että käytännössä meren geenivaroihin kohdistuvaa tutkimusta tehdään paljon valtion omistuksessa tai käytössä olevilta tutkimusaluksilta.  

Artikla määrittelee osaltaan sopimuksen soveltamisalaa ja vaikuttaa välillisesti lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen, joten se kuuluu siksi itsekin lainsäädännön alaan. 

5 artikla. Tämän sopimuksen ja yleissopimuksen suhde asiaan liittyviin oikeudellisiin välineisiin ja kehyksiin sekä asiaan liittyviin maailmanlaajuisiin, alueellisiin, osa-alueellisiin ja alakohtaisiin toimielimiin . Artiklan 1 kohta edellyttää, että BBNJ-sopimusta tulkitaan ja sovelletaan YK:n merioikeusyleissopimuksen yhteydessä ja yhdenmukaisesti sen kanssa. Lisäksi täsmennetään, että BBNJ-sopimuksen määräykset eivät rajoita valtioiden yleissopimuksen mukaisia oikeuksia, lainkäyttövaltaa ja velvollisuuksia, mukaan luettuna talousvyöhykkeellä tai mannerjalustalla. YK:n merioikeusyleissopimuksen 57 artiklan mukaan talousvyöhyke ei saa ulottua 200 meripeninkulmaa kauemmaksi niistä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan. Yleissopimuksen 76 artiklan 5 kappaleen mukaan mannerjalusta voi tietyissä geologisissa olosuhteissa ulottua 200 meripeninkulmaa kauemmaksikin mainituista perusviivoista.  

Artiklan 2 kohtaan sisältyy keskeinen määräys, jonka mukaan BBNJ-sopimusta tulkitaan ja sovelletaan tavalla, joka ei heikennä muita asiaan liittyviä sopimuksia tai toimielimiä ja joka edistää johdonmukaisuutta ja koordinointia näiden kanssa. 

Artiklan 3 kohdassa todetaan, että BBNJ-sopimuksella ei vaikuteta sellaisten valtioiden oikeudelliseen asemaan YK:n merioikeusyleissopimuksen tai siihen liittyvien sopimusten osalta, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisiin sopimuksiin. 

6 artikla.Rajoittamattomuus. BBNJ-sopimuksen mukaisesti voidaan päättää kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta koskevista toimista, joiden voitaisiin mahdollisesti nähdä vaikuttavan rantavaltion täysivaltaisuuteen, täysivaltaisiin oikeuksiin tai lainkäyttövaltaan. Artiklassa vahvistetaan tämän vuoksi, että sopimus, osapuolten konferenssin tai sen avustavien toimielinten päätökset tai suositukset tai niiden perusteella toteutetut toimet ja toiminnat eivät rajoita täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa, ei myöskään niihin liittyvien riitojen osalta, ja että niitä ei voi käyttää perusteena täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa koskevien vaatimusten esittämiselle tai epäämiselle.  

7 artikla. Yleiset periaatteet ja lähestymistavat. Artiklassa luetellaan yleisiä periaatteita ja lähestymistapoja, joita osapuolten on noudatettava sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.  

8 artikla.Kansainvälinen yhteistyö. Artiklan 1 kohta velvoittaa osapuolet tekemään BBNJ-sopimuksen mukaista yhteistyötä biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella muun muassa vahvistamalla ja tehostamalla yhteistyötä asiaan liittyvien sopimusten ja toimielinten kanssa ja edistämällä yhteistyötä myös näiden kesken.  

Artiklan 2 kohdassa edellytetään, että osapuolet pyrkivät soveltuvissa tapauksissa edistämään BBNJ-sopimuksen tavoitteita myös osallistuessaan päätöksentekoon muissa asiaan liittyvissä sopimuksissa tai toimielimissä. Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolet edistävät kansainvälistä yhteistyötä meritieteellisessä tutkimuksessa sekä meriteknologian kehittämisessä ja siirrossa YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti BBNJ-sopimuksen tavoitteiden tukemiseksi. Meritieteellisestä tutkimuksesta määrätään YK:n merioikeusyleissopimuksen XIII osassa ja meriteknologian kehittämisestä ja siirtämisestä yleissopimuksen XIV osassa. 

II osa.Meren geenivarat, mukaan luettuna hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen 

Osa sisältää meren geenivaroja koskevia määräyksiä, mukaan luettuna niihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta saatujen hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen. Maailman geenivarojen saatavuudesta ja niiden käytöstä saatavan hyödyn jakamisesta määrätään myös CBD-yleissopimukseen liittyvässä Nagoyan pöytäkirjassa (SopS 45–47/2016), johon myös Euroopan unioni on jäsenvaltioidensa lisäksi sitoutunut ja jonka määräyksistä osa on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 511/2014 geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa. Nagoyan pöytäkirja ei kuitenkaan koske meren geenivaroja kansainvälisillä alueilla.  

EU:n sitoutumista BBNJ-sopimukseen koskevan neuvoston päätöksen mukaan sopimuksen II osan määräykset eivät vaikuta unionin yhteisiin sääntöihin tai muuta niiden ulottuvuutta SEUT 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja kuuluvat kansalliseen toimivaltaan.  

9 artikla.Tavoitteet. Artiklan mukaan osan tavoitteena on valmiuksien kehittäminen geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvän toiminnan toteuttamiseksi sekä siitä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella. Tavoitteena on myös sopimuksen täytäntöönpanon edistäminen meritieteellisen tutkimuksen avulla samoin kuin meriteknologian kehittäminen ja siirto sopimuksen mukaisesti.  

10 artikla . Soveltaminen. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvään toimintaan, jos geenivarat on kerätty ja tieto on tuotettu sen jälkeen, kun sopimus on tullut asianomaista osapuolta sitovaksi. Sopimusta sovelletaan kuitenkin takautuvasti myös sellaisten geenivarojen ja niihin liittyvän digitaalisen sekvenssitiedon käyttöön, jotka on kerätty tai tuotettu ennen sopimuksen voimaantuloa paitsi, jos osapuoli tekee sopimuksen 70 artiklan mukaisen poikkeuksen allekirjoittaessaan sopimuksen tai sitoutuessaan siihen.  

Neuvottelujen aikana EU ja sen jäsenvaltiot toivat kantanaan esiin, että sopimuksen määräyksiä ei pitäisi soveltaa takautuvasti. Alustavana kompromissina oli esillä yksittäisen osapuolen mahdollisuus ilmoittaa takautuvasta soveltamisesta geenivarojen käytön osalta niin halutessaan, mutta neuvottelujen loppuvaiheissa kyseinen sopimuskohta muuttui nykyiseen muotoonsa, joka koskee myös digitaalista sekvenssitietoa ja jossa takautuva soveltaminen on lähtökohtana. Takautuva soveltaminen edellyttäisi, että käytettävien meren geenivarojen ja niihin liittyvän digitaalisen sekvenssitiedon alkuperä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella ja niiden keräämisen tai tuottamisen ajankohta olisi osoitettavissa, mikä on käytännössä haasteellista. Tarkoituksena onkin, että EU tekee sitoutumisensa yhteydessä 70 artiklassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen sopimuksen II osan määräysten takautuvasta soveltamisesta.  

Artiklan 2 kohdan mukaan määräyksiä ei sovelleta kansainvälisen oikeuden nojalla säänneltyyn kalastukseen ja siihen liittyvään toimintaan eikä kaloihin tai muihin meren elollisiin luonnonvaroihin, jotka on tunnetusti pyydystetty kalastuksessa tai kalastukseen liittyvässä toiminnassa. Poikkeuksen muodostavat näin pyydystetyt kalat ja muut meren elolliset luonnonvarat, joiden osalta on kysymys tämän osan mukaisesta käytöstä. 

Sopimuksen 4 artiklan mukaan sopimusta ei sovelleta sota-aluksiin, sotilasilma-aluksiin eikä merivoimien apualuksiin. Sopimusta ei II osaa lukuun ottamatta sovelleta muihinkaan aluksiin eikä ilma-aluksiin, jotka ovat osapuolen omistuksessa tai käytössä ja joita käytetään kyseisellä hetkellä ainoastaan valtion muihin kuin kaupallisiin tehtäviin. 10 artiklan 3 kohdassa täsmennetään, että II osan velvoitteita ei kuitenkaan sovelleta osapuolten sotilaalliseen toimintaan, mukaan lukien muuta kuin kaupallista tehtävää suorittavien valtion alusten ja ilma-alusten sotilaallinen toiminta. 

Artiklan määräykset sopimuksen soveltamisesta koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita ja vaikuttavat välillisesti näiden lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen. Ne kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan. 

11 artikla.Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvä toiminta. Artiklan 1 kohdan mukaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvää toimintaa on toteutettava tämän sopimuksen mukaisesti. Sitä voivat toteuttaa kaikki osapuolet maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta sekä osapuolten lainkäyttövaltaan kuuluvat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt. Artiklan 2 kohta velvoittaa osapuolia myös edistämään yhteistyötä tässä toiminnassa.  

Artiklan 3 kohdassa kiinnitetään huomiota rantavaltioiden oikeuksiin ja oikeutettuihin etuihin niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla. Viittaus koskee rantavaltioiden omia talousvyöhykkeitä ja mannerjalustaa, jotka rajautuvat sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalueeseen. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla on myös otettava asianmukaisesti huomioon muiden valtioiden edut YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti. Tätä varten osapuolten on pyrittävä yhteistyöhön sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. 

Artiklan 4 kohdan mukaan mikään valtio ei saa vaatia eikä harjoittaa täysivaltaisuutta tai täysivaltaisia oikeuksia sopimuksen maantieteellisen soveltamisalueen geenivaroihin nähden. Tällaista vaatimusta tai täysivaltaisuuden tai täysivaltaisten oikeuksien harjoittamista ei tunnusteta. Vastaavanlainen määräys sisältyy YK:n merioikeusyleissopimuksen 137 artiklan 1 kappaleeseen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolelle jäävältä merenpohja-alueelta nostettuja mineraaleja koskevien oikeuksien osalta. 10 artiklan 5 kohta vastaa puolestaan meritieteellisen tutkimuksen harjoittamista koskevaa YK:n merioikeusyleissopimuksen 241 artiklaa. Kyseisen kohdan mukaan meren geenivarojen kerääminen paikan päällä ei ole oikeusperusta millekään meriympäristöä tai sen luonnonvaroja tai mitään osaa niistä koskevalle vaatimukselle. 

Artiklan 6 kohdan mukaan geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvä toiminta on kaikkien valtioiden ja koko ihmiskunnan edun mukaista, ja 7 kohdan mukaan sitä toteutetaan yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. 

12 artikla. Ilmoitus kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja tällaisia geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Artiklan määräykset geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvää toimintaa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta luovat perustan toiminnan avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle sekä siitä saatavan hyödyn oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle jakamiselle. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolten on varmistettava, että artiklan mukaiset tiedot toimitetaan sopimuksen 51 artiklan mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään.  

Artiklan 2 kohta luettelee tiedot, jotka on toimitettava kuusi kuukautta tai mahdollisimman aikaisin ennen geenivarojen keräämistä paikan päällä. Määräyksessä on paljon yhtäläisyyksiä meritieteellisen tutkimuksen harjoittamista rantavaltion talousvyöhykkeellä tai mannerjalustalla koskevan YK:n merioikeusyleissopimuksen 248 artiklan kanssa. Lisäksi kohdan h) ja i) alakohdat liittyvät jo toiminnasta saatavan hyödyn jakamiseen edellyttäessään, että ilmoitukseen sisältyy kaikkien valtioiden tutkijoiden, erityisesti kehittyvien valtioiden tutkijoiden, mahdollisuus osallistua hankkeeseen tai liittyä siihen, sekä tieto siitä, missä määrin katsotaan, että valtioilla, jotka saattavat tarvita ja pyytää teknistä apua, erityisesti kehittyvillä valtioilla, olisi oltava mahdollisuus osallistua hankkeeseen tai olla edustettuina siinä. Sopimuksella perustettava tiedonvälitysjärjestelmä luo tiedot sisältävän ilmoituksen saatuaan automaattisesti BBNJ-standardoidun sarjatunnisteen (artiklan 3 kohta). Kysymys on koodista, joka yhdistetään kaikkiin ilmoituksen tarkoittamiin näytteisiin ja dataan ja jonka tulee olla käytettävissä olemassa olevien tietokantojen kanssa. Tietoja on 4 kohdan mukaan päivitettävä kohtuullisen ajan kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään paikan päällä tapahtuvan tiedonkeruun alkaessa, jos niihin tulee olennaisia muutoksia. 

Artiklan 5 kohta koskee tietoja, jotka on yhdessä BBNJ-standardoidun sarjatunnisteen kanssa ilmoitettava tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun ne ovat saatavilla, mutta viimeistään vuoden kuluttua meren geenivarojen keräämisestä paikan päällä. Ilmoitettavat tiedot perustuvat parhaisiin tieteellisiin käytäntöihin ja koskevat esimerkiksi sitä, mihin kerätyt geenivarat tai tuotettu digitaalinen sekvenssitieto on tallennettu tai tallennetaan. 

Artiklan 6 kohdassa edellytetään osapuolten varmistavan, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvissa arkistoissa tai tietokannoissa olevien geenivaroista otettujen näytteiden ja tällaisia geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon voidaan havaita olevan peräisin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta alueilta. Esimerkiksi Ocean Biodiversity Information System , joka on maailmanlaajuinen avoimiin käyttöoikeuksiin perustuva tiedonvälitysjärjestelmä, käyttää jo merkintää, jonka mukaan näyte tai tieto on peräisin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta. Artiklan 7 kohdan mukaan osapuolten on varmistettava, että tietokannat ja mahdollisuuksien mukaan myös arkistot laativat joka toinen vuosi yhteenvetokertomuksen pääsystä BBNJ-standardoituun sarjatunnisteeseen liittyviin geenivaroihin ja digitaaliseen sekvenssitietoon. Yhteenvetokertomus asetetaan sopimuksen 15 artiklassa perustetun saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean saataville.  

Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa on mahdollisesti näytteitä myös kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta merialueilta. Sikäli kuin näytteet on kerätty, ennen kuin BBNJ-sopimus tulee voimaan Suomen osalta, ne jäävät sopimuksen 70 ja 10 artiklan mukaisesti tehtävän ilmoituksen perusteella sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Valtaosa DNA-pohjaisesta tiedosta julkaistaan puolestaan nykyään kansainvälisissä sekvenssitietokannoissa (esimerkiksi NCBI GenBank , European Nucleotide Archive ). Suomessa ei vielä ole kansallisia sekvenssitietokantoja mutta sellaisen perustaminen tulevaisuudessa on mahdollista.  

Artiklassa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia, myös yksityisiä toimijoita, ja kuuluu lainsäädännön alaan.  

13 artikla. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteinen tieto. Artiklan mukaan osapuolten on varmistettava, että alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen hallussa olevaan geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietoon päästään käsiksi vain, jos nämä alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat antaneet etukäteen vapaasta tahdostaan tietoon perustuvan suostumuksen tai hyväksynnän ja ovat osallisina kyseisessä toiminnassa. Tällaisen tiedon saantia voidaan helpottaa sopimuksen 51 artiklan mukaisella tiedonvälitysjärjestelmällä. Perinteisen tiedon saatavuuden ja käytön on tapahduttava yhteisesti sovituin ehdoin. Suomen osalta sopimusmääräys koskee saamelaisten hallussa mahdollisesti olevaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa.  

Vastaavanlainen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskeva määräys sisältyy Nagoyan pöytäkirjan 7 artiklaan. Nagoyan pöytäkirjaa sovelletaan 3 artiklansa mukaisesti CBD-yleissopimuksen 15 artiklan soveltamisalaan kuuluviin geenivaroihin ja niiden käytöstä saataviin hyötyihin samoin kuin yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietoon sekä tällaisen tiedon käytöstä saataviin hyötyihin. Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta annetun lain (SopS 47/2016) 6 §:ssä säädetään saamelaiskäräjien hallinnoimasta tietokannasta, johon saamelaiskäräjät voi tallentaa tutkimus- ja kehittämiskäyttöön tarkoitettua geenivaroihin liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa. Lain 4 §:n 2) kohdan mukaan geenivaroihin liittyvällä saamelaisten perinteisellä tiedolla tarkoitetaan sellaista keskinäisesti sovituissa ehdoissa kuvattavaa geenivarojen käyttöön liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista, joka on kehittynyt ja jota ylläpidetään saamelaiskulttuurissa, ja joka on siirtynyt perinteen mukaisesti sukupolvelta toiselle.  

Lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamelaiskäräjien päätös sisällyttää perinteistä tietoa tietokantaan tarkoittaisi samalla Nagoyan pöytäkirjan 7 artiklan mukaista alkuperäiskansan ennakkosuostumusta siitä, että tietokannan sisältämä tieto on lähtökohtaisesti käytettävissä tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin ja hyödynnettävissä mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti (HE 126/2015 vp, s. 34). Lain 6 §:n 2 momentin mukaan saamelaiskäräjien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle mitä ne geenivarat ovat, joita tietokannan tieto koskee. Näin itse perinteinen tieto säilyy saamelaiskäräjien hallinnassa samalla, kun toimivaltaisen viranomaisen on mahdollista ilmoittaa pöytäkirjan mukaiseen kansainväliseen saatavuuden ja hyötyjenjaon järjestelmään ne geenivarat, joiden käyttöön liittyy tällaista tietoa. Lain 7 §:ssä säädetään siitä, miten tietokantaan sisällytetyn tiedon käyttöön saamiseen voi saada oikeuden. Lain 8 §:n mukaan tietokannan sisältämän perinteisen tiedon käyttö ei saa vähäistä suuremmassa määrin heikentää saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. 

Geenivaroihin liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa selvitettiin vuonna 2022 käynnistetyssä hankkeessa (ympäristöministeriön 14.7.2022 päivätty tiedote ”Saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa selvitetään”). Julkaisemattomaan selvitykseen sisältyy ei-julkinen luonnos Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetuksi tietokannaksi. Hankevastaavana toimineelta Klemetti Näkkäläjärveltä saadun tiedon mukaan luonnoksessa ei ole mukana merikasveja tai -eläimiä vaelluskaloja lukuun ottamatta.  

Saamelaiset asuivat Saamenmaalla ennen rajasulkuja vuotuiskierron mukaisesti: talvisin sisämaassa ja kesäisin Jäämeren rannikolla poronhoitoa ja kalastusta varten. Kalastukseen käytetyt veneet olivat pieniä, mikä rajoitti liikkumisen sisävesiin ja vuonoihin. Rajasulut Suomen ja Norjan välillä vuonna 1852 sekä Suomen ja Ruotsin välillä vuonna 1889 lopettivat perinteisen jutaavan elämäntavan eikä Jäämeren aluetta ole sittemmin enää käytetty Suomen saamelaisten nautinnassa. Tämä on vaikuttanut myös rannikkoon ja merialueeseen liittyvään tietotaitoon Suomen saamelaiskulttuurissa, kun tietotaitoa ei rajasulkujen jälkeen ole voitu käyttää eikä siirtää eteenpäin sukupolvelta toiselle. Jäljellä oleva perinteinen tieto rajoittuu vaelluskaloihin Suomen alueella ja kuuluu siten Nagoyan pöytäkirjan soveltamisalaan. 

Sopimuksen 13 artiklan määräys liittyy perustuslain 17 §:n 3 momenttiin, jossa säädetään saamelaisten oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Saamelaisten perinteisen tiedon katsotaan kuuluvan saamelaisten kulttuuriin. Määräys koskee perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä ja kuuluu siten lainsäädännön alaan.  

14 artikla. Hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen. Artiklan 1 kohdassa lähdetään siitä, että hyöty, joka saadaan geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta, jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja siten, että se edistää merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvalla alueella. Sopimuksessa tarkoitettu hyöty voi olla rahallista tai muuta kuin rahallista etua. Artiklan 2 kohdassa annetaan esimerkkejä muista kuin rahallisista eduista. Muuta hyötyä kuin rahallista etua sisältyy myös 12 artiklan 1 kohdan h ja i alakohtaan.  

Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolten on varmistettava, että geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto sekä niiden BBNJ-sarjatunnisteet, jotka ovat osapuolten lainkäyttövaltaan kuuluvien luonnollisten tai oikeushenkilöiden käytettävissä, tallennetaan julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin ja tietokantoihin viimeistään kolmen vuoden kuluttua käytön aloittamisesta tai heti kun ne ovat saatavilla. Tallentamisvelvoitteen täytäntöönpano kuuluu lainsäädännön alaan.  

Artiklan 4 kohdan mukaan geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon saatavuuteen osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluvissa arkistoissa ja tietokannoissa voidaan soveltaa kyseisessä kohdassa mainittuja kohtuullisia ehtoja. Kehittyvien valtioiden tutkijoille ja tutkimuslaitoksille voidaan tarjota pääsy oikeudenmukaisin ja mahdollisimman edullisin ehdoin, myös ilman täyttä vastiketta ja etuoikeutetusti. Suomessa ei tällä hetkellä ole tällaisia arkistoja tai tietokantoja. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rekisteriin geenivarojen tuonnista tutkimus- ja kehityskäyttöön (geenivararekisteri) ilmoitetaan Nagoyan pöytäkirjan ja EU:n geenivara-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien geenivarojen ja niihin liittyvän perinteisen tiedon maahantuonnista.  

Artiklan 5–10 kohdassa määrätään geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavan rahallisen hyödyn jakamisesta. Tällainen hyöty jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sopimuksen 52 artiklalla perustetun rahoitusmekanismin avulla. Hyötyjen jaolla edistetään merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Rahoitusmekanismiin kuuluu yhtenä osana erityisrahasto, jonka rahoittamisesta on 52 artiklan 4 kohdan b alakohdan lisäksi yksityiskohtaisia määräyksiä 14 artiklan 6 ja 7 kohdassa. Kysymys on neuvotteluissa saavutetusta kompromissiratkaisusta. Kehittyvien valtioiden ryhmä vaati alun perin, että rahallisen hyödyn jakamista koskeva järjestelmä perustettaisiin geenivarojen käyttöön pohjautuvien tuotteiden kaupallistamisesta saaduista myyntituloista maksettaviin rahallisiin korvauksiin, mikä edellyttäisi muun muassa, että geenivarojen käytön ja tuotteiden välinen yhteys olisi luotettavasti jäljitettävissä ja että yksityisten tahojen maksuvelvollisuudesta säädettäisiin kansallisesti. Kehittyneet valtiot ehdottivat sopimuksen aikaansaamiseksi erityisrahastomallia, johon päädyttiin alkuvaiheen ratkaisuna.  

Artiklan 6 kohdan mukaan kukin osapuolena oleva kehittynyt osapuoli suorittaa erityisrahastoon vuosittaisen rahoitusosuuden, joka on 50 prosenttia kyseisen osapuolen arvioidusta osuudesta 47 artiklan 6 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun talousarvioon, josta katetaan sopimuksella perustettavien toimielinten toiminta. Sopimusmääräyksestä johtuu siten sellaisia toistuvia ja jatkuvia menoja, jotka kuuluvat eduskunnan budjettitoimivallan piiriin ja vaativat eduskunnan hyväksymisen. 

Vuosittaista rahoitusosuutta erityisrahastoon jatketaan, kunnes osapuolten konferenssi tekee rahallisen hyödyn jakamisen muodosta artiklan 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen, ottaen huomioon sopimuksen 15 artiklalla perustetun saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset. Myös nämä maksut suoritetaan erityisrahaston kautta. Hyödyn jakamisen muotoja voivat olla esimerkiksi jaksotetut maksut, tuotteiden kaupallistamiseen liittyvät maksut tai suoritukset, mukaan lukien tietyn prosenttiosuuden maksaminen tuotteiden myynnistä saaduista tuloista, samoin kuin porrastettu maksu, joka maksetaan määräajoin ja joka perustuu monipuolisiin indikaattoreihin, joilla mitataan osapuolten toiminnan kokonaismäärä. 

Päätöksenteosta osapuolten konferenssissa määrätään 47 artiklassa, mutta rahallisen hyödyn jakamisen muotoa koskevaan päätöksentekoon sovelletaan tässä artiklassa asetettua määräenemmistövaatimusta. Artiklan 7 kohdassa lähdetään siitä, että osapuolten konferenssi pyrkii asiassa konsensukseen, mutta jos kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty, päätös tehdään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Osapuoli voi 8 kohdan mukaan antaa ilmoituksen, jonka mukaan päätös ei tule voimaan kyseisen osapuolen osalta enintään neljään vuoteen, jotta tarpeelliselle täytäntöönpanolle jäisi aikaa. Tällaisen ilmoituksen antava osapuoli jatkaa 6 kohdassa tarkoitetun maksun suorittamista, kunnes uusi päätös tulee voimaan. 

Artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitettu, osapuolten konferenssin tekemä päätös 6 kohdan mukaisen hyödyn jakamisen muodon muuttamisesta vaikuttaa osapuolen sopimuksen nojalla suorittamiin maksuihin. Artiklan 11 kohdan perusteella päätös vaikuttaa myös yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. On ennakoitavissa, että Suomen tulisi osapuolten konferenssissa tehtävän päätöksenteon yhteydessä huolehtia siitä, että päätöksen voimaantulo lykkääntyisi Suomen osalta sopimuksen mahdollistamalla tavalla, jotta tarpeelliselle täytäntöönpanolle jäisi aikaa. Sopimusmääräykset edellyttävät eduskunnan suostumusta.  

Artiklan 9 kohtaan sisältyy erityinen digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavan rahallisen hyödyn jakamisen muotoa koskeva täsmennys. Sen lisäksi että osapuolten konferenssi ottaa päätöksenteossaan huomioon saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset, se tunnustaa, että hyödyn jakamisen muodon olisi tuettava muita saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevia välineitä ja oltava mukautettavissa niihin. Määräyksen taustalla on CBD-yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksessaan joulukuussa 2022 hyväksymä päätös (CBD/COP/DEC/15/9) geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavan hyödyn jakamista koskevan monenvälisen mekanismin perustamisesta, maailmanlaajuinen rahasto mukaan lukien, Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen puitteissa. Tämän monenvälisen mekanismin tehokkuutta arvioidaan CBD-yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 18. kokouksessa, joka järjestettäneen vuonna 2028. Muun muassa tähän liittyviä jatkokeskusteluja silmällä pitäen saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea voi 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti kuulla muita asiaan liittyviä toimielimiä.  

Artiklan 10 kohta velvoittaa BBNJ-sopimuksen osapuolten konferenssin tarkastelemaan ja arvioimaan joka toinen vuosi geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavaa rahallista hyötyä ottaen huomioon komitean suositukset. Ensimmäinen tarkastelu on järjestettävä viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta ja siinä on käsiteltävä myös 6 kohdassa tarkoitettuja vuosittaisia rahoitusosuuksia.  

Artiklan 11 kohdassa edellytetään osapuolten varmistavan, että sellainen hyöty, jota niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt saavat geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta, jaetaan BBNJ-sopimuksen mukaisesti. 

15 artikla. Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea. Artiklalla perustetaan osapuolten konferenssin avuksi saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea. Artiklan 1 kohdan mukaan komitea toimii muun muassa keinona laatia hyötyjen jakamista koskevat suuntaviivat 14 artiklan mukaisesti. Artiklan 3 kohdassa annetaan esimerkkejä muistakin asioita, joista komitea voi antaa suosituksia osapuolten konferenssille. Artiklan 2 kohdassa määrätään, että osapuolten konferenssi valitsee komiteaan osapuolten nimeämistä ehdokkaista 15 jäsentä, joilla on asianmukainen pätevyys. Valinnassa otetaan huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma. Komitean tehtävänmäärityksestä ja sen toimintaa koskevista menettelytavoista päättää osapuolten konferenssi. Artiklan 4 kohdassa edellytetään, että osapuolet asettavat sopimuksen 51 artiklan mukaisen tiedonvälitysjärjestelmän kautta komitean saataville tiedot muun muassa saatavuuteen ja hyötyjen jakoon liittyvistä toimenpiteistään sekä kansallisista yhteyspisteistään. Sopimuksessa ei avata kansallisten yhteyspisteiden roolia, joka täsmentynee vasta sopimuksen voimaantuloa ja osapuolten konferenssin ensimmäistä kokousta valmistelevassa toimikunnassa ja aikanaan osapuolten konferenssissa käytävissä keskusteluissa. Suomen osalta kansallisena yhteyspisteenä toimisi Suomen ympäristökeskus, joka toimii kansallisena tiedonvälityspisteenä myös Nagoyan pöytäkirjan osalta pöytäkirjan täytäntöönpanosta annetun lain 10 §:n mukaisesti. Artiklan 5 kohta koskee komitean yhteistyötä muiden asiaan liittyvien toimielinten kanssa ja 6 kohdan mukaan komitea voi antaa osapuolten konferenssille suosituksia tämän yhteistyön puitteissa saaduista tiedoista.  

16 artikla. Seuranta ja avoimuus. Artiklan 1 kohdassa todetaan, että 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen BBNJ-standardoitujen sarjatunnisteiden käyttö yhdessä osapuolten konferenssin hyväksymien, saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suosittamien menettelyjen kanssa varmistaa geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvien toimintojen seurannan ja avoimuuden. Artiklan 2 kohdassa asetetaan osapuolille velvoite raportoida määräajoin saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevälle komitealle sellaisten tämän osan määräysten täytäntöönpanosta, jotka koskevat geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvää toimintaa ja siitä saatavan hyödyn jakamista. Artiklan 3 kohdan mukaan saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea laatii sopimuksen 51 artiklan mukaisesta tiedonvälitysjärjestelmästä saatuihin tietoihin perustuvan kertomuksen ja asettaa sen osapuolten saataville. Nämä voivat esittää siitä huomautuksia. Kertomus ja sitä koskevat huomautukset toimitetaan osapuolten konferenssin käsiteltäviksi. Osapuolten konferenssi voi laatia tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi suuntaviivat ottaen huomioon saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suosituksen.  

III osa. Aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, kaltaiset toimenpiteet 

Osa sisältää määräyksiä erityisesti aluelähtöisiä merenhoitotoimia, kuten merensuojelualueita, koskevista osapuolten konferenssin toimivaltuuksista ja menettelytavoista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisenä neuvottelutavoitteena oli osapuolten konferenssin toimivalta merensuojelualueiden perustamista ja muita aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevien päätösten tekemiseksi. Lähtökohtana päätöksenteossa on konsensus, mutta osan määräykset mahdollistavat myös määräenemmistöpäätökset.  

EU-tuomioistuin arvioi Etelämantereen merellisiä suojelualueita koskeneissa oikeustapauksissa merellisten suojelualueiden perustamiseen liittynyttä toimivaltakysymystä (tuomio 20.11.2018, komissio v. neuvosto, C-626/15 ja C-659/16, EU:C:2018:925). Tapaukset koskivat Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevälle toimikunnalle annettua keskusteluasiakirjaa ja ehdotuksia merellisten suojelualueiden perustamisesta. Koska keskusteluasiakirjan ja ehdotusten pääasiallisena tarkoituksena ja tekijänä oli ympäristönsuojelu, tuomioistuin katsoi, että ne eivät kuuluneet SEUT 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetun unionin yksinomaisen toimivallan piiriin (meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa), kuten komissio oli tuomioistuimelle esittänyt, vaan 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan nojalla unionin ja jäsenvaltioiden kesken lähtökohtaisesti jaetun toimivallan piiriin (ympäristö). Osapuolten konferenssissa tehtävien päätösten sisällöstä riippuen on kuitenkin mahdollista, että niiden tekemistä koskevat määräykset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos päätös vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. Muussa tapauksessa päätösten tekeminen ja sitä koskevat määräykset kuuluvat Suomen kansalliseen toimivaltaan. 

17 artikla.Tavoitteet. Artiklassa luetellaan osan tavoitteet. Suojelua vaativien alueiden säilyttämiseen ja kestävään käyttöön pyritään muun muassa luomalla kattava aluelähtöisten merenhoitotoimien järjestelmä, jossa on ekologisesti edustavia ja hyvin yhteenliitettyjä merensuojelualueiden verkostoja. Tavoitteissa korostetaan myös yhteistyön ja koordinoinnin vahvistamista muiden asiaan liittyvien tahojen välillä samoin kuin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua, säilyttämistä, ennallistamista ja ylläpitämistä sekä elintarviketurvan ja muiden sosioekonomisten tavoitteiden tukemista. Tavoitteissa huomioidaan myös kehittyvien valtioiden valmiuksien kehittäminen.  

18 artikla. Maantieteellinen soveltamisala. Sellaisia tilanteita silmällä pitäen, joissa olisi kiistaa merenhoitotoimien kohdealueen kuulumisesta sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalaan, artiklassa täsmennetään, että alueelliset merenhoitotoimet eivät saa sisältää kansallisen lainkäyttövallan piiriin kuuluvia alueita eikä niiden perustamista saa käyttää perusteena täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa koskevien vaatimusten esittämiselle tai epäämiselle. Osapuolten konferenssi ei saa harkita päätösehdotuksia tällaisten merenhoitotoimien perustamiseksi. Hallitustenvälisen konferenssin loppuraporttiin (A/CONF.232/2023/5, para. 19 (b)) kirjatun yhteisymmärryksen mukaan tällä tarkoitetaan, että osapuolten konferenssi voi tarkastella tällaista päätösehdotusta mutta ei tehdä siitä päätöstä. Artiklassa todetaan lisäksi, että päätösehdotuksia ei tule tulkita täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa koskevien vaatimusten tunnustamiseksi tai epäämiseksi.  

19 artikla.Ehdotukset. Artiklassa selostetaan menettely aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevien ehdotusten tekemiseksi. Artiklan 1 kohdan mukaan ehdotuksia voivat tehdä sopimuksen osapuolet, joko yksin tai yhdessä, ja ehdotukset toimitetaan sihteeristölle. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että komissio ja/tai jokin jäsenvaltio ilmoittaa ehdotuksesta toisilleen ja neuvostolle ennen ehdotuksen toimittamista sihteeristölle, jotta komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa pohtia ehdotusta, ennen kuin se tulee päätettäväksi osapuolten konferenssissa. Artiklan 2 kohdassa edellytetään, että osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä ja kuulevat jo tässä vaiheessa asiaankuuluvia sidosryhmiä ehdotusten kehittämiseksi. Sidosryhmiin kuuluvat esimerkiksi valtiot ja kansainväliset toimijat samoin kuin kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö, yksityinen sektori, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt. Artiklan 3 kohdan mukaan ehdotukset on laadittava parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon perusteella samoin kuin alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella, jos tällaista perinteistä tietoa on saatavilla, ja laatimisessa on otettava huomioon ennalta varautuva lähestymistapa ja ekosysteemilähestymistapa. Artiklan 4 kohdassa luetellaan keskeiset elementit, joiden täytyy sisältyä ehdotukseen. Näihin kuuluvat alueen määrittäminen ja siinä käytetyt perusteet, tiedot nykyisestä käytöstä, kuvaus ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden tilasta sekä suojelutavoitteista, luonnos hoitosuunnitelmaksi, ehdotus hoitotoimien kestosta, tiedot kuulemisista ja muiden toimijoiden toteuttamista merenhoitotoimista sekä ehdotuksen perustana olevasta aineistosta. Artiklan 5 kohdassa täsmennetään, että alueiden määrittämistä koskevia ohjeellisia perusteita sisältyy sopimuksen I liitteeseen. Osapuolten konferenssi voi tarkistaa niitä tieteellisen ja teknisen toimielimen esityksestä. Osapuolten konferenssi hyväksyy artiklan 6 kohdan mukaan myös näiden ohjeellisten perusteiden soveltamiseen liittyvät menettelytavat ja niitä koskevan ohjeistuksen sekä muut ehdotusten sisältöä koskevat vaatimukset tieteellisen ja teknisen toimielimen esityksestä.  

20 artikla. Ehdotusten julkisuus ja alustava tarkastelu. Sihteeristö asettaa saamansa kirjallisen ehdotuksen julkisesti saataville ja toimittaa sen sopimuksen 49 artiklassa tarkoitetulle tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle, joka varmistaa, että ehdotus sisältää 19 artiklassa vaaditut tiedot. Myös tämän alustavan tarkastelun tulokset asetetaan julkisesti saataville, ja sihteeristö välittää ne ehdotuksen esittäjälle. Tämä palauttaa ehdotuksen sihteeristölle otettuaan huomioon alustavan tarkastelun. Sihteeristö ilmoittaa asiasta tässä vaiheessa sopimuksen osapuolille ja asettaa palautetun ehdotuksen julkisesti saataville sekä edistää 21 artiklan mukaisia kuulemisia.  

21 artikla.Ehdotuksia koskevat kuulemiset ja ehdotusten arviointi . Artiklassa määrätään ehdotuksia koskevasta kuulemismenettelystä ja ehdotusten arvioinnista. Artiklan 1 kohdan mukaan kuulemisten on oltava osallistavia, läpinäkyviä ja avoimia kaikille asianomaisille sidosryhmille. Sihteeristö edistää kuulemista ja kerää valtioilta, erityisesti kyseisen alueen viereisiltä rantavaltioilta, asiaan liittyviltä kansainvälisiltä toimijoilta sekä muun muassa alkuperäiskansoilta ja paikallisyhteisöiltä, joilla on asiaankuuluvaa perinteistä tietoa, tiedeyhteisöltä ja kansalaisyhteiskunnalta tietoaineistoa artiklan 2 kohdan mukaisesti. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että sopimuksen 21 artiklan mukaisiin kuulemisiin osallistuvat jäsenvaltiot toimittavat toisilleen, neuvostolle ja komissiolle tiedoksi ja luottamuksellisesti panoksensa näihin kuulemisiin, ennen kuin ne toimitetaan sihteeristölle. Artiklan 3 kohdassa edellytetään, että tämä tietoaineisto on asetettava julkisesti saataville. Artiklan 4 kohdassa määrätään tilanteesta, jossa ehdotettu toimenpide vaikuttaisi alueeseen, joka on kokonaan valtioiden talousvyöhykkeiden ympäröimä. Tällaisessa tilanteessa ehdotuksen esittäjien on toteutettava kohdennettuja ja ennakoivia kuulemisia asianomaisten valtioiden kanssa ja annettava ennakkoilmoitus sekä tarkasteltava tällaisten valtioiden näkemyksiä ja huomautuksia ehdotetusta toimenpiteestä ja annettava niihin kirjalliset vastaukset. Tarvittaessa ehdotettua toimenpidettä on tarkistettava. Artiklan 5 kohdassa edellytetään, että ehdotuksen esittäjä ottaa huomioon kuulemisjakson aikana saadun tietoaineiston sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen näkemykset ja tiedot. Tarvittaessa ehdotuksen esittäjän on tarkistettava ehdotusta vastaavasti tai vastattava merkittäviin näkemyksiin ja huomautuksiin. Artiklan 7 kohdan mukaan tarkistettu ehdotus toimitetaan tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle, joka arvioi ehdotuksen ja antaa suosituksia osapuolten konferenssille. Artiklan 6 kohdassa täsmennetään, että kuulemisjakso on määräaikainen. Artiklan 8 kohdan mukaan kuulemisjakson kestoa samoin kuin muita kuulemis- ja arviointimenettelyä koskevia menettelytapoja tarkennetaan tarvittaessa tieteellisen ja teknisen toimielimen ensimmäisessä kokouksessa osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi.  

22 artikla. Aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, perustaminen. Artiklassa määrätään osapuolten konferenssin toimivaltuuksista aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, perustamiseksi. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolten konferenssi tekee päätökset merenhoitotoimista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Se voi myös tehdä päätöksiä asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden hyväksymien toimenpiteiden kanssa yhteensopivista toimenpiteistä yhteistyössä ja koordinoidusti näiden toimijoiden kanssa. Lisäksi osapuolten konferenssi voi antaa suosituksia sopimuksen osapuolille ja kansainvälisille toimijoille edistääkseen tällaisten toimijoiden toimivaltaan kuuluvien toimenpiteiden hyväksymistä. Päätökset tehdään lopullisen, aluelähtöistä merenhoitotoimea koskevan ehdotuksen ja hoitosuunnitelman luonnoksen perusteella ottaen huomioon kuulemismenettelyn aikana saadut kannanotot ja tieteellisen aineiston sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen tieteelliset lausunnot ja suositukset. Artiklan 2 kohdassa korostetaan, että päätöksiä tehdessään osapuolten konferenssin tulee kunnioittaa muiden asiaan liittyvien toimijoiden toimivaltaa ja että konferenssi ei saa päätöksillään heikentää sitä. Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolten konferenssi järjestää säännöllisiä kuulemisia, joilla tehostetaan yhteistyötä ja koordinointia asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden kanssa ja niiden välillä aluelähtöisiin merenhoitotoimiin liittyen.  

Artiklan 4 kohdassa mahdollistetaan osapuolten konferenssin päätös sellaisen mekanismin kehittämisestä, joka koskisi asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden hyväksymiä olemassa olevia merenhoitotoimia. Kysymys on kompromissiratkaisusta, johon neuvotteluissa päädyttiin sen sijaan, että osapuolten konferenssille olisi annettu tietyin edellytyksin toimivaltuudet tunnustaa muiden kansainvälisten toimijoiden hyväksymiä merenhoitotoimia ja saattaa ne siten sitoviksi myös sellaisten BBNJ-sopimuksen osapuolten osalta, jotka eivät ole olleet päättämässä kyseisistä merenhoitotoimista asianomaisten kansainvälisten toimijoiden puitteissa. 

Artiklan 5 ja 6 kohdassa määrätään osapuolten konferenssin hyväksymien päätösten ja suositusten suhteesta yhtäältä kaikkien valtioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja toisaalta kansalliseen päätösvaltaan kuuluviin kysymyksiin. Koska kaikilla valtioilla on lähtökohtaisesti yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla, osapuolten konferenssin on otettava ne asianmukaisesti huomioon. Osapuolten konferenssin hyväksymät päätökset ja suositukset eivät myöskään saa heikentää kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Jos sopimuksen mukaisesti ehdotetut merenhoitotoimet vaikuttaisivat tai niiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan sellaiseen vesimassaan, joka sijaitsee kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan merenpohjan yläpuolella mutta kuuluu kuitenkin sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalaan, merenhoitotoimissa on otettava asianmukaisesti huomioon kyseisen rantavaltion täysivaltaiset oikeudet. Tätä tarkoitusta varten järjestetään kuulemisia tämän osan määräysten mukaisesti. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että 5 kohdassa tarkoitettuihin kuulemisiin osallistuvat jäsenvaltiot toimittavat toisilleen, neuvostolle ja komissiolle tiedoksi ja luottamuksellisesti panoksensa näihin kuulemisiin, ennen kuin ne toimitetaan sihteeristölle. Jos sopimuksen mukaisesti perustettu aluelähtöinen merenhoitotoimi kuuluu myöhemmin joko kokonaan tai osittain rantavaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan, se lakkaa välittömästi olemasta voimassa niiltä osin. Osapuolten konferenssin on tarkasteltava muuta osaa seuraavassa kokouksessaan ja päätettävä tarvittaessa, muutetaanko kyseistä merenhoitotoimen osaa tai kumotaanko se. 

Artiklan 7 kohta koskee tilannetta, jossa perustetaan uusi asiaan liittyvä kansainvälinen toimija tai muutetaan olemassa olevan toimijan toimivaltaa ja jossa osapuolten konferenssin hyväksymä merenhoitotoimi ja siihen liittyvät toimenpiteet kuuluvat myöhemmin tällaisen toimijan toimivaltaan joko kokonaan tai osittain. Kyseinen merenhoitotoimi pysyy määräyksen mukaan voimassa, kunnes osapuolten konferenssi tarkastelee sitä uudelleen ja päättää tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti kyseisen toimijan kanssa, pidetäänkö merenhoitotoimi voimassa, muutetaanko sitä tai kumotaanko se. 

23 artikla . Päätöksenteko. Päätöksenteosta osapuolten konferenssissa määrätään 47 artiklassa, mutta aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevaan päätöksentekoon sovelletaan tämän artiklan määräyksiä. Artiklan 1 kohdan mukaan yleissääntönä on konsensus. Jotta päätöksenteko ei tämän vaatimuksen johdosta kuitenkaan olisi estettävissä, päätökset ja suositukset voidaan artiklan 2 kohdan mukaan tehdä myös määräenemmistöllä. Tällöin edellytyksenä on, että osapuolten konferenssi päättää ensin läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan enemmistöllä, että kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty. Tämän jälkeen päätös tai suositus tehdään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Päätökset tulevat artiklan 3 kohdan mukaisesti voimaan 120 päivän kuluttua siitä osapuolten konferenssin kokouksesta, jossa ne tehtiin, ja sitovat kaikkia osapuolia.  

Artiklan 4–9 kohdassa määrätään ns. opt out -menettelystä. Artiklan 4 kohdan mukaan osapuoli voi edellä 3 kohdassa tarkoitetun 120 päivän määräajan kuluessa ilmoittaa sihteeristölle kirjallisesti vastustavansa tehtyä päätöstä, joka ei tällöin tule kyseistä osapuolta sitovaksi. Päätöstä koskeva vastalause voidaan peruuttaa milloin tahansa sihteeristölle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella. Siinä tapauksessa päätös sitoo kyseistä osapuolta 90 päivän kuluttua vastalauseen peruuttamispäivästä. Artiklan 5 kohdassa edellytetään, että sihteeristölle on vastalauseen yhteydessä toimitettava myös kirjalliset perustelut, joiden on perustuttava yhteen tai useampaan 5 kohdassa mainituista syistä. Artiklan 6 kohdan mukaan vastalauseen esittäneen osapuolen on mahdollisuuksien mukana toteutettava vaikutukseltaan päätöstä vastaavia vaihtoehtoisia toimenpiteitä tai lähestymistapoja, eikä se saa kuin poikkeustilanteessa toteuttaa toimenpiteitä tai toimia, jotka heikentäisivät sen vastustaman päätöksen tehokkuutta. Tämän kohdan täytäntöönpanosta on artiklan 7 kohdan mukaan raportoitava vastalauseen antamista seuraavalle osapuolten konferenssin varsinaiselle kokoukselle ja sen jälkeen määräajoin. Artiklan 8 kohdan mukaan vastalause voidaan tarvittaessa uusia sihteeristölle kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella joka kolmas vuosi päätöksen voimaantulon jälkeen. Tällaiseen ilmoitukseen on sisällyttävä selvitys alkuperäisen vastalauseen perusteista. Jos uusimista koskevaa ilmoitusta ei saada, vastalauseen katsotaan artiklan 9 kohdan mukaan peruuntuneen automaattisesti, jolloin päätös sitoo kyseistä osapuolta 120 päivän kuluttua vastalauseen peruuntumisesta. Sihteeristö ilmoittaa asiasta osapuolelle 60 päivää ennen päivää, jona vastalause peruuntuu automaattisesti.  

Artiklan 10 kohdassa velvoitetaan sihteeristö saattamaan osapuolten konferenssin tekemät päätökset ja niitä koskevat vastalauseet julkisesti saataville ja toimittamaan ne kaikille valtioille ja asiaan liittyville kansainvälisille toimijoille. 

Artiklan määräykset osapuolten konferenssin tekemien, aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevien päätösten sitovuudesta ja voimaantulosta tarkoittavat sitä, että päätös on lähtökohtaisesti esiteltävä kansallisesti tasavallan presidentin hyväksyttäväksi ennen artiklan 3 kohdan mukaisen opt out -ajan päättymistä. Jos päätös sisältää eduskunnan toimivaltaan kuuluvia asioita, Suomen tulee käytännössä esittää edellä kuvattu vastalause, jotta kansalliset menettelyt päätökseen sitoutumiseksi saadaan toteutettua perustuslain mukaisesti, ennen kuin päätös tulee Suomen osalta voimaan.  

Päätökset voimaansaatetaan perustuslain 95 §:n mukaisesti ja julkaistaan Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa muiden kansanvälisten velvoitteiden tapaan. Jos päätös katsotaan yleiseltä merkitykseltään vähäiseksi tai sen voimaansaattamiseksi ei ole tarpeen antaa erillistä säädöstä, sitä ei julkaistaisi Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa. Näissä tapauksissa sopimussarjassa julkaistavan voimaansaattamisasetuksen tai niissä tapauksissa, joissa voimaansaattamissäädös ei ole tarpeen, päätöksen voimaantulosta kertovan ympäristöministeriön ilmoituksen yhteydessä annettaisiin kuitenkin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu tieto päätöksen julkaisemisesta yleisessä tietoverkossa ja viranomaisesta, jolta on saatavissa jäljennös päätöksestä ja joka antaa päätöksestä tietoja suomeksi ja ruotsiksi. Päätöksen tarkoittamien aluelähtöisten merenhoitotoimien täytäntöönpanosta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava 26 artiklan mukaisesti. 

24 artikla . Kiireelliset toimenpiteet . Erotuksena edellisissä sopimusmääräyksissä tarkoitettuun menettelyyn, joka koskee tietyin perustein määritettyjen alueiden suojelemiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi päätettäviä merenhoitotoimia, 24 artikla koskee osapuolten konferenssin päätöksiä sellaisista toimenpiteistä, joita voidaan tarvittaessa soveltaa hätätilanteessa, jos luonnonilmiö tai ihmisen aiheuttama katastrofi on aiheuttanut tai todennäköisesti aiheuttaa vakavaa tai peruuttamatonta vahinkoa biologiselle monimuotoisuudelle sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvalla alueella. Artiklan 1 kohdan mukaan tavoitteena on sen varmistaminen, että vakava tai peruuttamaton vahinko ei pahene. Artiklan 2 kohdan mukaan edellytyksenä on, että vakavaa tai peruuttamatonta vahinkoa ei voida hallita riittävän ajoissa soveltamalla sopimuksen muita artikloja tai asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden avulla. Artiklan 3 kohdan mukaan hätätilanteessa toteutettavien toimenpiteiden on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteeseen ja tieteelliseen tietoon sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon, jos sitä on saatavilla, ja niissä on otettava huomioon ennalta varautuva lähestymistapa. Osapuolten ehdotusten lisäksi myös tieteellinen ja tekninen toimielin voi suosittaa tällaisia toimenpiteitä, ja ne voidaan hyväksyä osapuolten konferenssin istuntojen välillä. Toimenpiteet ovat väliaikaisia, ja niitä on harkittava uudelleen päätöstä varten niiden hyväksymistä seuraavassa osapuolten konferenssin kokouksessa. Artiklan 4 kohdassa määrätään, että toimenpiteiden voimassaolo päättyy, kun on kulunut kaksi vuotta niiden voimaantulosta tai kun osapuolten konferenssi tietyissä tilanteissa lopettaa voimassaolon jo aikaisemmin. Artiklan 5 kohdan mukaan tieteellinen ja tekninen toimielin laatii tarvittaessa kiireellisten toimenpiteiden vahvistamista koskevat menettelyt ja ohjeet osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi mahdollisimman pian. Tällaisten menettelyjen on oltava osallistavia ja avoimia.  

25 artikla. Täytäntöönpano. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolten on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvassa toiminnassa sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella noudatetaan sopimuksen mukaisesti perustettuja aluelähtöisiä merenhoitotoimia. Artiklan 2 kohta mahdollistaa sen, että osapuoli toteuttaa tiukempia toimenpiteitä omien kansalaistensa ja omaa lippuansa käyttävien alusten osalta tai lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvan toiminnan osalta kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja sopimuksen tavoitteiden tukemiseksi. Artiklan 3 kohdassa huomioidaan, että tämän osan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpano ei saisi aiheuttaa kohtuutonta rasitetta osapuolina oleville pienille kehittyville saarivaltioille tai vähiten kehittyneille maille.  

Osapuolten konferenssin tämän osan mukaisesti tekemien päätösten ja suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi osapuolet velvoitetaan artiklan 4 kohdassa edistämään tarvittaessa toimenpiteiden hyväksymistä sellaisten asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden puitteissa, joiden jäseniä ne ovat. Suomen osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Kansainvälistä merenkulkujärjestöä tai Kansainvälistä merenpohjajärjestöä tai tilanteen mukaan alueellista toimielintä kuten OSPAR-sopimuksen toimeenpanevaa elintä. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen osalta velvoite koskisi puolestaan Euroopan komissiota yhteisen kalastuspolitiikan kuuluessa unionin yksinomaiseen toimivaltaan SEUT 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla. 

Artiklan 5 kohdan mukaan osapuolten on kannustettava myös valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet sopimukseen, hyväksymään toimenpiteitä, joilla tuetaan osapuolten konferenssin tämän osan mukaisesti tekemiä päätöksiä ja suosituksia. Artiklan 6 kohdassa muistutetaan, että osapuoli, jolla ei ole velvollisuutta noudattaa jonkin asiaan liittyvän kansainvälisen toimijan vahvistamia toimenpiteitä eikä muutoin suostu soveltamaan niitä, ei kuitenkaan vapaudu velvoitteesta tehdä YK:n merioikeusyleissopimuksen ja tämän sopimuksen mukaisesti yhteistyötä merten biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolilla alueilla. 

26 artikla.Seuranta ja tarkastelu. Artiklan 1 kohta velvoittaa osapuolia raportoimaan, yksin tai yhdessä, osapuolten konferenssille sopimuksen mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien täytäntöönpanosta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Sihteeristö asettaa raportit julkisesti saataville. Artiklan 2 kohdan mukaan asiaan liittyviä kansainvälisiä toimijoita pyydetään antamaan osapuolten konferenssille tiedot sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta, jotka ne ovat hyväksyneet sopimuksen mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien tavoitteiden saavuttamiseksi. Artiklan 3 kohdassa edellytetään, että tieteellisessä ja teknisessä toimielimessä seurataan ja tarkastellaan määräajoin sopimuksen mukaisesti perustettuja aluelähtöisiä merenhoitotoimia ja niihin liittyviä toimenpiteitä ottaen huomioon osapuolten toimittamat raportit ja asiaan liittyviltä kansainvälisiltä toimijoilta saadut tiedot. Sihteeristö asettaa myös nämä tiedot ja tarkastelun julkisesti saataville. Tieteellisen ja teknisen toimielimen tulee artiklan 4 kohdan mukaan arvioida sopimuksen mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien ja niihin liittyvien toimenpiteiden tehokkuutta ja edistystä niiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä antaa neuvoja ja suosituksia osapuolten konferenssille. Tieteellisen ja teknisen toimielimen tekemän tarkastelun jälkeen osapuolten konferenssi tekee tarvittaessa päätöksiä tai antaa suosituksia aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevien päätöstensä sekä niihin liittyvien toimenpiteiden muuttamisesta, laajentamisesta tai peruuttamisesta. Artiklan 5 kohta täsmentää lisäksi, että tämä tehdään parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella ottaen huomioon ennalta varautuva lähestymistapa ja ekosysteemilähestymistapa.  

IV osa.Ympäristövaikutusten arviointi 

Osa koskee ympäristövaikutusten arviointia kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Arviointi koskee suunniteltavia hankkeita, jotka voivat aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekemiseen velvoittaminen on sopimuksen osapuolen vastuulla. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi muut osapuolet voivat ilmaista näkemyksensä suunnitellun hankkeen vaikutuksista ja tieteellinen ja tekninen toimielin voi antaa ei-sitovia suosituksia sille osapuolelle, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan hanke kuuluu. Päätöksenteko siitä, voiko hanke saada luvan, kuuluu kuitenkin tälle osapuolelle. Sopimuksen tavoitteena on lisäksi hankkeisiin liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien strategisten ympäristöarviointien mahdollistaminen. 

EU:ssa niin kutsutulla YVA-direktiivillä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista) pyritään varmistamaan ympäristönäkökohtien ottaminen huomioon hankkeiden valmistelussa ja hyväksynnässä. Tavoitteen saavuttamiseksi tiettyjen direktiivin I ja II liitteissä lueteltujen julkisten ja yksityisten hankkeiden (esimerkiksi lentokentät, ydinvoimalaitokset, jätteiden käsittelylaitokset, jätevedenpuhdistamot, hiilidioksidin geologinen varastointi, kaasun, öljyn ja kemikaalien siirtoihin sekä hiilidioksidivirtojen siirtoihin geologista varastointia varten tarkoitetut putket) osalta toteutetaan niiden ympäristövaikutusten arviointi. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017, jäljempänä YVA-laki ) pohjautuu EU-sääntelyyn ja valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia tehtyyn yleissopimukseen (SopS 67/1997). Suhteessa Viroon yleissopimuksen määräyksiä tarkennetaan kahdenvälisessä sopimuksessa valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (SopS 51/2002). YVA-lakia sovelletaan valtion alueen lisäksi myös Suomen talousvyöhykkeellä mutta ei kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella.  

EU:n toimivaltaa BBNJ-sopimuksen kattamissa asioissa koskevan, ministerineuvoston 25.3.2024 hyväksymän ilmoituksen mukaan unionilla on ympäristöalan osalta jäsenvaltioiden kanssa jaettua toimivaltaa. SEUT 3 artiklan 2 kohdan nojalla jäsenvaltiot säilyttävät jaetun toimivallan aloilla toimivaltansa siltä osin kuin sopimus ei vaikuta yhteisiin sääntöihin tai muuta niiden soveltamisalaa, mukaan lukien niiden ennakoitavissa oleva tuleva kehitys. Ilmoituksessa lähdetään siitä, että BBNJ-sopimuksen YVA-määräykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. On mahdollista, että kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien jälkeen nimitetty komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen BBNJ-sopimuksen YVA-määräysten täytäntöönpanoon liittyen. 

27 artikla. Tavoitteet. Artiklassa asetetaan sopimuksen IV osan tavoitteet. Osan määräyksillä täsmennetään YK:n merioikeusyleissopimuksen määräyksiä niin, että aikaansaataisiin johdonmukaiset puitteet kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla toteutettavien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnille. Tavoitteena on varmistaa, että osan soveltamisalaan kuuluvat hankkeet toteutetaan siten, että merkittävät haitalliset vaikutukset ehkäistään ja niitä lievennetään ja hallitaan tarkoituksena meriympäristön suojeleminen ja säilyttäminen. Tavoitteena on edelleen myös kumulatiivisten vaikutusten ja kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamisen tukeminen ja strategisten ympäristövaikutusten arviointien mahdollistaminen. Sopimuksen 1 artiklan 6 kohtaan sisältyvän määritelmän mukaan kumulatiivisilla vaikutuksilla tarkoitetaan yhteisiä ja asteittaisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat eri toiminnoista, mukaan lukien tunnetut aiemmat ja nykyiset sekä kohtuudella ennakoitavissa olevat toiminnot, tai samankaltaisten toimintojen toistumisesta ajan myötä, sekä ilmastonmuutoksen, valtamerten happamoitumisen ja niihin liittyvien vaikutusten seurauksia. Muiden osien tapaan tavoitteena on myös osapuolten valmiuksien kehittäminen ja vahvistaminen osan velvoitteiden täyttämisessä BBNJ-sopimuksen kokonaisuuden tueksi.  

28 artikla.Velvollisuus toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi. Artiklan 1 kohdassa asetetaan osapuolille velvoite varmistaa, että sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella toteutettaviksi suunniteltujen hankkeiden mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioidaan sopimuksen IV osan mukaisesti, ennen kuin niille myönnetään lupa. Velvoite koskee YK:n merioikeusyleissopimuksen 206 artiklan määräystä vastaavasti osapuolta, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että jäsenvaltiot toimittavat luottamuksellisesti komissiolle ja neuvostolle hallussaan olevat tiedot suunnitelluista hankkeista, jotka kuuluvat niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan, jos niitä ei ole vielä julkaistu tiedonvälitysjärjestelmän kautta.  

Artiklan 2 ja 3 kohta laajentavat IV osan määräysten soveltamisen rajatuin edellytyksin myös kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle. Artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että sopimuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointia edellytetään myös, jos osapuoli toteaa, että kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla toteutettava hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Ympäristövaikutukset on tällöin arvioitava joko sopimuksen IV osan mukaisesti tai osapuolen kansallisen menettelyn mukaisesti. Jos osapuoli toteuttaa arvioinnin kansallisen menettelynsä mukaisesti, sen on annettava asiaankuuluvat tiedot saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta hyvissä ajoin kansallisen menettelyn aikana. Kun tieteellinen ja tekninen toimielin on saanut nämä tiedot, se voi 3 kohdan mukaan esittää huomautuksia sille osapuolelle, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan suunniteltu hanke kuuluu. Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolen on lisäksi varmistettava, että hanketta seurataan sen kansallisen menettelyn vaatimusten mukaisesti ja että ympäristövaikutusten arviointiselostukset ja kaikki asiaankuuluvat seurantaraportit asetetaan saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta BBNJ-sopimuksen mukaisesti.  

Velvollisuudesta ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseen säädetään kansallisesti YVA-laissa. Määräys koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita ja kuuluu siten lainsäädännön alaan. 

29 artikla.Tämän sopimuksen suhde asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten mukaisiin ympäristövaikutusten arviointia koskeviin menettelyihin. Artiklassa täsmennetään, mitä BBNJ-sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan määräys tulkita ja soveltaa BBNJ-sopimusta tavalla, joka ei heikennä muita asiaan liittyviä sopimuksia tai toimielimiä, tarkoittaa IV osan määräysten osalta. Artiklan 1 kohdassa edellytetään, että osapuolet edistävät ympäristövaikutusten arviointien käyttöä sekä 38 artiklan mukaisesti laadittujen standardien ja/tai ohjeiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa sellaisten muiden kansainvälisten sopimusten tai toimielinten puitteissa, joiden jäseniä ne ovat.  

Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolten konferenssi kehittää mekanismeja, joiden avulla tieteellinen ja tekninen toimielin voi tehdä yhteistyötä sellaisten muiden kansainvälisten sopimusten ja toimielinten kanssa, jotka sääntelevät toimintaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tai suojelevat meriympäristöä. Artiklan 3 kohta edellyttää puolestaan, että tieteellinen ja tekninen toimielin toimii tarvittaessa yhteistyössä asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten ja toimielinten kanssa kehittäessään tai päivittäessään 38 artiklassa tarkoitettuja standardeja tai ohjeita, jotka koskevat BBNJ-sopimuksen osapuolten toteuttamia ympäristövaikutusten arviointeja kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille alueille suunnitelluista hankkeista.  

Artiklan 4 kohdassa asetetaan ehdot, joiden täyttyessä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella toteutettavasta hankkeesta ei tarvitse suorittaa suunnitellun hankkeen seulontaa, eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeen määrittelyä, tai ympäristövaikutusten arviointia. Ehtojen täyttymisen arviointi kuuluu sille osapuolelle, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan hanke kuuluu. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että komissio ja jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen ja neuvostolle mahdollisimman pian kaikista määrittämisistä, joita ne aikovat tehdä 4 kohdan mukaisesti, jotta komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa pohtia, olisiko asiaan vahvistettava yhteinen näkemys.  

Jotta seulontaa tai ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse suorittaa, 4 kohdan a ja b alakohdan on täytyttävä. Kohdan a alakohdassa edellytetään, että suunnitellun hankkeen tai hankeluokan mahdolliset vaikutukset on arvioitu muiden asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisesti tai että asiaan liittyvät kansainväliset toimielimet ovat arvioineet ne. Kohdan b alakohdassa kuvataan kaksi vaihtoehtoista skenaariota, joista toisen tulee toteutua. Ensimmäisessä suunnitellun hankkeen osalta jo tehty arviointi vastaa IV osassa edellytettyä arviointia ja arvioinnin tulokset otetaan huomioon. Tarkoituksena on välttää velvoite kaksinkertaiseen ympäristövaikutusten arviointiin. Toisessa skenaariossa huomioidaan mahdollisuus, että arvioinnista johtuvat asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten tai toimielinten määräykset ja standardit on suunniteltu ehkäisemään, lieventämään tai hallitsemaan mahdollisia vaikutuksia, jotka jäävät IV osan mukaisten ympäristövaikutusten arviointien raja-arvojen alapuolelle, ja niitä on noudatettu. Raja-arvoista määrätään 30 artiklan 1 kohdassa. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on sulkea BBNJ-sopimukseen sisältyvän YVA-vaatimuksen ulkopuolelle toiminta, jota on säännelty riittävällä tavalla muissa kansainvälisissä puitteissa ja jota harjoitetaan tällaisen sääntelyn puitteissa. Sopimusneuvotteluissa käytettiin esimerkkeinä kalastuksen harjoittamista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen antaman sääntelyn puitteissa ja merenkulkua Kansainvälisen merenkulkujärjestön antaman sääntelyn puitteissa. 

Jos hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu muun asiaan liittyvän kansainvälisen sopimuksen mukaisesti tai muun kansainvälisen toimielimen toimesta, asianomaisen osapuolen on 5 kohdan mukaan varmistettava, että ympäristövaikutusten arviointiselostus julkaistaan tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Ellei asiaan liittyvä kansainvälinen sopimus tai toimielin seuraa ja tarkastele hankkeita, joita koskeva arviointi on tehty sen puitteissa, osapuolten on 6 kohdan mukaan seurattava ja tarkasteltava hankkeita ja varmistettava, että seuranta- ja tarkasteluraportit julkaistaan tiedonvälitysjärjestelmän kautta.  

Myös tämä artikla koskee velvollisuutta ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseen ja siten yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita. Se kuuluu lainsäädännön alaan. 

30 artikla. Ympäristövaikutusten arviointia koskevat raja-arvot ja tekijät. Artiklassa asetetaan erilliset raja-arvot seulonnalle ja ympäristövaikutusten arvioinnille ja listataan seikkoja, joita osapuolten on sovellettava määrittäessään, tuleeko ympäristövaikutusten arviointi toteuttaa BBNJ-sopimuksen mukaisesti. Artiklan 1 kohdan johdannossa edellytetään, että 31 artiklan mukainen hankkeen seulonta suoritetaan ottaen huomioon 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tekijät silloin, kun suunnitellulla hankkeella voi olla enemmän kuin vähäinen tai väliaikainen vaikutus meriympäristöön tai hankkeen vaikutuksia ei tunneta tai ne ymmärretään huonosti. Artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytetään, että seulonta on riittävän yksityiskohtainen, jotta osapuoli voi arvioida, onko sillä perusteltua aihetta uskoa, että suunniteltu hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön. Seulontaan on sisällyttävä kuvaus suunnitellusta hankkeesta, mukaan lukien sen tarkoitus, sijainti, kesto ja intensiteetti, samoin kuin alustava analyysi mahdollisista vaikutuksista, mukaan lukien kumulatiivisten vaikutusten ja tarvittaessa suunnitellun hankkeen vaihtoehtojen tarkastelu. Jos seulonnan perusteella todetaan, että osapuolella on perusteltua aihetta uskoa, että hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia vaikutuksia meriympäristöön, 1 kohdan b alakohdassa edellytetään, että ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan IV osan määräysten mukaisesti. Ympäristövaikutusten arvioinnille asetettu raja-arvo vastaa YK:n merioikeusyleissopimuksen 206 artiklan määräystä. Jos tämä raja-arvo ei täyty, BBNJ-sopimus ei edellytä osapuolelta muita toimia kuin asiaankuuluvien tietojen asettamisen julkisesti saataville 51 artiklan mukaisen tiedonvälitysjärjestelmän kautta (31 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta). Tämä mahdollistaa sen, että muut osapuolet voivat 31 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti ilmaista näkemyksensä hankkeen vaikutuksista päätöksen tehneelle osapuolelle ja tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle (31 artiklan 1 kohdan a alakohta).  

Artiklan 2 kohdassa on esimerkkiluettelo tekijöistä, jotka osapuolten on otettava huomioon määrittäessään, täyttääkö suunniteltu hanke 1 kohdassa asetetut raja-arvot.  

YVA-lain 3 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeet ja niiden muutokset, joihin kohdistuu aina ympäristövaikutusten arviointimenettely, luetellaan lain liitteessä 1. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on lisäksi otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään lain liitteessä 2. Ympäristövaikutusten arviointia koskevat raja-arvot ja tekijät, joita käytetään päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta kuuluvat siten lainsäädännön alaan.  

31 artikla.Ympäristövaikutusten arviointia koskeva menettely. Artiklan 1 kohdassa määrätään ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn vaiheista. Kyseisen kohdan a alakohta koskee seulontaa, joka osapuolen on tehtävä määrittääkseen, onko ympäristövaikutusten arviointia koskevaan menettelyyn ryhdyttävä 30 artiklassa määrättyjen raja-arvojen ja tekijöiden perusteella. Jos osapuoli toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi ei ole tarpeen, sen on asetettava i alakohdassa määrätyt tiedot julkisesti saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Tämä antaa muille osapuolille mahdollisuuden kirjata näkemyksensä päätöksen tehneelle osapuolelle ja tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle ii–vi alakohdan mukaisesti. Määräaika näkemyksen kirjaamiselle on 40 päivää päätöksen tekemisestä, ja näkemyksen on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteeseen ja tieteelliseen tietoon sekä mahdollisesti saatavilla olevaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että komissio ja/tai jokin jäsenvaltio toimittaa neuvostolle luottamuksellisesti tiedoksi näkemykset, huolenaiheet tai huomautukset, jotka se katsoo aiheelliseksi esittää ii alakohdan mukaisesti, jotta komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa pohtia, voitaisiinko tällaiset näkemykset, huolenaiheet tai huomautukset esittää päätöksen tehneelle osapuolelle ja tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle yhteisesti.  

Jos näkemyksensä kirjannut osapuoli on ilmaissut huolensa päätöksen kohteena olevan hankkeen mahdollisista vaikutuksista, päätöksen tehneen osapuolen on iii alakohdan mukaan tarkasteltava näitä huolenaiheita ja se voi tarkistaa päätöstään. Kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaan tieteellinen ja tekninen toimielin tarkastelee ja voi arvioida hankkeen mahdollisia vaikutuksia ja tarvittaessa antaa suosituksia päätöksen tehneelle osapuolelle annettuaan kyseiselle osapuolelle mahdollisuuden vastata kirjattuihin huolenaiheisiin ja ottaen vastauksen huomioon. Päätöksen tehneen osapuolen on v alakohdan mukaan tarkasteltava tieteellisen ja teknisen toimielimen antamia suosituksia. Kohdan a alakohdan vi alakohta edellyttää, että kirjatut näkemykset ja tieteellisen ja teknisen toimielimen antamat suositukset on asetettava julkisesti saataville, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta. 

BBNJ-sopimuksen mukainen seulontamenettely eroaa YVA-lain mukaisesta kansallisesta menettelystä erityisesti siltä osin, että sopimuksen muut osapuolet voivat kirjata näkemyksensä päätöksestä, jonka mukaan ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse tehdä, ja että tieteellinen ja tekninen toimielin osallistuu näin ilmaistujen huolenaiheiden tarkasteluun ja tarvittaessa antaa päätöksen tehneelle osapuolelle suosituksia, joita tämän on tarkasteltava. Sopimus ei kuitenkaan velvoita päätöksen muuttamiseen. Kansallisessa menettelyssä se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen, saa YVA-lain 37 §:n 2 momentin nojalla hakea, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan, muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen. BBNJ-sopimus ei sisällä valittamista koskevia määräyksiä. 

Kohdan b–f alakohtaan sisältyvät varsinaisen ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn vaiheet, joiden toteutuminen osapuolen on varmistettava, jos se seulonnan perusteella toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä. Artiklan 1 kohdan b alakohta koskee arvioinnin laajuuden määrittämistä ja luettelee huomioitavat seikat, joiden tunnistaminen osapuolten on varmistettava. Alakohta kattaa keskeisten ympäristövaikutusten ja niiden mahdollisten liitännäisvaikutusten arvioimisen, mukaan luettuna mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin, sekä mahdolliset suunnitellun hankkeen vaihtoehdot. Laajuus määritellään käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tiedettä ja tieteellistä tietoa sekä mahdollisesti saatavilla olevaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaa perinteistä tietoa.  

Myös YVA-lain mukaisessa kansallisessa menettelyssä arvioinnin laajuuden määrittämistä koskeva vaihe on pakollinen. Arvioinnin laajuuden määrittämisestä säädetään arviointiohjelmaa koskevassa YVA-lain 16 §:ssä. Arviointiohjelman sisällöstä säädetään tarkemmin YVA-asetuksen 3 §:ssä. BBNJ-sopimukseen ei sisälly ympäristövaikutuksen määritelmää ja osa sopimuksessa tarkoitetuista ympäristövaikutusten mahdollisista liitännäisvaikutuksista, kuten ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset, kuuluvat YVA-lain 2 §:n 1 kohdan mukaiseen ympäristövaikutuksen määritelmään. Toisaalta sopimuksen mukaisiin liitännäisvaikutuksiin kuuluvat myös taloudelliset vaikutukset, joita ei arvioida YVA-lain mukaisessa menettelyssä. Näistä eroavaisuuksista huolimatta keskeiset seikat arvioinnin laajuuden määrittämisestä sisältyvät YVA-lakiin ja niitä koskevan sopimusmääräyksen on siten katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.  

Kohdan c alakohta määrää vaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista ja d alakohta mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä, lieventämisestä ja hallinnasta. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua vaihtoehtojen harkitseminen suunnitellulle hankkeelle. Hankkeelle voidaan laatia tarvittaessa ympäristövaikutusten hallintasuunnitelma. Kohdan e ja f alakohdassa edellytetään, että osapuolet varmistavat julkisen ilmoittamisen ja kuulemisen 32 artiklan mukaisesti ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisen ja julkaisemisen 33 artiklan mukaisesti. 

YVA-laissa vaikutusten selvittämisen ja arvioinnin sisällöstä säädetään arviointiselostusta koskevassa 19 §:ssä, joten vaikutusten selvittäminen ja arviointi kuuluvat lainsäädännön alaan. YVA-asetuksen 4 §:ssä säädetään tarkemmin arviointiselostuksen sisällöstä. YVA-asetuksen 4 §:n 1 momentin 10 kohdassa velvoitetaan sisällyttämään arviointiselostukseen ehdotus toimiksi, joilla vältetään, ehkäistään, rajoitetaan tai poistetaan tunnistettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Erillistä ympäristövaikutusten hallintasuunnitelmaa ei kuitenkaan kansallisessa lainsäädännössä tunneta. 

Artiklan 2 ja 3 kohta liittyvät valmiuksien lisäämiseen. Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet voivat tehdä yhteisiä ympäristövaikutusten arviointeja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien hankkeiden osalta. Artiklan 3 kohta edellyttää, että tieteellisen ja teknisen toimielimen alaisuuteen laaditaan asiantuntijaluettelo. Osapuolet, joilla on puutteita valmiuksissa, voivat pyytää näiltä asiantuntijoilta neuvontaa ja apua seulontojen ja ympäristövaikutusten arviointien toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Kyseisiä asiantuntijoita ei voida nimittää saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn toiseen osaan. Neuvontaa ja apua pyytäneen osapuolen on varmistettava, että tällaiset ympäristövaikutusten arvioinnit toimitetaan sen tarkasteltavaksi ja päätettäväksi. 

32 artikla.Julkinen ilmoittaminen ja kuuleminen. Artiklan 1 kohta sisältää osapuolia koskevan yleisen velvoitteen varmistaa, että suunnitellusta hankkeesta ilmoitetaan hyvissä ajoin julkisesti, myös julkaisemalla se tiedonvälitysjärjestelmän ja BBNJ-sihteeristön kautta, ja että osallistumismahdollisuuksista ilmoitetaan, sikäli kuin se on käytännössä mahdollista, kaikille valtioille ja ympäristövaikutusten arviointia koskevaan menettelyyn osallistuville sidosryhmille. Ilmoittaminen ja osallistumismahdollisuudet, mukaan lukien huomautusten esittäminen, on tarvittaessa toteutettava ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa, myös määritettäessä ympäristövaikutusten arvioinnin laajuutta ja kun ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnos on laadittu, ennen kuin tehdään päätös hankkeen hyväksymisestä. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että komissio ja/tai jokin jäsenvaltio toimittaa neuvostolle luottamukselliseksi tiedoksi näkemykset, huolenaiheet tai huomautukset, jotka se katsoo aiheelliseksi esittää tämän artiklan mukaisesti, jotta komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa pohtia, voitaisiinko tällaiset näkemykset, huolenaiheet tai huomautukset esittää yhteisesti.  

Artiklan 1 kohdassa mainitaan erityisesti alueen viereiset rantavaltiot ja sellaiset muut hankkeen lähellä sijaitsevat valtiot, joihin vaikutukset kohdistuvat mahdollisesti eniten. Nämä valtiot määritellään artiklan 2 kohdassa. Kysymys on rantavaltioista, joiden oikeuksiin talousvyöhykkeensä luonnonvarojen osalta hankkeen voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan, samoin kuin valtioista, jotka harjoittavat suunnitellun hankkeen alueella ihmislähtöistä toimintaa, mukaan lukien taloudellinen toiminta, johon voidaan kohtuudella olettaa kohdistuvan vaikutuksia. Artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sidosryhmiä luetellaan 3 kohdassa. 

YVA-laissa säädetään arviointiohjelmasta kuulemisesta 17 §:ssä ja arviointiselostuksesta kuulemisesta 20 §:ssä. Menettelyt vastaavat toisiaan. YVA-menettelyssä yhteysviranomainen pyytää lausunnon arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta hankkeen vaikutusalueen kunnilta sekä muilta viranomaisilta, joita asia todennäköisesti koskee. 

Kun on kyse Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella toteutettavista hankkeista, joista aiheutuu rajat ylittäviä vaikutuksia, on Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen osapuolena olevan toisen valtion viranomaisille sekä niille, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, yhteisöille ja säätiöille varattava YVA-lain 28 §:n mukaan tilaisuus osallistua YVA-menettelyyn. Suomen ympäristökeskuksen on toimitettava ilmoitus tällaisesta hankkeesta sekä sen arviointiohjelma ja arviointiohjelman olennaisia osia koskevat käännökset toiselle valtiolle.  

Vaikka BBNJ-sopimuksen mukaisessa menettelyssä kuultavat tahot eroavat YVA-laissa säädetystä, kuulemisvelvoitetta koskevan sopimusmääräyksen on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. 

Artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että julkisen ilmoittamisen ja kuulemisen on 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti oltava osallistavaa ja avointa, se on suoritettava hyvissä ajoin ja sen on oltava kohdennettua ja ennakoivaa, kun siihen osallistuu pieniä kehittyviä saarivaltioita. 

YVA-lain 17 §:n 2 momentin mukaan yhteysviranomaisen on annettava arviointiohjelma viipymättä tiedoksi julkisella kuulutuksella. Vastaava koskee arviointiselostuksesta kuulemista 20 §:n 1 momentin perusteella. 

Hallintolain (434/2003) 2 luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista, joihin kuuluu lain 7 §:n mukaan palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki ) 1 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä. Lisäksi julkisuuslain 20 §:n mukaan viranomaisella on velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa.  

Artiklan 4 kohdan määräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. 

Artiklan 5 kohdassa osapuolet velvoitetaan tarkastelemaan kuulemismenettelyn aikana saatuja olennaisia huomautuksia ja vastaamaan tai puuttumaan niihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä huomautuksiin, jotka koskevat mahdollisia vaikutuksia kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin, ja annettava näihin tarvittaessa kirjallisia vastauksia, mukaan luettuna mahdolliset lisätoimenpiteet, joilla pyritään puuttumaan näihin vaikutuksiin. Osapuolten on julkistettava saamansa huomautukset ja vastaukset tai kuvaukset siitä, miten niihin on puututtu. 

Kansallisessa menettelyssä yhteysviranomaisen on lausunnossaan arviointiohjelmasta sekä perustellussa päätelmässä, joka annetaan arviointiselostuksesta, huomioitava niistä annetut lausunnot ja mielipiteet ja esitettävä niistä yhteenveto. Myös artiklan 5 kohdan määräysten on siten katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. 

Artiklan 6 kohdassa on erityismääräys niiden hankkeiden osalta, jotka vaikuttavat sellaisiin aavan meren alueisiin, jotka ovat kokonaan valtioiden talousvyöhykkeiden ympäröimiä. Osapuolten on toteutettava kohdennettuja ja ennakoivia kuulemisia aluetta ympäröivien valtioiden kanssa ja annettava ennakkoilmoitus sekä tarkasteltava näiden valtioiden näkemyksiä ja huomautuksia hankkeesta ja annettava niihin kirjalliset vastaukset. Tarvittaessa suunniteltua hanketta on tarkistettava niiden mukaisesti. 

Artiklan 7 kohta velvoittaa osapuolia varmistamaan ympäristövaikutusten arviointia koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen saatavuus. Velvoite ei kuitenkaan ulotu luottamuksellisiin tai omistusoikeuden suojaamiin tietoihin. Jos tällaisia tietoja poistetaan, siitä on mainittava julkisissa asiakirjoissa. 

Julkisuuslain 1 §:n mukaisesti kansallisen YVA-menettelyn asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa erikseen toisin säädetä. YVA-lain 23 §:n 3 momentin mukaan kuulutetut asiakirjat on pidettävä viranomaisen verkkosivuilla yleisesti nähtävillä 30 päivää. Kuulutuksessa ja kuulutetuissa asiakirjoissa julkaistut henkilötiedoksi katsottavat hankkeesta vastaavan nimi ja hankkeen sijaintia koskevat tiedot on kuitenkin poistettava viranomaisen verkkosivuilta perustellun päätelmän nähtävilläpitoajan päätyttyä. Julkisuuslain 24 §:n perusteella yksityisestä liikesalaisuudesta tietoja sisältävät viranomaisen asiakirjat sekä tiettyjä henkilötietoja sisältävät viranomaisen asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Artiklan 7 kohdan määräykset kuuluvat myös lainsäädännön alaan. 

33 artikla.Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen on ympäristövaikutusten arvioinnin viimeinen vaihe ja koskee sekä luonnosta että lopullista arviointiselostusta. Artiklan 1 kohta edellyttää osapuolten varmistavan, että ympäristövaikutusten arvioinnista laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jonka vähimmäissisällöstä määrätään 2 kohdassa.  

Kansallisesti velvoitteesta laatia arviointiselostus arviointiohjelman ja viranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella säädetään YVA-lain 19 §:n 1 momentissa, jonka mukaan arviointiselostuksen laatii hankkeesta vastaava. Arviointiselostuksen sisällöstä säädetään YVA-lain 19 §:n 2 momentissa ja YVA-asetuksen 4 §:ssä. YVA-lain mukaiseen arviointiselostuksen sisältöön eivät kuulu tiedot kuulemismenettelystä, kuten BBNJ-sopimuksen 33 artiklan 2 kohdassa edellytetään, vaan kuulemisen tulokset sisällytetään perusteltuun päätelmään ja yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiohjelmasta. Tästä eroavaisuudesta huolimatta artiklan 1 ja 2 kohdan määräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. 

Osapuolen on 3 kohdan mukaan asetettava ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnos saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta julkisen kuulemismenettelyn aikana, jotta tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarkastella ja arvioida arviointiselostusta. Toimielin voi tarvittaessa hyvissä ajoin esittää luonnoksesta osapuolelle huomautuksia, joita osapuolen on 4 kohdan mukaan tarkasteltava. 

Kansallinen YVA-menettely eroaa arviointiselostuksesta kuulemisen kannalta BBNJ-sopimuksen mukaisesta menettelystä niin, että kansallisessa menettelyssä kuuleminen kohdistuu arviointiselostuksen luonnoksen sijaan itse arviointiselostukseen, josta viranomainen antaa perustellun päätelmän. Perustellussa päätelmässä huomioidaan arviointiselostuksesta saadut muut lausunnot ja mielipiteet. Arviointiselostuksesta ei kansallisessa menettelyssä ole tarkoitus tehdä uutta lopullista versiota kuulemisen jälkeen. 

Artiklan 5 kohta koskee lopullista arviointiselostusta, joka osapuolen on julkaistava muun muassa tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Sihteeristön on varmistettava, että kaikille osapuolille ilmoitetaan hyvissä ajoin julkaisemisesta tiedonvälitysjärjestelmän kautta. 

Kansallisessa YVA-menettelyssä perusteltu päätelmä annetaan YVA-lain 23 §:n mukaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Arviointiselostusta ei korjata enää kuulemisen jälkeen, ellei se ole puutteellinen niin, ettei yhteysviranomainen voi antaa perusteltua päätelmää. YVA-lain mukainen kansallinen kuulemismenettely arviointiselostuksesta poikkeaa näin ollen BBNJ-sopimuksen määräyksistä. 

Artiklan 6 ja 7 kohdan mukaan tieteellisen ja teknisen toimielimen on tarkasteltava lopullisia ympäristövaikutusten arviointiselostuksia samoin kuin valikoima seulontavaiheen osalta julkaistuja tietoja laatiakseen suuntaviivoja, parhaiden käytäntöjen määrittäminen mukaan lukien. 

34 artikla.Päätöksenteko. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu, on vastuussa sen määrittämisestä, voidaanko hanke sallia. Osapuolen pyynnöstä osapuolten konferenssi voi kuitenkin 4 kohdan mukaan antaa neuvontaa ja apua kyseiselle osapuolelle tämän päättäessä, voidaanko hanke sallia.  

Artiklan 2 kohta asettaa päätöksentekoa koskevia edellytyksiä. Ensiksikin osapuolen on otettava täysimääräisesti huomioon BBNJ-sopimuksen IV osan määräysten mukaisesti toteutettu ympäristövaikutusten arviointi. Toiseksi päätös luvan myöntämisestä voidaan tehdä vain, jos osapuoli on lieventämis- tai hallintatoimenpiteet huomioon ottaen todennut pyrkineensä kaikin kohtuullisin keinoin varmistamaan, että hanke voidaan toteuttaa tavalla, joka on sopusoinnussa meriympäristöön kohdistuvien merkittävien haitallisten vaikutusten ehkäisemisen kanssa. Artiklan 3 kohta edellyttää, että päätösasiakirjoissa esitetään selkeästi mahdolliset lieventämistoimenpiteisiin ja seurantavaatimuksiin liittyvät hyväksymisehdot. Päätösasiakirjat on julkistettava, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Artiklan 4 kohdan mukaan osapuolten konferenssin voi osapuolen pyynnöstä antaa tälle neuvontaa ja apua siinä päätöksenteossa, voidaanko osapuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluva suunniteltu hanke sallia.  

Artiklan 2 ja 3 kohdan määräykset koskevat viranomaisluvan myöntämisen edellytyksiä, joten ne kuuluvat lainsäädännön alaan. Kansallisessa menettelyssä lupaehdoista säädetään lupalaeissa, esimerkiksi ympäristönsuojelulaissa, eikä YVA-laissa. 

YVA-lain 25 §:ssä säädetään sen sijaan ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottamisesta lupamenettelyssä. YVA-laissa tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen on liitettävä laissa tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä. Lupaa ei saa myöntää ennen kuin viranomainen on saanut käyttöönsä kyseiset asiakirjat sekä valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvät kansainvälistä kuulemista koskevat asiakirjat.  

YVA-lain 26 §:n mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon arviointiselostusta koskevien kuulemisten tulokset. Lupapäätökseen on sisällytettävä perusteltu päätelmä ja päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus, perusteltu päätelmä ja mahdolliset rajat ylittäviä vaikutuksia koskevat asiakirjat on otettu huomioon.  

35 artikla. Luvan saaneiden hankkeiden vaikutusten seuranta. YK:n merioikeusyleissopimuksen 204 artiklan 2 kappaleen mukaisesti BBNJ-sopimuksen 35 artiklassa velvoitetaan osapuolet seuraamaan parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon avulla sellaisten hankkeiden vaikutuksia, joihin ne ovat myöntäneet luvan tai joihin ne osallistuvat, määrittääkseen, aiheuttavatko tällaiset hankkeet todennäköisesti meriympäristön pilaantumista tai onko niillä haitallisia vaikutuksia meriympäristöön. Erityisesti on seurattava luvan saaneen hankkeen ympäristövaikutuksia ja niihin liittyviä vaikutuksia, kuten taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia, hankkeelle myönnetyssä luvassa asetettujen ehtojen mukaisesti.  

Kansallisen YVA-menettelyn kohteena olleiden hankkeiden seurantaa koskevista velvoitteista säädetään lupalaeissa, esimerkiksi ympäristönsuojelulain 62 §:ssä. Artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.  

36 artikla. Raportointi luvan saaneiden hankkeiden vaikutuksista . Artiklan määräykset pohjautuvat YK:n merioikeusyleissopimuksen 205 artiklaan. BBNJ-sopimuksen 36 artiklan 1 kohdan mukaan yksin tai yhdessä toimivien osapuolten on määräajoin raportoitava luvan saaneen hankkeen vaikutuksista ja 35 artiklassa edellytetyn seurannan tuloksista. Artiklan 2 kohdassa edellytetään, että seurantaraportit julkistetaan muun muassa tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarkastella ja arvioida seurantaraportteja. Artiklan 3 kohdan mukaan tieteellisen ja teknisen toimielimen on tarkasteltava seurantaraportteja laatiakseen suuntaviivoja, parhaiden käytäntöjen määrittäminen mukaan lukien.  

37 artikla. Luvan saaneiden hankkeiden ja niiden vaikutusten tarkastelu. Artiklan 1 kohdassa osapuolille asetetaan velvoite varmistaa, että 35 artiklan mukaisesti seuratun luvan saaneen hankkeen vaikutuksia tarkastellaan.  

Artiklan 2–4 kohta koskee tilannetta, jossa hankkeella havaitaan tai katsotaan olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joiden luonnetta tai vakavuutta ei ole ennakoitu ympäristövaikutusten arvioinnissa tai jotka ovat seurausta hankkeen lupaehtojen rikkomisesta. Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolen on tällöin tarkasteltava hanketta koskevaa lupapäätöstään ja ilmoitettava asiasta osapuolten konferenssille, muille osapuolille ja yleisölle, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Lisäksi osapuolen on 2 kohdan a alakohdan mukaan vaadittava, että vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja/tai hallitsemiseksi ehdotetaan ja toteutetaan toimenpiteitä, tai ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimiin ja/tai pysäytettävä hanke tarpeen mukaan. Nämä toimenpiteet ja toimet on b alakohdan mukaan arvioitava kohtuullisessa ajassa. Artiklan 3 kohdan mukaan tieteellinen ja tekninen toimielin voi puolestaan ilmoittaa 36 artiklan mukaisesti saatujen raporttien perusteella tekemästään arviosta luvan antaneelle osapuolelle, ja tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarvittaessa antaa tälle myös suosituksia.  

Artiklan 4 kohta koskee muita osapuolia, jotka voivat parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella kirjata huolensa hankkeelle luvan antaneelle osapuolelle sekä tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että komissio ja/tai jokin jäsenvaltio toimittaa neuvostolle luottamuksellisesti tiedoksi näkemykset, huolenaiheet tai huomautukset, jotka se katsoo aiheelliseksi esittää tämän artiklan mukaisesti, jotta komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa pohtia, voitaisiinko tällaiset näkemykset, huolenaiheet tai huomautukset esittää yhteisesti. 

Kohdan b alakohdassa edellytetään, että luvan antanut osapuoli tarkastelee tällaisia huolenaiheita. Myös tieteellinen ja tekninen toimielin tarkastelee asiaa c alakohdan mukaisesti. Jos tieteellinen ja tekninen toimielin katsoo, että hankkeella voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita ei ole ennakoitu ympäristövaikutusten arvioinnissa tai jotka ovat seurausta luvan saaneen hankkeen lupaehtojen rikkomisesta, se ilmoittaa asiasta luvan antaneelle osapuolelle ja antaa tälle tarvittaessa suosituksia sen jälkeen, kun se on antanut kyseiselle osapuolelle mahdollisuuden vastata kirjattuihin huolenaiheisiin ja ottanut huomioon annetun vastauksen. Kohdan d alakohdan mukaan ilmaistut huolenaiheet sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen mahdollisesti antamat ilmoitukset ja suositukset on asetettava julkisesti saataville, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Kohdan e alakohdassa edellytetään, että hankkeelle luvan antanut osapuoli tarkastelee kaikkia tieteellisen ja teknisen toimielimen antamia ilmoituksia ja suosituksia. 

Artiklan 5 kohdan mukaan kaikille valtioille sekä sidosryhmille on tiedotettava asiasta tiedonvälitysjärjestelmän kautta, ja niitä voidaan kuulla hanketta koskevissa seuranta-, raportointi- ja tarkastelumenettelyissä. Käytännesääntöjen mukaan myös tämän kohdan nojalla esitettävät huomiot toimitettaisiin neuvoston kautta etukäteen luottamuksellisesti muiden tiedoksi. Artiklan 6 kohdassa määrätään, että osapuolet julkaisevat muun muassa tiedonvälitysjärjestelmän kautta raportit luvan saaneen hankkeen vaikutusten tarkastelusta sekä päätösasiakirjat, mukaan luettuna pöytäkirja osapuolen päätöksen perusteluista, kun osapuoli on muuttanut hankkeeseen oikeuttavaa päätöstään. 

Luvan saaneiden hankkeiden seurantaa ja niiden vaikutusten tarkastelua koskevista velvoitteista säädetään Suomessa lupalaeissa, esimerkiksi ympäristönsuojelulain 62 §:ssä. BBNJ-sopimuksen 37 artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan. 

38 artikla.Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät tieteellisen ja teknisen toimielimen laatiman standardit ja/tai ohjeet. Artikla sisältää määräyksiä standardeista ja/tai ohjeista, joita tieteellisen ja teknisen toimielimen tulee tai joita se voi laatia osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Artiklan 1 kohdassa on velvoittava ja 2 kohdassa valinnainen luettelo standardien ja/tai ohjeiden aiheena olevista asioista. Artiklan 3 kohdan mukaan mahdolliset standardit on esitettävä sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään 74 artiklan mukaisesti.  

39 artikla.Strategiset ympäristöarvioinnit. Artikla koskee strategista ympäristöarviointia ja sisältää määräykset kahden erityyppisen arvioinnin osalta. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolten on joko yksin tai yhdessä muiden osapuolten kanssa harkittava sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella toteutettaviin hankkeisiin liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien strategisen ympäristöarvioinnin tekemistä, jotta voidaan arvioida tällaisten suunnitelmien ja ohjeiden sekä vaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia meriympäristöön. EU:n sisäisesti tarkoituksena on, että jäsenvaltiot toimittavat luottamuksellisesti komissiolle ja neuvostolle hallussaan olevat tiedot suunnitelmista ja ohjelmista, joka liittyvät niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluviin hankkeisiin, jos niitä ei ole vielä julkaistu tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Artiklan 2 kohta puolestaan antaa osapuolten konferenssille mahdollisuuden tehdä tiettyä aluetta koskevan strategisen ympäristöarvioinnin kootakseen ja yhdistääkseen parasta saatavilla olevaa tietoa alueesta, arvioidakseen nykyisiä ja mahdollisia tulevia vaikutuksia sekä määrittääkseen tietopuutteet ja tutkimuksen painopisteet. Tällainen arviointi muistuttaa ”alueellista ympäristövaikutusten arviointia”. Artiklan 3 kohdassa osapuolet velvoitetaan ottamaan huomioon 1 tai 2 kohdan mukaisesti tehdyn strategisen ympäristöarvioinnin tulokset toteuttaessaan tämän osan mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja. Artiklan 4 kohdassa annetaan osapuolten konferenssin tehtäväksi ohjeiden laatiminen molemmista strategisen ympäristöarvioinnin tyypeistä.  

Vaikka artiklan 1 kohta ei velvoita strategisen ympäristöarvioinnin tekemiseen, kyseisen kohdan voidaan katsoa kuuluvan lainsäädännön alaan, sillä määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä. Laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005, jäljempänä SOVA-laki ) edellytetään, että suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Sääntelyn taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-direktiivi ) ja YK:n Euroopan talouskomission puitteissa tehty pöytäkirja strategisesta ympäristöarvioinnista valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyyn yleissopimukseen (ns. SOVA-pöytäkirja , SopS 68 ja 69/2010). SOVA-lain ympäristöarviointi kohdistuu tiettyihin viranomaisen suunnitelmiin ja ohjelmiin.  

V osa. Valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto 

Osa käsittelee valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa. Määräykset panevat täytäntöön YK:n merioikeusyleissopimuksen XIV osaan sisältyviä määräyksiä meriteknologian kehittämisestä ja siirtämisestä BBNJ-sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti BBNJ-sopimuksella luodaan rakenteet valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron seuraamiseksi ja tarkastelemiseksi määräajoin. Lisäksi sopimuksen mukaisia valmiuksien kehittämishankkeita voidaan rahoittaa sopimuksella perustettavasta erityisrahastosta samoin kuin Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta.  

EU:n toimivallan näkökulmasta valmiuksien kehittäminen kuuluu SEUT 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun kehitysyhteistyön alaan ja meriteknologian siirto SEUT 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen aloihin. Näillä aloilla unionin toimivallan käyttäminen ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.  

40 artikla. Tavoitteet. Artiklassa täsmennetään valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevan V osan tavoitteet. Ne liittyvät osapuolten, erityisesti kehittyvien valtioiden, avustamiseen sopimuksen määräysten täytäntöönpanossa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi samoin kuin osallistavan, tasapuolisen ja tehokkaan yhteistyön ja sopimuksen mukaisiin toimintoihin osallistumisen mahdollistamiseen. Tavoitteena on edelleen osapuolten, erityisesti kehittyvien valtioiden, meritieteellisten ja -teknologisten valmiuksien kehittäminen sekä tiedon lisääminen, levittäminen ja jakaminen merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi tavoitteena on erityisesti osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tukeminen sopimuksen muiden osien tavoitteiden saavuttamisessa.  

41 artikla. Yhteistyö valmiuksien kehittämisessä ja meriteknologian siirrossa. Artiklan 1 kohta velvoittaa osapuolet tekemään yhteistyötä suoraan tai eri kanavien kautta auttaakseen muita osapuolia, erityisesti kehittyviä valtioita, saavuttamaan sopimuksen tavoitteet kehittämällä valmiuksia sekä kehittämällä ja siirtämällä meritieteitä ja meriteknologiaa. Artiklan 2 kohdan mukaan yhteistyö voi tapahtua erilaisissa muodoissa, erimerkiksi solmimalla kumppanuuksia asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja ottamalla ne mukaan tai vahvistamalla yhteistyötä ja koordinointia muiden asiaan liittyvien toimielinten välillä. Artiklan 3 kohdassa edellytetään, että osapuolet tunnustavat osan täytäntöönpanossa täysimääräisesti osapuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaatimukset. Osapuolten on varmistettava, että valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto eivät edellytä työläitä raportointivaatimuksia.  

42 artikla. Valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevat vaatimukset. Artiklan 1 kohdassa edellytetään, että osapuolet, mahdollisuuksiensa mukaan, varmistavat osapuolina olevien kehittyvien valtioiden valmiuksien kehittämisen ja toimivat yhteistyössä meriteknologian siirtämiseksi, erityisesti sitä tarvitseville ja pyytäville osapuolina oleville kehittyville valtioille sopimuksen määräysten mukaisesti. Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet tarjoavat mahdollisuuksiensa mukaan voimavaroja, joilla tuetaan tällaista valmiuksien kehittämistä sekä meriteknologian kehittämistä ja siirtoa ja helpotetaan muiden tukilähteiden saatavuutta, ottaen huomioon kansalliset politiikkansa, suunnitelmansa ja ohjelmansa.  

Artiklan 3 kohdassa asetetaan lähtökohdaksi, että valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto olisi maalähtöinen ( country-driven ), avoin, tehokas ja iteratiivinen prosessi, joka on osallistava, monialainen ja sukupuolinäkökulman huomioon ottava. Sen tulee perustua tapauksen mukaan nykyisiin ohjelmiin eikä olla päällekkäinen niiden kanssa, ja siinä tulee tukeutua saatuihin kokemuksiin. Mahdollisuuksien mukaan on otettava huomioon muiden kansainvälisten toimielinten valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevat toiminnat tehokkuuden ja tulosten maksimoimiseksi. Artiklan 4 kohdassa määrätään, että valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron on perustuttava ja niiden on vastattava osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tarpeisiin ja painopisteisiin, jotka yksilöidään tarvearvioinneissa tapauskohtaisesti, osa-alueellisesti tai alueellisesti. Tällaisia tarpeita ja painopisteitä voidaan arvioida itse tai helpottaa arviointia 46 artiklassa tarkoitetun valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevän komitean ja 51 artiklassa tarkoitetun tiedonvälitysjärjestelmän avulla.  

43 artikla. Meriteknologian siirtoa koskevat lisävaatimukset. Artikla asettaa meriteknologian siirtoa koskevia lisävaatimuksia. Artiklan 1 kohdassa todetaan osapuolten yhteinen pitkän aikavälin visio täysimääräisen teknologian kehittämisen ja siirron merkityksestä osallistavalle, tasapuoliselle ja tehokkaalle yhteistyölle ja osallistumiselle sopimuksen mukaisiin toimintoihin ja sen tavoitteiden täysimääräiselle saavuttamiselle. Artiklan 2 kohdan mukaan meriteknologian siirto tapahtuu oikeudenmukaisin ja mahdollisimman edullisin ehdoin, myös ilman täyttä vastiketta ja etuoikeutetusti, sekä keskinäisesti sovittujen ehtojen ja sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.  

Artiklan 3 kohdassa edellytetään, että osapuolet edistävät meriteknologian siirtoa osapuolina oleville kehittyville valtioille koskevia taloudellisia ja oikeudellisia ehtoja ja kannustavat niihin. Tähän voi sisältyä kannustimien tarjoamista yrityksille ja laitoksille. Meriteknologian siirrossa on 4 kohdan mukaan otettava huomioon kaikki tällaista teknologiaa koskevat oikeudet, ja se on toteutettava ottaen asianmukaisesti huomioon kaikki oikeutetut edut, mukaan lukien muun muassa meriteknologian haltijoiden, toimittajien ja vastaanottajien oikeudet ja velvollisuudet, ja ottaen erityisesti huomioon kehittyvien valtioiden edut ja tarpeet sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Oikeutettujen etujen huomioimisesta määrätään myös YK:n merioikeusyleissopimuksen 267 artiklassa. BBNJ-sopimuksen 43 artiklan 5 kohdassa korostetaan, että siirrettävän meriteknologian on oltava tarkoituksenmukaista, asiaankuuluvaa ja mahdollisuuksien mukaan luotettavaa, kohtuuhintaista, ajantasaista, ympäristön kannalta kestävää ja osapuolina olevien kehittyvien valtioiden saatavilla helppokäyttöisessä muodossa. 

44 artikla.Valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyypit. Artiklan 1 kohdassa luetellaan esimerkkejä valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyypeistä. Niitä koskevia lisätietoja on 2 kohdan mukaan myös sopimuksen II liitteessä. Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolten konferenssi tarkastelee, arvioi ja kehittää tarpeen mukaan säännöllisin väliajoin II liitteessä olevaa, ei-tyhjentävää luetteloa sekä antaa sitä koskevia ohjeita ottaen huomioon 46 artiklassa tarkoitetun valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevän komitean suositukset.  

45 artikla. Seuranta ja tarkastelu. Artiklassa määrätään osan määräysten mukaisesti toteutettavan valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron seurannasta ja tarkastelusta määräajoin. Tehtävä kuuluu 46 artiklassa tarkoitetulle valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevälle komitealle. Artiklan 2 kohdassa määritellään seurannan ja tarkastelun tarkoitus. Sen mukaan komitea arvioi ja tarkistaa osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tarpeita ja painopisteitä sekä tarpeiden täyttämisessä esiintyviä puutteita samoin kuin tarvittavaa, tarjottua ja käyttöön otettua tukea. Seurannan ja tarkastelun tarkoituksena on myös 52 artiklassa tarkoitetun rahoitusmekanismin mukaisten varojen yksilöinti ja käyttöönotto valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, mukaan luettuna tarvearviointien tekeminen. Tarkoituksena on edelleen myös suorituskyvyn mittaaminen sovittujen indikaattoreiden perusteella ja tulosperusteisten analyysien tarkistaminen. Komitealle kuuluu suositusten antaminen jatkotoimista, jotta osapuolina olevat kehittyvät valtiot voisivat tehostaa sopimuksen täytäntöönpanoa sen tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Artiklan 3 kohta velvoittaa osapuolet raportoimaan valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevälle komitealle. Osapuolen konferenssi antaa tarkemmat raportointivaatimukset, jotka eivät saa olla työläitä etenkään kehittyville valtioille esimerkiksi kustannuksiltaan ja aikavaatimuksiltaan. Toimittaessaan raporttinsa osapuolten on otettava huomioon valmiuksien kehittämisestä ja meriteknologian siirrosta vastaavien alueellisten ja osa-alueellisten toimielinten mahdollinen panos. Tällainen panos samoin kuin raportit olisi asetettava julkisesti saataville. 

46 artikla. Valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevä komitea. Artiklassa perustetaan valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevä komitea, joka 3 kohdan mukaan laatii osapuolten konferenssille raportteja ja suosituksia. Artiklan 2 kohdan mukaan komitea koostuu osapuolten ehdottamista ja osapuolten konferenssin valitsemista jäsenistä. Näiltä edellytetään asianmukaista pätevyyttä ja asiantuntemusta toimia puolueettomasti sopimuksen parhaan edun mukaisesti. Komitean kokoonpanossa otetaan huomioon muun muassa sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen edustus. Komitean tehtävänmäärityksestä ja toimintaa koskevista menettelytavoista päättäminen jätetään osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen tehtäväksi.  

VI osa.Institutionaaliset järjestelyt 

47 artikla. Osapuolten konferenssi. Artiklan 1 kohdassa perustetaan osapuolten konferenssi, jonka ensimmäisen kokouksen YK:n pääsihteeri kutsuu 2 kohdan mukaan koolle viimeistään vuoden kuluttua sopimuksen 68 artiklan mukaisesta voimaantulosta. Sen jälkeen pidetään varsinaisia kokouksia osapuolten konferenssin määrittämin säännöllisin väliajoin. Muina aikoina voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia työjärjestyksen mukaisesti. Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolten konferenssi kokoontuu yleensä sihteeristön toimipaikassa tai YK:n päämajassa New Yorkissa.  

Artiklan 4 kohdan mukaan osapuolten konferenssi hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan omalta osaltaan ja avustavien toimielintensä osalta työjärjestyksen ja rahoitusta koskevat varainhoitosäännöt. BBNJ-sopimusta neuvotelleen hallitustenvälisen konferenssin työjärjestystä sovelletaan siihen saakka. YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/72/249 mukaisesti hallitustenvälisessä konferenssissa sovellettiin YK:n yleiskokouksen työjärjestystä ja vakiintunutta käytäntöä siltä osin, kuin päätöslauselmassa ei määritetty tai konferenssissa sovittu toisin. 

Artiklan 5 kohdassa määrätään osapuolten konferenssin päätöksentekosäännöistä. Lähtökohtana on konsensus. Jos kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty, päätökset ja suositukset asiakysymyksistä hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien kahden kolmasosan enemmistöllä, ellei sopimuksessa toisin määrätä. Korkeampi määräenemmistövaatimus on asetettu 23 artiklan 2 kohdassa III osan mukaisten päätösten ja suositusten osalta ja 47 artiklan 6 kohdan e alakohdassa talousarvion hyväksymisen osalta. Menettelyä koskevat päätökset hyväksytään äänestävien ja läsnä olevien osapuolten enemmistöllä. Artiklan 6 kohdan mukaan osapuolten konferenssi tarkastelee ja arvioi jatkuvasti sopimuksen täytäntöönpanoa ja huolehtii sitä varten kyseisessä kohdassa mainituista ja muista mahdollisesti tarvittavista tehtävistä. 

Artiklan 7 kohta koskee neuvoa-antavan lausunnon pyytämistä Kansainväliseltä merioikeustuomioistuimelta. Osapuolten konferenssi voi päättää pyytää neuvoa-antavaa lausuntoa oikeudellisesta kysymyksestä, joka koskee tietyin rajoituksin mitä tahansa konferenssin käsiteltävänä olevaa ja sen toimivaltaan kuuluvaa asiaa koskevan ehdotuksen yhdenmukaisuutta sopimuksen kanssa. Pyynnössä on mainittava sen oikeudellisen kysymyksen laajuus, josta neuvoa-antavaa lausuntoa pyydetään, ja konferenssi voi pyytää, että lausunto annetaan kiireellisesti. 

Artiklan 8 kohdassa edellytetään, että osapuolten konferenssi arvioi sopimuksen määräysten riittävyyttä ja tehokkuutta viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen määrittäminsä väliajoin. Tarvittaessa osapuolten konferenssin tulee ehdottaa keinoja määräysten täytäntöönpanon tehostamiseksi. 

48 artikla. Avoimuus. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolten konferenssi edistää avoimuutta päätöksentekomenettelyissä ja muissa sopimuksen mukaisesti toteutetuissa toimissa. Artiklan 2 kohdassa määrätään, että osapuolten konferenssi julkaisee ja ylläpitää julkista pöytäkirjaa päätöksistään. Lisäksi artiklan 2 kohdassa mahdollistetaan tarkkailijoiden osallistuminen osapuolten konferenssin ja sen avustavien toimielinten kokouksiin työjärjestyksen mukaisesti, ellei osapuolten konferenssi toisin päätä. Henkilöiden oikeudesta osallistua tarkkailijana määrätään edelleen 4 kohdassa. Osallistumista koskevista menettelytavoista määrätään osapuolten konferenssin työjärjestyksessä, joka ei saa olla tältä osin kohtuuttoman rajoittava. Työjärjestyksessä on määrättävä myös, että tällaisten edustajien on voitava tutustua ajoissa kaikkiin asianmukaisiin tietoihin. Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolten konferenssi edistää avoimuutta sopimuksen täytäntöönpanossa muun muassa levittämällä julkisesti tietoa ja helpottamalla asiaan liittyvien kansainvälisten toimielinten ja muiden sidosryhmien osallistumista ja kuulemista tapauksen mukaan ja sopimuksen määräysten mukaisesti.  

49 artikla. Tieteellinen ja tekninen toimielin. Artiklassa perustetaan tieteellinen ja tekninen toimielin. Artiklan 2 kohdan mukaan toimielin koostuu osapuolten ehdottamista ja osapuolten konferenssin valitsemista jäsenistä, jotka toimivat asiantuntijan ominaisuudessa ja sopimuksen parhaan edun mukaisesti. Valinnoissa otetaan huomioon monialaisen asiantuntemuksen tarve, sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma. Toimielimen tehtävänmäärityksestä ja toimintaa koskevista menettelytavoista päättäminen jätetään osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen tehtäväksi. Artiklan 3 kohdan mukaan tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarvittaessa käyttää asiaan liittyvien kansainvälisten toimielinten sekä muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden antamia asianmukaisia neuvoja. Tieteellinen ja tekninen toimielin toimii osapuolten konferenssin valtuuttamana ja ohjaamana ja antaa sille tieteellistä ja teknistä neuvontaa, suorittaa muut sille annetut tehtävät ja raportoi työstään osapuolten konferenssille.  

50 artikla. Sihteeristö. BBNJ-sopimukselle perustetaan erillinen sihteeristö, jonka toimintaa koskevista järjestelyistä ja toimipaikasta osapuolten konferenssi päättää ensimmäisessä kokouksessaan. Siihen asti sihteeristön tehtäviä hoitaa YK:n pääsihteeri YK:n oikeudellisen osaston valtameriasioiden ja merioikeuden jaoston kautta. Artiklan 3 kohta määrää sihteeristön ja isäntävaltion välisestä suhteesta. Sihteeristö ja isäntävaltio voivat tehdä päämajasopimuksen. Sihteeristöllä on isäntävaltion alueella oikeustoimikelpoisuus, ja isäntävaltio myöntää sille tehtävien hoitamiseen tarvittavat erioikeudet ja vapaudet. Sopimus ei velvoita muita osapuolia tunnustamaan sihteeristölle oikeustoimikelpoisuutta tai myöntämään sille erioikeuksia ja vapauksia. Artiklan 4 kohdassa luetellaan sihteeristön tehtäviä.  

51 artikla. Tiedonvälitysjärjestelmä. Sopimuksen 51 artiklan mukainen tiedonvälitysjärjestelmä koostuu pääasiassa avoimen saatavuuden järjestelmästä, ja sen toimintatavoista päättää osapuolten konferenssi. Tiedonvälitysjärjestelmän tarkoituksesta määrätään artiklan 3 kohdassa. Järjestelmä toimii muun muassa keskitettynä foorumina, jonka avulla osapuolet voivat saada, tarjota ja levittää tietoja sopimuksen määräysten nojalla toteutettavista toimista ja joka helpottaa valmiuksien kehittämistarpeiden sovittamista yhteen saatavilla olevan tuen ja meriteknologian siirron tarjoajien kanssa. Lisäksi se esimerkiksi tarjoaa yhteyksiä muihin asiaan liittyviin tiedonvälitysjärjestelmiin sekä muihin geenipankkeihin, arkistoihin ja tietokantoihin. Artiklan 4 kohdan mukaan sihteeristö hallinnoi tiedonvälitysjärjestelmää. Artiklan 5 kohdassa edellytetään, että hallinnoitaessa on tunnustettava täysimääräisesti osapuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaatimukset sekä osapuolina olevien pienten kehittyvien saarivaltioiden erityisolosuhteet ja helpotettava niiden pääsyä järjestelmään, jotta nämä valtiot voivat käyttää sitä ilman kohtuuttomia esteitä tai hallinnollisia rasitteita. Artiklan 6 kohdan mukaan sopimuksen mukaisesti toimitettujen tietojen luottamuksellisuutta ja niihin liittyviä oikeuksia on kunnioitettava. Lain nojalla suojattujen tietojen jakamista ei edellytetä.  

VII osa. Taloudelliset resurssit ja rahoitusmekanismi

52 artikla. Rahoitus. Artiklan 1 kohta sisältää lähtökohdan, jonka mukaan kukin osapuoli tarjoaa valmiuksiensa mukaisesti resursseja sopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettaviin toimiin, joilla on tarkoitus saavuttaa sopimuksen tavoitteet, ottaen huomioon kansalliset politiikkansa, prioriteettinsa, suunnitelmansa ja ohjelmansa.  

Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksella perustetut toimielimet rahoitetaan kullekin osapuolelle vahvistetuilla rahoitusosuuksilla. Talousarvion hyväksymisestä määrätään 47 artiklan 6 kohdan e alakohdassa. 

Artiklassa perustetaan myös rahoitusmekanismi, jonka tarkoituksena on 3 kohdan mukaan osapuolina olevien kehittyvien valtioiden auttaminen sopimuksen täytäntöönpanossa. Mekanismin muodostavat kolme, artiklan 4 kohdassa mainittua rahastoa. Näistä ensimmäinen on osapuolten konferenssin perustama vapaaehtoinen rahasto, jonka tarkoituksena on helpottaa osapuolina olevien kehittyvien valtioiden edustajien osallistumista sopimuksella perustettujen toimielinten kokouksiin. Lisäksi rahoitusmekanismiin kuuluvat erityisrahasto sekä Maailmanlaajuinen ympäristörahasto. Ensi vaiheessa kehittyneet osapuolet rahoittavat erityisrahastoa vuosittaisin maksuosuuksin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti, kunnes osapuolten konferenssi päättää siirtymisestä muunlaisiin, 14 artiklan 7 kohdan mukaisiin maksuihin. Osapuolet voivat suorittaa erityisrahastoon myös vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia, ja rahasto voi ottaa vastaan rahoitusta myös yksityisiltä tahoilta. Artiklan 5 kohdan mukaan osapuolten konferenssi voi harkita mahdollisuutta perustaa rahoitusmekanismin osana lisärahastoja. Näiden tarkoituksena voi olla myös merten biologisen monimuotoisuuden kunnostamisen ja ekologisen ennallistamisen rahoittaminen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Erityisrahaston ja Maailmanlaajuisen ympäristörahaston käyttötarkoituksesta määrätään 6 kohdassa. Artiklan 7 kohdan mukaan rahoitusmekanismilla olisi pyrittävä varmistamaan, että vältetään päällekkäisyyksiä ja edistetään täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta mekanismin varojen käytössä. Artiklan 8 kohta mahdollistaa sopimuksen täytäntöönpanon tukemisen eri lähteistä myönnetyllä rahoituksella. 

Artiklan 9 kohdan mukaan rahoitusmekanismi toimii tarvittaessa osapuolten konferenssin alaisuudessa ja ohjauksessa ja on vastuussa sille. Osapuolten konferenssi antaa ohjeita yleisistä strategioista, toimenpiteistä, ohjelman painopisteistä ja rahoituksen myöntämisen ja käytön edellytyksistä. Artiklan 10 kohdassa edellytetään, että osapuolten konferenssi ja Maailmanlaajuinen ympäristörahasto sopivat osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa tarvittavista järjestelyistä. Artiklan 11 kohdan mukaan osapuolten konferenssin tulee puolestaan määrittää erityisrahastolle alustava resurssien mobilisointitavoite vuoteen 2030 mennessä. 

Sopimuksen mukaisen rahoituksen saaminen perustuu 12 kohdan mukaan osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tarpeisiin. Lisäksi määrätään, että erityisrahaston rahoitus jaetaan tasapuolisten jakoperusteiden mukaisesti ottaen huomioon sellaisten osapuolten avuntarpeet, joilla on erityisiä vaatimuksia, ja ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden valtioiden erityisolosuhteet. Erityisrahaston tarkoituksena on varmistaa rahoituksen tehokas saatavuus yksinkertaistettujen haku- ja hyväksymismenettelyjen avulla sekä se, että tukea on helpommin osapuolina olevien kehittyvien valtioiden saatavilla. Artiklan 13 kohdassa edellytetään, että valmiuksissa olevien puutteiden vuoksi osapuolet kannustavat kansainvälisiä järjestöjä myöntämään etuuskohtelua osapuolina oleville kehittyville valtioille ja ottamaan niiden erityistarpeet ja vaatimukset asianmukaisten varojen ja teknisen avun kohdentamisessa sekä erityispalvelujensa käyttämisessä.  

Artiklan 14 kohdassa määrätään rahoituskomiteasta, jonka osapuolten konferenssi perustaa käsittelemään rahoitusvaroja, ja sen kokoonpanosta ja tehtävistä. Osapuolten konferenssi päättää komitean tehtävänmäärityksen ja sen toimintaa koskevat menettelytavat. Artiklan 15 kohdan mukaan osapuolten konferenssi tarkastelee rahoituskomitean raportteja ja suosituksia ja ryhtyy tarvittaviin toimiin. Artiklan 16 kohdassa velvoitetaan osapuolten konferenssi tarkastelemaan määräajoin myös rahoitusmekanismia arvioidakseen taloudellisten resurssien riittävyyttä, tehokkuutta ja saatavuutta. 

Perustuslain 94 §:n mukaan eduskunta hyväksyy sopimukset myös silloin, kun ne "muusta syystä" vaativat eduskunnan hyväksymisen. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset velvoitteet, jotka aiheuttavat valtiolle vähäistä suurempia kustannuksia. Kustannusten merkittävyyttä arvioitaessa voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan lähtökohtana pitää sitä, kuinka merkittävällä tavalla velvoite sitoo eduskuntaa tämän päättäessä valtion talousarviosta. Jos velvoitteesta aiheutuva menoerä on niin vähäinen, että se on toteutettavissa talousarvioon sisältyvän määrärahan puitteissa ilman tarvetta korottaa määrärahaa tai uuden määrärahan lisäämistä talousarvioon, ei tällainen velvoite toistuvanakaan ole perustuslain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustuslain mukaan ”muusta syystä” eduskunnan hyväksymistä vaativa (PeVL 29/2012 vp). 

Kuten 52 artiklan perusteluissa on esitetty, BBNJ-sopimuksella perustettavien toimielinten rahoitus perustuu osapuolten maksuosuuksille. Lisäksi kehittyneet osapuolet suorittavat 14 artiklan 6 kohdan nojalla vuosittaiset rahoitusosuudet 52 artiklassa tarkoitettuun erityisrahastoon. Talousarviosta ja maksuosuuksista päättää sopimuksen kansainvälisen voimaantulon järjestettävä osapuolten konferenssin ensimmäinen kokous. BBNJ-sopimuksen hyväksymisestä seuraa siten valtiolle sellaisia toistuvia ja jatkuvia menoja, jotka kuuluvat eduskunnan budjettitoimivallan piiriin. BBNJ-sopimuksen hyväksyminen vaatii myös tämän vuoksi eduskunnan hyväksymisen. 

Maailmanlaajuinen ympäristörahasto toimii usean kansainvälisen ympäristösopimuksen rahoitusmekanismina. Suomi on kuulunut ympäristörahaston rahoittajiin rahaston perustamisesta lähtien. Rahaston rahoituksesta sovitaan rahoittajien kesken neljän vuoden välein käytävissä lisärahoitusneuvotteluissa ja siitä tehdään kansallisesti erilliset päätökset. Kahdeksas lisärahoituskausi kattaa vuodet 2022–2026 ja Suomi osallistuu siihen 48 miljoonalla eurolla. 

VIII osa. Täytäntöönpano ja sopimuksen noudattamisen valvonta 

53 artikla.Täytäntöönpano. Artikla velvoittaa osapuolet toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi.  

54 artikla. Täytäntöönpanon seuranta. Kunkin osapuolen on seurattava sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täytäntöönpanoa. Lisäksi osapuolen on raportoitava osapuolten konferenssin määrittelemällä tavalla niistä toimenpiteistä, joita osapuoli on toteuttanut sopimuksen täytäntöön panemiseksi.  

55 artikla. Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea. Artiklassa perustetaan täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea, jonka tehtävänä on helpottaa ja tarkastella sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa sekä edistää niiden noudattamista. Artiklan 1 kohdan mukaan komitea on luonteeltaan auttava, avoimesti toimiva ja vastakkainasettelua ja rangaistuksia välttävä. Artiklan 2 kohdan mukaan komitea koostuu osapuolten ehdottamista ja osapuolten konferenssin valitsemista jäsenistä. Näiltä edellytetään asianmukaista pätevyyttä ja kokemusta. Komitean kokoonpanossa otetaan asianmukaisesti huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen edustus. Komitean toimintaa koskevista menettelytavoista ja työjärjestyksestä päättäminen jätetään 3 kohdassa osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen tehtäväksi. Komitea tarkastelee täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevia kysymyksiä muun muassa yksilö- ja järjestelmätasolla ja raportoi niistä määräajoin osapuolten konferenssille ja antaa sille suosituksia tiedostaen kansalliset olosuhteet. Artiklan 4 kohdan mukaan komitea voi työnsä aikana käyttää tarvittaessa muilta sopimuksen mukaisesti perustetuilta toimielimiltä sekä muilta asiaan liittyviltä kansainvälisiltä toimielimiltä saatuja asianmukaisia tietoja.  

IX osa. Riitojen ratkaiseminen 

56 artikla. Riitojen ehkäiseminen. Artikla velvoittaa osapuolet tekemään yhteistyötä riitojen ehkäisemiseksi.  

57 artikla. Velvollisuus ratkaista riidat rauhanomaisin keinoin. Artiklassa korostetaan osapuolten velvollisuutta sopia riitansa rauhanomaisesti käyttämällä YK:n peruskirjan 33 artiklan 1 kappaleessa mainittuja keinoja. Pitkälti vastaava määräys sisältyy YK:n merioikeusyleissopimuksen 279 artiklaan.  

58 artikla. Riitojen ratkaiseminen osapuolten valitsemin rauhanomaisin keinoin. Artiklassa vahvistetaan, etteivät sopimuksen määräykset estä osapuolia sopimasta riitaansa millä tahansa haluamallaan rauhanomaisella tavalla. Vastaava määräys sisältyy YK:n merioikeusyleissopimuksen 280 artiklaan.  

59 artikla. Luonteeltaan tekniset riidat. Artiklan mukaan osapuolet voivat antaa luonteeltaan teknisiä kysymyksiä koskevan riidan tilapäisen asiantuntijaraadin ratkaistavaksi. Raati neuvottelee asianosaisten osapuolten kanssa ja pyrkii ratkaisemaan riidan nopeasti turvautumatta 60 artiklan mukaisiin sitoviin riitojenratkaisumenettelyihin.  

60 artikla. Riitojenratkaisumenettelyt. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat ratkaistaan YK:n merioikeusyleissopimuksen XV osan määräysten mukaisesti, ja 2 kohdassa täsmennetään, miten yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan BBNJ-sopimusta koskevassa riidassa. Sen mukaan yleissopimuksen XV osan ja V, VI, VII ja VIII liitteen määräykset katsotaan toisinnetuiksi sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, joissa on osallisena sellainen BBNJ-sopimuksen osapuoli, joka ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen sopimusvaltio. Artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan YK:n merioikeusyleissopimuksen sopimusvaltion yleissopimuksen mukaisesti hyväksymiä riitojenratkaisumenettelyjä ja niitä koskevista poikkeuksista antamia ilmoituksia sovelletaan myös BBNJ-sopimuksen mukaiseen riitojen ratkaisemiseen, jollei asianomainen osapuoli ole hyväksynyt toista menettelyä tai antanut erilaista ilmoitusta sitä varten. Suomi on YK:n merioikeusyleissopimuksen ratifioidessaan hyväksynyt yleissopimuksen mukaiseksi riitojenratkaisumenettelyksi Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen ja Kansainvälisen tuomioistuimen eikä ole antanut yleissopimuksen 298 artiklan mukaista ilmoitusta, jolla poikettaisiin valituista riitojenratkaisumenettelyistä tiettyjen artiklassa lueteltujen riitojen osalta (SopS 50/1996).  

Osapuoli, joka ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen sopimusvaltio, voi tallettajalle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella valita riitojenratkaisumenettelyn artiklan 5 kohdan mukaisesti. Ilmoituksen peruuttamiseen, uuteen ilmoitukseen ja ilmoituksen voimassaoloajan päättymiseen sovelletaan YK:n merioikeusyleissopimuksen 287 artiklan 6–8 kappaleen määräyksiä. BBNJ-sopimuksen 60 artiklan 6 kohdassa määrätään, että kyseisen valtion katsotaan hyväksyneen riitojenratkaisumenettelyksi YK:n merioikeusyleissopimuksen VII liitteen mukaisesti perustetun välitystuomioistuimen, jos muuta ilmoitusta ei ole annettu. Jos riidan osapuolet ovat hyväksyneet riidan ratkaisemiseksi saman menettelyn, riita voidaan antaa ratkaistavaksi vain siinä menettelyssä, jos osapuolet eivät toisin sovi. Jos riidan osapuolet eivät ole hyväksyneet samaa menettelyä, riita voidaan antaa ratkaistavaksi vain yleissopimuksen VII liitteen mukaisessa välitysoikeudellisessa menettelyssä, jos osapuolet eivät toisin sovi. Osapuoli, joka ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen sopimusvaltio, voi artiklan 7 kohdan mukaan tehdä myös YK:n merioikeusyleissopimuksen 298 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia valitsemaansa riitojenratkaisumenettelyyn.  

Artiklan 8 kohdan mukaan riitojenratkaisumenettelyjä koskevat määräykset eivät rajoita muun sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisumenettelyjä, joista osapuolet ovat sopineet. Artiklan 9 kohta pohjautuu osittain YK:n merioikeusyleissopimuksen 298 artiklan 1 kappaleen a kohdan i alakohtaan, jonka mukaan mantereeseen tai saaren maa-alueeseen kohdistuvaa täysivaltaisuutta tai muita oikeuksia koskevat riidat voidaan jättää YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisen riitojenratkaisun ulkopuolelle. Artiklan 9 kohdan mukaan tuomioistuimella ei myöskään ole toimivaltaa riita-asiassa, joka koskee tai johon välttämättä liittyy sen kysymyksen samanaikainen tarkastelu, kuuluuko jokin tietty alue kansalliseen lainkäyttövaltaan. Tämä perustuu siihen, että osapuolten konferenssi voi aluelähtöisistä merenhoitotoimista päättäessään tehdä käytännössä rajanvetoa aavan meren ja kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen välillä. Artiklan 10 kohdassa toistetaan vielä, että sopimuksen minkään määräyksen perusteella ei saa esittää tai evätä vaatimuksia, jotka koskevat täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa maa- tai merialueisiin nähden, ei myöskään niihin liittyvien riitojen osalta.  

Riitojen ratkaisemista koskeva määräys kuuluu lainsäädännön alaan, jos sopimuksessa on lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä sekä määräyksiä pakollisesta ja osapuolia sitovasta menettelystä sopimuksen tulkintaa tai sen soveltamista koskevan riidan ratkaisemisesta osapuolten välillä, koska riidan ratkaisu voi vaikuttaa siihen, miten Suomessa laintasoisena säänneltyä asiaa koskevaa määräystä on sovellettava. Jos riidan käsittely on osoitettu sellaisen pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen ratkaistavaksi, jonka tuomiovallan Suomi on aikaisemmin tunnustanut, tällainen sopimusmääräys ei kuitenkaan kuulu lainsäädännön alaan. Suomi on tunnustanut Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen ja Kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovallan ja on YK:n merioikeusyleissopimuksen ratifioidessaan hyväksynyt myös yleissopimuksen VII liitteen mukaisen välitysoikeudellisen menettelyn. 

61 artikla. Väliaikaiset järjestelyt. Artiklassa edellytetään, että osapuolet pyrkivät kaikin keinoin sopimaan käytännöllisistä väliaikaisista järjestelyistä siihen asti, kunnes riita on ratkaistu IX osan mukaisesti.  

X osa.Muut kuin tämän sopimuksen osapuolet 

62 artikla. Muut kuin tämän sopimuksen osapuolet. Artikla velvoittaa osapuolet kannustamaan sopimukseen kuulumattomia valtioita liittymään siihen ja hyväksymään sopimuksen mukaisia lakeja ja määräyksiä.  

XI osa. Toimiminen vilpittömässä mielessä ja oikeuksien väärinkäyttö 

63 artikla. Toimiminen vilpittömässä mielessä ja oikeuksien väärinkäyttö. Artiklassa todetaan yleinen valtiosopimusoikeudellinen periaate, jonka mukaan sopimuksen mukaiset velvollisuudet on täytettävä vilpittömässä mielessä ja niin, että kyse ei ole oikeuksien väärinkäytöstä.  

XII osa. Loppumääräykset 

64 artikla . Äänioikeus. Artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella osapuolella on yksi ääni, jollei 2 kohdasta muuta johdu. Artiklan 2 kohta sisältää EU:ta koskevan poikkeuksen. EU:lla on toimivaltaansa kuuluvissa asioissa oikeus käyttää äänimäärää, joka vastaa sen osapuolina olevien jäsenvaltioiden lukumäärää. EU ei käytä äänioikeuttaan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.  

Sopimuksen 65–76 artikla sisältää tavanomaiset loppumääräykset, joka koskevat allekirjoittamista (65 artikla), ratifioimista, hyväksymistä ja liittymistä (66 artikla), voimaantuloa (68 artikla), väliaikaista soveltamista (69 artikla), irtisanomista (73 artikla), tallettajaa (75 artikla) ja todistusvoimaisia tekstejä (76 artikla).  

67 artikla . Alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen ja niiden jäsenvaltioiden toimivallan jako tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen osapuoleksi tulevaa alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, kuten EU:ta, sitovat kaikki sopimuksen mukaiset velvoitteet, jos mikään järjestön jäsenvaltioista ei ole sopimuksen osapuoli. Jos myös yksi tai useampi jäsenvaltioista on sopimuksen osapuoli, järjestö ja sen jäsenvaltiot sopivat sopimuksen velvoitteista johtuvien tehtävien jaosta. Järjestö ja sen jäsenvaltiot eivät voi käyttää oikeuksia samanaikaisesti. Artiklan 2 kohta edellyttää, että järjestö sopimukseen sitoutuessaan ilmoittaa toimivaltansa laajuuden sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja antaa myös kaikista siinä tapahtuvista olennaisista muutoksista tiedon tallettajalle, joka toimittaa tiedon edelleen osapuolille.  

EU:n neuvosto hyväksyi 17.6.2024 sopimuksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisen Euroopan unionin toimivaltaa koskevan ilmoituksen (EUVL L 2024/1832, 19.7.2024), joka talletetaan sopimuksen tallettajana toimivan YK:n pääsihteerin huostaan yhdessä unionin sitoutumiskirjan kanssa. 

70 artikla.Varaumat ja poikkeukset. Artikla kieltää varaumien ja poikkeuksien tekemisen sopimukseen, paitsi jos sopimuksen muut artiklat sen nimenomaan sallivat.  

71 artikla . Selitykset ja ilmoitukset. Artikla mahdollistaa viimeistään sopimukseen sitoutumisen yhteydessä annettavat selitykset ja ilmoitukset, joilla pyritään yhtenäistämään lakeja ja määräyksiä sopimuksen määräysten kanssa edellyttäen, että selityksillä ja ilmoituksilla ei suljeta pois tai muuteta sopimuksen määräysten oikeusvaikutuksia, kun niitä sovelletaan kyseiseen valtioon tai alueelliseen taloudellisen yhteistyön järjestöön.  

72 artikla.Muuttaminen. Artiklassa määrätään sopimuksen muuttamismenettelystä. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli voi sihteeristölle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella ehdottaa muutosta sopimukseen. Sihteeristö toimittaa ilmoituksen kaikille osapuolille. Jos vähintään puolet osapuolista vastaa pyyntöön myönteisesti kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen toimittamisesta, muutosehdotusta käsitellään seuraavassa osapuolten konferenssin kokouksessa. Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksen tallettaja ilmoittaa 47 artiklan mukaisesti hyväksytystä muutoksesta kaikille osapuolille ratifiointia tai hyväksymistä varten. Muutosten voimaantulo edellyttää 3 kohdan mukaan, että kaksi kolmannesta sopimuksen osapuolista muutoksen hyväksymishetkellä on tallettanut muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, jolloin muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen muutoksen ratifioineiden tai hyväksyneiden osapuolten osalta. Artiklan 4 kohta mahdollistaa sen, että muutoksen voimaantulolle määrätään muutoksen hyväksymisajankohtana 3 kohdassa tarkoitettua pienempi tai suurempi määrä ratifiointeja tai hyväksymisiä. Artiklan 5 kohdassa muistutetaan, että 68 artiklan 3 kohtaa vastaavasti alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asiakirjaa ei oteta muutoksen voimaantulon osalta huomioon järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi. Artiklan 6 kohdan mukaan valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, josta tulee sopimuksen osapuoli sen jälkeen, kun muutokset ovat tulleet voimaan, katsotaan muutetun sopimuksen osapuoleksi ja muuttamattoman sopimuksen osapuoleksi sellaisten osapuolten osalta, joita muutos ei sido, ellei kyseinen valtio tai järjestö ole toisin ilmoittanut.  

74 artikla. Liitteet. Artiklan 1 kohdan mukaan liitteet ovat sopimuksen erottamaton osa. Sopimuksen uuden liitteen ehdottamiseen, hyväksymiseen ja voimaantuloon sovelletaan 2 kohdan mukaan sopimuksen muuttamista koskevia 72 artiklan määräyksiä. Artiklan 3 kohdassa määrätään liitteen muuttamisesta. Jokainen osapuoli voi ehdottaa liitteen muutosta käsiteltäväksi seuraavassa osapuolten konferenssin kokouksessa. Kohdan a alakohdan mukaan muutosehdotuksen teksti on toimitettava sihteeristölle vähintään 150 päivää ennen kokousta. Sihteeristö toimittaa muutosehdotuksen kaikille osapuolille. Lisäksi sihteeristö kuulee tarvittaessa asianomaisia avustavia toimielimiä ja toimittaa vastaukset kaikille osapuolille viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Kohdan b alakohdan mukaan kokouksessa hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 180 päivää kokouksen päättymisen jälkeen kaikkien osapuolten paitsi niiden osalta, joka ovat 4 kohdan mukaisesti ilmoittaneet vastustavansa muutosta. Artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että osapuoli voi 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun 180 päivän määräajan kuluessa ilmoittaa kirjallisesti sopimuksen tallettajalle vastustuksestaan. Vastustusilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa tallettajalle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella, minkä jälkeen liitteen muutos tulee kyseisen osapuolen osalta voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vastustusilmoitus on peruutettu.  

I liite. Alueiden määrittämisen ohjeelliset perusteet. Liite sisältää ohjeelliset perusteet aluelähtöistä merenhoitotoimea koskevan ehdotuksen kohteena olevaa alueen määrittämiselle.  

II liite. Valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyypit. Liitteessä luetellaan lisää valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyyppejä, joita sisältyy myös 1 artiklan 10 kohtaan ja 44 artiklan 1 kohtaan. Myös liitteen luettelo on ohjeellinen.  

Lakiehdotusten säännöskohtaiset perustelut

7.1  Laki merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdystä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisesta sopimuksesta

1 §. Pykälä sisältää säännöksen, jolla saatetaan voimaan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan tarkemmin jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.  

2 §. Pykälä sisältää säännöksen, jonka mukaan yleissopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.  

3 §. Pykälä sisältää voimaantuloa koskevan säännöksen, jonka mukaan lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.  

7.2  Merensuojelulaki

2 §.Soveltamisala . Pykälän 3 momentissa oleva viittaus lailla (1358/2018) kumottuun öljyvahinkojen torjuntalakiin (1673/2009) ehdotetaan korvattavaksi viittauksella pelastuslakiin (379/2011).  

4 §. Määritelmät. Pykälän 3 kohdan määriteltävästä käsitteestä ehdotetaan poistettavaksi maininta dumppaamisesta, jota ei käytetä laissa muuten.  

Pykälään ehdotetaan lisäksi lisättäviksi 13 uutta kohtaa. Uudet määritelmät koskisivat lakiin lisättäviksi ehdotettavia 8 a–8 k §:iä ja 11 c–11 g §:iä. Lisäykset tehtäisiin BBNJ-sopimuksen panemiseksi täytäntöön. 

Uudessa 5 kohdassa määriteltäisiin, mitä tässä laissa tarkoitetaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella. Sillä viitattaisiin meren osaan, joka ei kuulu YK:n merioikeusyleissopimuksen 8 artiklassa tarkoitettuihin sisäisiin aluevesiin, 49 artiklassa tarkoitettuihin saaristovesiin, 3 artiklassa tarkoitettuun aluemereen, 57 artiklassa tarkoitettuun talousvyöhykkeeseen tai 76 artiklassa tarkoitettuun mannerjalustaan.  

Aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnilla tarkoitettaisiin 6 kohdassa lain 8 a–8 e §:ssä tarkoitettua menettelyä. BBNJ-sopimuksessa tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi määritellään sopimuksen 1 artiklan 7 kohdassa.  

Aavan meren ympäristövaikutusten arviointi koskisi 5 kohdassa määritellylle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle kohdistuvaa toimintaa eli niin YK:n merioikeusyleissopimuksen 86 artiklassa tarkoitetun aavan meren alueelle kuin merioikeusyleissopimuksen 1 artiklassa määritellylle merenpohja-alueellekin kohdistuvaa toimintaa. Toiminnalla tarkoitettaisiin toimia, jotka ovat merensuojelulain mukaisen lupamenettelyn kohteena. Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain (28/1998) soveltamisalaan kuuluva toiminta jäisi aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisalan ulkopuolelle. Kyseinen laki sisältää menettelyn ympäristövaikutusten arvioinnista. 

Arvioinnin tarkoituksena olisi tunnistaa suunniteltavan toiminnan ympäristövaikutukset, ympäristövaikutusten liitännäisvaikutukset sekä suunnitellun toiminnan vaihtoehdot. BBNJ-sopimus ei sisällä ympäristövaikutusten määritelmää. Myöskään meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevaan YK:n merioikeusyleissopimuksen XII osaan sisältyvässä 206 artiklassa, joka käsittelee toiminnan mahdollisten vaikutusten arviointia, ei määritellä arvioitavia vaikutuksia. Merensuojelulain lain 8 a–8 j §:ssä ympäristövaikutuksella tarkoitettaisiin laajasti toiminnasta ympäristöön seuraavia vaikutuksia. Liitännäisvaikutukset sisältäisivät ainakin taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ihmisen terveyteen kohdistuvat vaikutukset, mukaan luettuna mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin. YVA-lain mukaisesta ympäristövaikutusten määritelmästä poiketen liitännäisvaikutuksiin kuuluva taloudellinen vaikutus kattaisi myös rahalliseen arvoon kohdistuvat vaikutukset.  

Liitännäisvaikutuksiin lukeutuvat kumulatiiviset vaikutukset olisivat BBNJ-sopimuksen 1 artiklan 6 kohdan mukaisesti yhteisiä ja asteittaisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat eri toiminnoista, tai samankaltaisten toimintojen toistumisesta ajan myötä. Toiminnoilla tarkoitettaisiin aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena olevan toiminnan lisäksi tunnettuja aiempia ja nykyisiä toimintoja, sekä kohtuudella ennakoitavissa olevia toimintoja. Lisäksi kumulatiivisia vaikutuksia olisivat ilmastonmuutoksen, valtamerten happamoitumisen tai niihin liittyvien vaikutusten seuraukset. 

Hankkeesta vastaavalla tarkoitettaisiin 7 kohdassa toiminnanharjoittajaa tai sitä, joka muutoin on vastuussa lain 8 a–8 i §:ssä tarkoitetun toiminnan valmistelusta tai toteuttamisesta. Hankkeesta vastaava voisi olla myös valtion tai kunnan viranomainen. 

Pykälän 8 kohdassa täsmennettäisiin, että BBNJ-sopimuksella tarkoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaista sopimusta merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, ja 9–11 kohdassa tarkoitetuilla tiedonvälitysjärjestelmällä, tieteellisellä ja teknisellä toimielimellä ja sihteeristöllä BBNJ-sopimuksen mukaisesti perustettavia toimielimiä.  

Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla tarkoitettaisiin 12 kohdan mukaan hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelmaa aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällön määrittämiseksi. Määritelmä perustuisi BBNJ-sopimuksen määräyksiin eikä YVA-lain 2 §:ssä olevaan arviointiohjelman määritelmään. BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan b alakohta sisältää määräyksen arvioinnin laajuuden määrittämisestä. 

Pykälän 13 kohdan mukaisesti aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus olisi hankkeesta vastaavan laatima yhtenäinen esitys toiminnan vaikutuksista. Se pohjautuisi arviointiohjelmassa esitettyyn, ja siinä olisi huomioitava sen luonnoksesta 8 f §:n mukaisessa kuulemismenettelyssä saadut lausunnot ja mielipiteet. BBNJ-sopimuksen 33 artikla sisältää määräyksiä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. 

Meren geenivarojen määrittely 14 kohdassa samoin kuin meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytön määrittely 15 kohdassa pohjautuisivat BBNJ-sopimuksen 1 artiklan 8 ja 14 kohtaan. Käyttö tarkoittaisi meren geenivarojen geneettisten ja biokemiallisten koostumusten tutkimista ja kehittämistä myös sellaisen tekniikan sovelluksen keinoin, jossa käytetään biosysteemejä, eläviä eliöitä tai niiden johdannaisia tuotteiden tai prosessien kehittämiseen tai muunteluun tiettyyn tarkoitukseen. BBNJ-standardoidulla sarjatunnisteella tarkoitettaisiin 16 kohdassa tunnistetta, jonka tiedonvälitysjärjestelmä luo meren geenivarojen keräämistä koskevan ilmoituksen johdosta. Lisäksi 17 kohdassa selvennettäisiin, että saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevällä komitealla tarkoitetaan BBNJ-sopimuksella perustettavaa toimielintä.  

7 §.Mereen laskemista koskeva kielto . Pykälässä kielletään nykyisellään kaikenlainen aineen mereen laskeminen (dumppauskielto), pois lukien ruoppausmassan sijoittaminen sekä hiilidioksidin geologinen varastointi. Suomen merivyöhykkeiden osalta vastaava kielto sisältyy ympäristönsuojelulakiin.  

Ympäristönsuojelulain 18 §:n mukaisen dumppauskiellon tulkinta on viime vuosina herättänyt kysymyksiä erityisesti ravinteiden merenpohjaan sitomiseen tähtäävien koeluonteisten hankkeiden luvituksen yhteydessä. Pykälän perusteluja on tämän johdosta selvennetty eduskunnalle 14.11.2024 annetussa hallituksen esityksessä laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 189/2024 vp). Tulkinnan lähdökohdaksi on mainitussa esityksessä otettu se, lasketaanko ainetta mereen hävittämis- tai hylkäämistarkoituksessa vai ei. Ehdottoman dumppauskiellon katsotaan soveltuvan aineen mereen laskemiseen silloin, kun se tapahtuu hävittämis- tai hylkäämistarkoituksessa, mutta kiellon ei lähtökohtaisesti katsota soveltuvan silloin, kun aineen mereen laskemisen tavoitteena on ympäristön tilan parantaminen. Ympäristön tilan parantamiseen tähtäävää aineen mereen laskemista ja tällaisen hankkeen luvanvaraisuutta tulisi sen sijaan tarkastella ympäristönsuojelulain yleisten luvanvaraisuussäännösten pohjalta. 

Dumppauskieltoa olisi tarkoituksenmukaista soveltaa yhdenmukaisesti riippumatta siitä, missä aineen mereen laskeminen tapahtuu. Siten merensuojelulaissakaan ei lähtökohtaisesti tulisi pitää dumppauksena toimintaa, jolla pyritään ympäristön tilan parantamiseen. Tällaisella toiminnalla voidaan tavoitella esimerkiksi hiilidioksidin tai ravinteiden sitomista merenpohjaan, tavallisesti laskemalla merenpohjaan tähän tarkoitukseen soveltuvaa ainetta. Merensuojelulain dumppauskieltoa olisikin tarpeen täsmentää niin, että se olisi linjassa ympäristönsuojelulain vastaavan sääntelyn kanssa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä 7 §:n 1 momenttiin maininta hävittämis- tai hylkäämistarkoituksesta. Lain 11 a §:ään esitettävän, yleistä luvanvaraisuutta koskevan säännöksen myötä aineen mereen laskeminen muussa kuin hylkäämis- tai hävittämistarkoituksessa tulisi tapauskohtaisesti lupaviranomaisen arvioitavaksi.  

8 a §.Aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisala. Pykälän 1 momentin mukaan aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovellettaisiin toimintaan, josta voi aiheutua meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön. Merensuojelulain 1 §:ssä säädetään yleinen pilaamiskielto. Aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnilla voitaisiin määrittää muun muassa sellaisia lieventämiskeinoja, jotka voisivat vaikuttaa luvan myöntämiseen toiminnalle, josta muutoin saattaisi aiheutua merensuojelulain 1 §:ssä tarkoitettua meren pilaantumista.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksista arviointivelvoitteeseen. Menettelyn ulkopuolelle rajattaisiin ensiksikin BBNJ-sopimuksen 29 artiklan 4 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti toiminta, josta olisi jo suoritettu ympäristövaikutusten arviointi muun kuin BBNJ-sopimuksesta johtuvan oikeudellisen velvoitteen perusteella, jos tehty ympäristövaikutusten arviointi täyttäisi lain 8 a, 8 b, 8 d ja 8 e §:ssä säädetyt sisällölliset vaatimukset ja jos arvioinnin tulokset otettaisiin huomioon 9–11 ja 11 a §:n mukaisessa lupapäätöksenteossa. Velvoitetta aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin menettelyllisten vaatimusten täyttämiseen ei olisi. Arviointia koskevat tiedot, kuten ympäristövaikutusten arviointiselostus tai muut vastaavat selvitykset, olisi 3 momentin mukaan julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä, vaikka arviointi olisi toteutettu muun velvoitteen kuin tämän lain 8 a–8 h §:n perusteella. Tarkoituksena olisi välttää velvoite kaksinkertaiseen ympäristövaikutusten arviointiin. Mahdollisia tässä momentissa tarkoitettuja muita kansainvälisiä velvoitteita ympäristövaikutusten arvioimiseksi voisi syntyä esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen 162 artiklan 2 kappaleen o kohdan ii alakohdassa tarkoitetuista Kansainvälisen merenpohjajärjestön säännöistä, määräyksistä ja menettelytavoista (ns. kaivossääntö). 

Arviointivelvoitteen ulkopuolelle rajattaisiin BBNJ-sopimuksen 29 artiklan 4 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti myös toiminta, jonka vaikutukset on jo arvioitu kansainvälisten toimielinten toimesta, jos niiden tästä arvioinnista johtuvat määräykset tai standardit on suunniteltu ehkäisemään, lieventämään tai hallitsemaan mahdollisia vaikutuksia niin, että vaikutukset jäävät BBNJ-sopimuksen IV osan mukaisten ympäristövaikutusten arviointia koskevien raja-arvojen alapuolelle, ja jos näitä määräyksiä tai standardeja noudatetaan. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on sulkea BBNJ-sopimukseen sisältyvän YVA-vaatimuksen ulkopuolelle toiminta, jota on säännelty riittävällä tavalla muissa kansainvälisissä puitteissa ja jota harjoitetaan tällaisen sääntelyn puitteissa. Sopimusneuvotteluissa käytettiin esimerkkeinä kalastuksen harjoittamista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen antaman sääntelyn puitteissa ja merenkulkua Kansainvälisen merenkulkujärjestön antaman sääntelyn puitteissa. Aavan meren haavoittuvien meriekosysteemien suojelusta pohjakalastuksessa käytettävien pyydysten haittavaikutuksilta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 734/2008 edellyttääkin arviointia aluksen suunniteltujen kalastustoimien mahdollisista vaikutuksista, jos pohjakalastustoimintaa harjoitetaan aavalla merellä alueella, joka ei kuulu jonkin sellaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn vastuulle, jolla on valtuudet säännellä tällaista kalastustoimintaa (asetuksen 4 artiklan 2 kohta yhdessä 1 artiklan kanssa). Kansainvälisen merenkulkujärjestön tehtävänä on puolestaan muun muassa edistää ja helpottaa laivojen aiheuttaman meren pilaantumisen estämistä ja valvomista koskevien mahdollisimman korkeatasoisten normien yleistä hyväksymistä. Merenkulkujärjestön antaman sääntelyn mukaiselta toiminnalta ei siten edellytettäisi ympäristövaikutusten arviointia. Merenkulkujärjestön sääntelyn osalta voidaan kuitenkin todeta, että jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirja (SopS 87–88/2017) edellyttää vaikutusten arviointia niissä poikkeustapauksissa, joissa aineen mereen laskeminen on sallittua.  

Pykälällä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 28 artiklan määräykset velvollisuudesta toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi, 29 artiklan 4–6 kohdan määräykset BBNJ-sopimuksen mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin suhteesta muihin kansainvälisten velvoitteiden edellyttämiin arviointeihin sekä 30 artiklan 1 kohdan määräys ympäristövaikutusten arviointia koskevan soveltamiskynnyksen osalta. 

8 b §.Päätös aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta. Pykälässä säädettäisiin seulonnan tuloksena annettavasta päätöksestä aavan meren ympäristövaikutuksen arvioinnin soveltamisesta. Vastuu seulonnasta olisi Suomen ympäristökeskuksella, mutta velvollisuus seulontaan käytettävien tietojen hankkimisesta ja viranomaiselle toimittamisesta olisi hankkeesta vastaavalla.  

Pykälän 1 momentin mukaan Suomen ympäristökeskuksen tulisi tunnistaa sellainen toiminta, jolla voi olla vähäistä suurempi tai enemmän kuin väliaikainen vaikutus meriympäristöön tai jonka vaikutukset eivät ole tiedossa. Suomen ympäristökeskus tekisi päätöksen siitä, sovelletaanko aavan meren ympäristövaikutusten arviointia tällaiseen toimintaan.  

Pykälän 2 momentin mukaan hankkeesta vastaavalla olisi velvoite saattaa asia Suomen ympäristökeskuksen päätettäväksi suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Sääntelyllä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan velvoite ryhtyä seulontaan hyvissä ajoin. Seulonnalla tarkoitetaan BBNJ-sopimuksen 30 artiklassa menettelyä, jossa päätetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta toimintaan. Velvoite saattaa asia päätettäväksi voisi muodostua hankkeesta vastaavan omasta aloitteesta mutta tarvittaessa myös Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksesta. 

Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin tekijät, joita koskevat tiedot hankkeesta vastaavan tulisi toimittaa Suomen ympäristökeskukselle. Luettelon sisältö perustuisi BBNJ-sopimuksen 30 artiklan 1 ja 2 kohtaan sekä 7 artiklassa määritettyihin BBNJ-sopimuksen yleisiin periaatteisiin. Pykälään sisältyvän luettelon 4 kohta koskisi toiminnan sijaintipaikan ominaisuuksia ja ekosysteemiä. Tähän kuuluisi muun muassa tieto ekologisesti tai biologisesti erityisen merkittävistä tai haavoittuvista alueista. Lisäksi hankkeesta vastaavan tulisi toimittaa tieto muista vaikutusten määrittämisen kannalta merkityksellisistä ekologisista ja biologisista tekijöistä. Toiminnan mahdollisiin vaikutuksiin 6 kohdassa luettaisiin mukaan myös mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja mahdolliset vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin. 

Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen tulisi perustua 2 momentissa mainittuihin tekijöihin. Päätöksessä olisi 3 momentin mukaan kuvattava suunniteltu toiminta, mukaan lukien sen tarkoitus, sijainti, kesto ja toiminnan luonne. Toiminnan luonteella tarkoitettaisiin toiminnan ja sen vaikutusten voimakkuutta, toistumistiheyttä ja vaikutusaikaa. Kuvauksesta olisi esimerkiksi käytävä ilmi, onko toiminta kertaluonteista ja lyhytaikaista tai ovatko sen vaikutukset pitkälle aikavälille jakautuvia mutta satunnaisia. Tämä perustuu BBNJ-sopimuksen 30 artiklan 1 kohdan määräykseen, johon sisältyy muun muassa velvoite sisällyttää kuvaukseen suunnitellusta hankkeesta kuvaus toiminnan intensiteetistä. 

Lisäksi päätös sisältäisi käytettävissä olevaan tietoon perustuvan johtopäätöksen mahdollisista vaikutuksista, mukaan lukien kumulatiiviset vaikutukset. Päätöksessä otettaisiin huomioon hankkeen vaihtoehdot, mikäli sellaisia on esitetty.  

Pykälän 4 momentin mukaan Suomen ympäristökeskuksen tulisi antaa päätöksensä tiedoksi hankkeesta vastaavalle sekä julkisella kuulutuksella yleisölle. 

Pykälällä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 30 artikla ympäristövaikutusten arviointia koskevista raja-arvoista ja tekijöistä sekä seulonnan toteuttamista koskeva 31 artiklan 1 kohdan a alakohta lukuun ottamatta määräyksiä BBNJ-sopimuksen muiden osapuolten oikeudesta ilmaista huolensa sellaisesta päätöksestä, jonka mukaan aavan meren ympäristövaikutusten arviointia ei edellytetä.  

8 c §.BBNJ-sopimuksen osapuolten kuuleminen päätösluonnoksista. Pykälä käsittelisi kuulemista tilanteessa, jossa Suomen ympäristökeskus olisi antamassa päätöksen, jonka mukaan aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta toimintaan. Suomen ympäristökeskus voisi antaa tällaisen päätöksen, jos se katsoisi, että toiminnasta ei voi aiheutua meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön. Pykälällä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan a alakohdan sellaista päätöstä koskevat määräykset, jolla katsotaan, että aavan meren ympäristövaikutusten arviointia ei edellytetä. BBNJ-sopimuksen 32 artiklan 6 kohdassa velvoitetaan kiinnittämään erityistä huomiota kuulemiseen sellaisen toiminnan osalta, jonka vaikutukset kohdistuvat aavan meren alueeseen, joka on kokonaan valtioiden talousvyöhykkeiden ympäröimä.  

Pykälässä tarkoitettu päätösluonnos olisi julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä. Muut BBNJ-sopimuksen osapuolet voisivat antaa lausuntoja luonnoksesta vähintään 40 päivän ajan luonnoksen julkaisemisesta tiedonvälitysjärjestelmässä. Määräaika perustuisi BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohtaan. Hallintolain 62 §:n mukaan yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä julkaisemisajankohdasta. Tieteellinen ja tekninen toimielin voisi antaa luonnosta koskevia suosituksia. Toimielimellä olisi käytössään myös muiden osapuolten antamat lausunnot. 

BBNJ-sopimuksen mukaan kuuleminen kohdistuu jo annettuun päätökseen. Sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan päätöksestä saatuja lausuntoja ja tieteellisen ja teknisen toimielimen antamia suosituksia olisi tarkasteltava ja päätöstä pitäisi voida tarkistaa. Suomen hallintolain mukainen kynnys jo annetun päätöksen muuttamiselle on kuitenkin korkea, minkä takia lausunnot pykälän mukaisessa kansallisessa menettelyssä kohdistuisivat päätösluonnokseen eivätkä lopulliseen päätökseen. 

Päätösluonnoksen julkaisemisella tiedonvälitysjärjestelmässä mahdollistettaisiin muiden BBNJ-sopimuksen osapuolten tosiasiallinen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuus päätöksen sisältöön. Luonnoksesta annetut lausunnot voitaisiin ottaa huomioon päätöksenteossa paremmin kuin lopullisesta päätöksestä annetut lausunnot. Samoin tieteellisen ja teknisen toimielimen suosituksilla olisi suurempi merkitys päätöksen lopputuloksen kannalta, kun ne tulisivat Suomen ympäristökeskuksen tarkasteluun jo päätösluonnosvaiheessa. 

Hankkeesta vastaavalla olisi normaali, hallintolain 34 §:n mukainen oikeus tulla kuulluksi lausunnoissa ja suosituksissa esiin nousseista seikoista. 

Muiden BBNJ-sopimuksen osapuolten antamat lausunnot ja tieteellisen ja teknisen toimielimen suositukset olisi annettava tiedoksi julkisella kuulutuksella sekä julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä. Päätöksestä kuuluttamisesta säädettäisiin 8 b §:ssä. 

8 d §.Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pykälän 1 momentin mukaan hankkeesta vastaavan tulisi toimittaa Suomen ympäristökeskukselle aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Velvollisuus koskisi toimintaa, johon on 8 b §:n mukaisella päätöksellä päätetty soveltaa aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelman tarkoituksena olisi varmistaa kyseessä olevan toiminnan keskeisten ympäristövaikutusten ja liitännäisvaikutusten tunnistaminen ja aavan meren arviointiselostuksen sisällön määrittäminen. Pykälällä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan b alakohdan määräykset arvioinnin laajuuden määrittämisestä.  

Pykälän 2 momentin mukaan Suomen ympäristökeskuksen tulisi antaa aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelma tiedoksi julkisella kuulutuksella. Lisäksi arviointiohjelma tulisi julkaista tiedonvälitysjärjestelmässä sekä toimittaa BBNJ-sopimuksen sihteeristölle. BBNJ-sopimuksen 32 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan toimittamaan tieto suunnitellusta hankkeesta hyvissä ajoin sopimuksen sihteeristölle. Sopimuksessa ei kuitenkaan ole yksilöity ajankohtaa tarkemmin. Pykälän mukaan tieto toiminnasta välitettäisiin sihteeristölle arviointiohjelmavaiheessa, jolloin toiminta olisi vielä alkuvaiheessa mutta sen toteutuminen olisi varmempaa kuin menettelyn edellisessä vaiheessa, jossa tarkasteltaisiin aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamista. Päätös aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta saatettaisiin antaa myös toiminnasta, jota ei päädyttäisi toteuttamaan. 

Pykälän 3 momentin mukaan Suomen ympäristökeskus varaisi mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen arviointiohjelmasta ja pyytäisi lausunnon viranomaisilta, joita asia todennäköisesti koskee. Määräajan näiden mielipiteiden ja lausuntojen esittämiselle olisi vähintään 60 päivää ja koskisi sekä kotimaista kuulemista että kansainvälistä osallistumista tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Suomen ympäristökeskus voisi määritellä kuulemisen pituuden riippuen hankkeesta, sen sijainnista ja vaikutusalueesta. Kuuleminen ei kuitenkaan voisi olla lyhyempi kuin 60 päivää johtuen sopimuksen laajasta kuulemisjärjestelystä.  

Pykälän 4 momentin mukaan Suomen ympäristökeskus antaisi arviointiohjelmasta lausunnon, joka otettaisiin huomioon arviointiselostusta laadittaessa 8 e §:n mukaisesti. Vastaavasta viranomaisen lausumisvelvollisuudesta kansallisessa YVA-menettelyssä säädetään YVA-lain 18 §:ssä. Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa koskevan lausunnon antamiselle ei kuitenkaan esitetä määräaikaa, koska kuulemispalautetta voi olla paljon ja sen käsittely voi viedä aikaa. Hallintolain 23 §:n mukaisesti viranomaisen on kuitenkin käsiteltävä asia ilman aiheetonta viivytystä. Lausunnossa olisi tarkasteltava arviointiohjelmasta saatuja olennaisia huomautuksia ja joko vastattava niihin tai huomioitava ne lausunnossa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lausuntoihin, jotka koskevat mahdollisia vaikutuksia kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin. BBNJ-sopimus edellyttää tarvittaessa kirjallisten vastausten antamista erityisesti mahdollisista lisätoimenpiteistä, joilla pyritään puuttumaan näihin mahdollisiin vaikutuksiin. Sopimusvelvoite voidaan panna täytäntöön kirjaamalla vastaukset lausuntoon arviointiohjelmasta. Mielipiteet ja lausunnot, sekä Suomen ympäristökeskuksen lausunto olisi julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä. Momentilla pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 5 kohdan määräykset. 

8 e §.Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus. Pykälässä säädettäisiin hankkeesta vastaavan velvollisuudesta laatia aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus. Pykälällä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 33 artiklan määräykset. Arviointiselostuksen laajuus perustuisi aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan ja Suomen ympäristökeskuksen siitä antamaan lausuntoon, joista säädettäisiin 8 d §:ssä.  

Pykälä sisältäisi luettelon aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisältövaatimuksista. Ne perustuisivat pitkälti BBNJ-sopimuksen 33 artiklan 2 kohtaan. BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti arvioinnin olisi perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon sekä saatavilla olevaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon.  

Arviointiselostuksessa tulisi kuvata muun muassa mahdolliset ympäristövaikutukset ja liitännäisvaikutukset, mukaan luettuna mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja mahdolliset vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin. 

Lisäksi arviointiselostuksen olisi sisällettävä ympäristövaikutusten hallintasuunnitelma. Ympäristövaikutusten hallintasuunnitelmalla tarkoitettaisiin luettelon 11 kohdan mukaan suunnitelmaa toimenpiteistä toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja hallitsemiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä muun muassa vaihtoehtojen harkitseminen suunnitellulle toiminnalle. Tällä pantaisiin täytäntöön BBNJ-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan d alakohdan määräykset. 

8 f §.Kuuleminen aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostusluonnoksesta. Pykälän 1 momentin mukaan hankkkeesta vastaavan olisi toimitettava aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostusluonnos Suomen ympäristökeskukselle ja Suomen ympäristökeskuksen annettava se tiedoksi julkisella kuulutuksella. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen olisi kuultava BBNJ-sopimuksen muita osapuolia tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Myös tieteellinen ja tekninen toimielin voi esittää huomautuksia, joita on tarkasteltava. Arviointiselostusluonnokseen kohdistuisi näin ollen kuulemismenettely ennen lopullisen aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostuksen antamista.  

Pykälän 2 momentin mukaan Suomen ympäristökeskuksen olisi varattava yleisölle mahdollisuus esittää mielipiteitä sekä pyydettävä luonnoksesta lausunto viranomaisilta, joita asia todennäköisesti koskee. Määräaika mielipiteiden esittämiselle ja lausuntojen antamiselle kansallisesti sekä tiedonvälitysjärjestelmän kautta olisi vähintään 60 päivää.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Suomen ympäristökeskuksen velvollisuudesta antaa lausunto arviointiselostusluonnoksesta. Lausuntoa valmisteltaessa olisi tarkasteltava ja otettava huomioon kuulemismenettelyn aikana saadut mielipiteet ja lausunnot mukaan lukien mahdolliset tieteellisen ja teknisen toimielimen esittämät huomautukset. Ne olisi myös liitettävä Suomen ympäristökeskuksen omaan lausuntoon. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin hankkeesta vastaavan velvollisuudesta tarkastella Suomen ympäristökeskuksen lausuntoa, saatuja mielipiteitä ja muita lausuntoja sekä sisällyttää lopulliseen arviointiselostukseen kuvaus siitä, miten ne on huomioitu.  

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin Suomen ympäristökeskuksen lausunnon sekä hankkeesta vastaavan laatiman lopullisen aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostuksen antamisesta tiedoksi julkisella kuulutuksella. Lisäksi lopullinen arviointiselostus olisi julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä. 

8 g §.Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä. Pykälässä edellytettäisiin, että lupahakemukseen, joka koskee sellaista 9–11 ja 11 a §:ssä tarkoitettua toimintaa, jonka on 8 b §:n mukaisella päätöksellä katsottu edellyttävän aavan meren ympäristövaikutusten arviointia, olisi liitettävä aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus ja Suomen ympäristökeskuksen lausunto arviointiselostusluonnoksesta.  

8 h §.Arvioinnin huomioon ottaminen luvassa ja luvan julkaiseminen. Pykälässä säädettäisiin aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottamisesta lupapäätöksenteossa. Jos toiminnasta olisi toteutettu aavan meren ympäristövaikutusten arviointi, olisi arviointiselostus sekä arviointiselostusluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet 1 momentin mukaan huomioitava päätöksenteossa. Säännöksellä pantaisiin osaltaan täytäntöön BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan määräyksiä.  

Koska kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella tapahtuvaa toimintaa koskevan kansallisen sääntelyn lähtökohtana on merensuojelulain 1 §:n mukainen pilaamiskielto, BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 2 ja 3 kohtaan sisältyvää velvoitetta varmistaa lieventämis- ja hallintatoimenpiteet huomioon ottaen, että hanke voidaan toteuttaa tavalla, joka on sopusoinnussa meriympäristöön kohdistuvien merkittävien haitallisten vaikutusten ehkäisemisen kanssa, ei olisi tarpeellista sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön. Merensuojelulain 1 §:n mukaisen kattavan pilaamiskiellon johdosta Suomen ympäristökeskus ei voi myöntää lupaa toiminnalle, jolla voisi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia meriympäristöön, eikä tällaisia vaikutuksia silmällä pitäen näin ollen olisi tarpeen määritellä myöskään lieventämis- tai hallintatoimenpiteitä. Sen sijaan 2 momentissa säädettäisiin siitä, että lupapäätökseen on liitettävä tarpeelliset määräykset meriympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 

BBNJ-sopimuksen 35 artiklassa edellytetään, että luvan myöntänyt valtio seuraa toiminnan vaikutuksia parhaan käytettävissä olevan tiedon sekä saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon avulla. Seurannalla on tarkoitus varmistaa, ettei toiminta aiheuta meriympäristön pilaantumista tai haitallisia vaikutuksia meriympäristöön. Suorien ympäristövaikutusten ohella on tarkoitus seurata ympäristövaikutuksiin liittyviä vaikutuksia, kuten taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Velvoitteen täytäntöönpanemiseksi 2 momentissa edellytettäisiin myös, että lupapäätökseen liitetään tarpeelliset määräykset luvan saaneen hankkeen ympäristövaikutusten ja niiden liitännäisvaikutusten seuraamiseksi. 

Suomen ympäristökeskuksen olisi lisäksi 2 momentin mukaan julkaistava päätösasiakirjat tiedonvälitysjärjestelmässä, kuten BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa edellytetään. 

8 i §.Luvan saaneen toiminnan seuranta ja lupapäätöksen muuttaminen . Lakiin ehdotetaan lisättäväksi pykälä sellaisen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella tapahtuvan toiminnan ympäristövaikutusten seurannasta, jolle Suomen ympäristökeskus on myöntänyt luvan. Myös seurantaa koskeva velvoite ehdotetaan 1 momentissa osoitettavaksi Suomen ympäristökeskukselle. Hankkeesta vastaavan tulisi toimittaa Suomen ympäristökeskukselle seurantaa varten tarvittavat tiedot luvassa asetettujen ehtojen mukaisesti.  

Pykälän 2 momentissa Suomen ympäristökeskukselle annettaisiin oikeus muuttaa antamaansa lupaa ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai hallitsemiseksi, jos toiminnan havaittaisiin seurannan yhteydessä aiheuttavan sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden luonnetta tai vakavuutta ei ole ympäristövaikutusten arvioinnissa ennakoitu. Pykälällä täydennettäisiin lain 9, 10 ja 11 §:n säännöksiä, joilla lupaviranomaiselle annetaan mahdollisuus muuttaa tai peruuttaa lupa olosuhteiden olennaisesti muututtua. 

Pykälän 3 momentin mukaan Suomen ympäristökeskus voisi kieltää sitä, joka rikkoo luvan ehtoja, jatkamasta tai toistamasta luvan vastaista menettelyä. 

8 j §.Ympäristövaikutusten arviointiin osallistuminen . Pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta osallistua toisen valtion lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvan, kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella toteutettavan toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin. Harkintavalta osallistumisesta olisi Suomen ympäristökeskuksella. Suomen ympäristökeskuksella olisi toimivalta osallistua toisen valtion lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvaan, kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella toteutettavaan toimintaan liittyvään BBNJ-sopimuksen mukaiseen menettelyyn tarvittavalla tavalla kokonaisuudessaan.  

Suomen ympäristökeskuksen ei tarvitsisi järjestää kansallista kuulemista pykälässä tarkoitetusta ympäristövaikutusten arvioinnista, sillä yleisö voi esittää huomioita suoraan tiedonvälitysjärjestelmän kautta. 

8 k §.Strategiseen ympäristöarviointiin osallistuminen . Pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta osallistua toisen valtion toimesta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella toteutettavaan strategiseen ympäristöarviointiin. Tarkoitettuja strategisia ympäristöarviointeja olisivat esimerkiksi SOVA-laissa säädetyn suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnin lisäksi mahdolliset muut, kuten aluesuunnitteluun perustuvat, strategiset ympäristöarvioinnit.  

BBNJ-sopimuksen 39 artiklassa määrätään osapuolten harkinnanvaraisesta mahdollisuudesta tehdä strateginen ympäristöarviointi suunnitelmista ja ohjelmista, jotka liittyvät sellaisiin kansalliseen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluviin hankkeisiin, jotka toteutetaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Pykälän tarkoituksena olisi antaa Suomen ympäristökeskukselle toimivalta osallistua ja esittää tarvittaessa huomioita toisen valtion tässä pykälässä tarkoitettuihin strategisiin ympäristöarviointeihin. 

9 §.Ruoppausmassan sijoittamista koskeva lupa. Pykälän voimassa olevan 1 momentin mukaan Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle ei saa suomalaisesta aluksesta, avomeriyksiköstä tai Suomessa lastatusta aluksesta sijoittaa ruoppausmassaa mereen ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa, ellei 4 momentista muuta johdu. Pykälän 4 momentti koskee ruoppausmassan sijoittamista alueelle, jolla toinen valtio kansainvälisen oikeuden perusteella käyttää lainkäyttövaltaa. Koska rantavaltion täysivaltaisuus ulottuu YK:n merioikeusyleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti aluemereen ja rantavaltiolla on merioikeusyleissopimuksen 56 artiklan 1 kappaleen b kohdan iii alakohdan mukaisesti lainkäyttövalta meriympäristön suojelun ja säilyttämisen osalta talousvyöhykkeellään, Suomen ympäristökeskus voisi 1 momentin nojalla myöntää luvan vain kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle merialueelle. Lupapäätöksenteossa olisi 8 a §:n 2 momentin ja 8 h §:n mukaisesti otettava huomioon toteutettu ympäristövaikutusten arviointi, jotta BBNJ-sopimuksen asettamat vaatimukset täyttyisivät.  

Pykälän 1 momentin mukainen kielto ryhtyä Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella ruoppausmassan sijoittamiseen mereen ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa ehdotetaan ulotettavaksi myös muutoin Suomen kansalaiseen ja suomalaiseen yhteisöön, jotta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella tapahtuvaa toimintaa koskeva sääntely kattaisi Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvat tahot mahdollisimman laajasti. BBNJ-sopimuksen 28 artiklan 1 kohdassa edellytetään osapuolten varmistavan, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien suunniteltujen hankkeiden mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioidaan BBNJ-sopimuksen IV osan mukaisesti. BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu, on vastuussa sen määrittämisestä, voidaanko hanke sallia.  

Pykälästä ehdotetaan lisäksi poistettavaksi 5 momentti tarpeettomana. Säännös sisältää oletuksen siitä, että Suomen ympäristökeskukselta luvan saanut ruoppausmassan sijoittaminen Suomen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle tai sen vaikutukset voisivat ulottua myös Suomen omille merivyöhykkeille. Tällaista tilannetta varten on säädetty koko hanketta koskevasta yhteisestä lupamenettelystä samoin kuin menettelystä vastaavasta viranomaisesta, jollaiseksi on nimetty Etelä-Suomen aluehallintovirasto. 

Säännös on muotoiltu aikana, jolloin Itämerellä on vielä ollut kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista merialuetta. Sittemmin kaikki Itämeren valtiot ovat perustaneet aluemerensä jatkeeksi talousvyöhykkeet, jotka rajautuvat toisiinsa. Koska Itämerellä ei siten enää ole kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta eikä ole odotettavissa, että Itämeren rantavaltiot luopuisivat talousvyöhykkeistään, Suomen ympäristökeskus voisi myöntää pykälän 1 momentin mukaisia lupia vain Itämeren ulkopuoliselle merialueelle. Maantieteellisistä syistä ruoppausmassaan sijoittaminen tai sen vaikutukset eivät tällöin voisi ulottua Suomen omille merivyöhykkeille. Ruoppausmassan sijoittaminen mereen alueelle, jolla toinen valtio kansainvälisen oikeuden mukaan käyttää lainkäyttövaltaa, tapahtuisi puolestaan 4 momentin mukaisesti kyseisen valtion viranomaisen myöntämän luvan perusteella.  

10 §.Merelle tehtävät rakennelmat . Pykälän voimassa olevan 1 momentin mukaan Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö ei saa ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa tehdä rakennelmia aavalle merelle Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle. Suomen ympäristökeskus voisi siten myöntää luvan vain kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle merialueelle. Lupapäätöksenteossa olisi 8 a §:n 2 momentin ja 8 h §:n mukaisesti otettava huomioon toteutettu ympäristövaikutusten arviointi, jotta BBNJ-sopimuksen asettamat vaatimukset täyttyisivät.  

Pykälän 1 momentin mukainen lupavaatimus ehdotetaan ulotettavaksi myös rakennelmien tekemiseen suomalaisesta aluksesta aavalle merelle Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle, jotta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella tapahtuvaa toimintaa koskeva sääntely kattaisi Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvat tahot mahdollisimman laajasti. BBNJ-sopimuksen 28 artiklan 1 kohdassa edellytetään osapuolten varmistavan, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien suunniteltujen hankkeiden mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioidaan BBNJ-sopimuksen IV osan mukaisesti. BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu, on vastuussa sen määrittämisestä, voidaanko hanke sallia. 

Pykälästä ehdotetaan lisäksi poistettavaksi 3 momentti tarpeettomana. Säännös sisältää oletuksen siitä, että 1 momentissa tarkoitettu rakennelma voisi ulottua myös Suomen omille merivyöhykkeille. Tällaista tilannetta varten on säädetty koko hanketta koskevasta yhteisestä lupamenettelystä samoin kuin menettelystä vastaavasta viranomaisesta, jollaiseksi on nimetty Etelä-Suomen aluehallintovirasto. 

Säännös on muotoiltu aikana, jolloin Itämerellä on vielä ollut kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista merialuetta. Sittemmin kaikki Itämeren valtiot ovat perustaneet aluemerensä jatkeeksi talousvyöhykkeet, jotka rajautuvat toisiinsa. Koska Itämerellä ei siten enää ole kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta eikä ole odotettavissa, että Itämeren rantavaltiot luopuisivat talousvyöhykkeistään, Suomen ympäristökeskus voi myöntää pykälän 1 momentin mukaisia lupia vain Itämeren ulkopuoliselle merialueelle. Maantieteellisistä syistä 1 momentissa tarkoitettu rakennelma ei tällöin voisi ulottua Suomen omille merivyöhykkeille.  

11 §.Merenpohjan ja sen sisustan tutkimista ja hyväksikäyttöä koskeva lupa . Pykälän voimassa olevan 1 momentin mukaan suomalaisen aluksen tai avomeriyksikön toiminnalle Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella tapahtuvaa öljyn ja kaasun etsintäporausta, hyväksikäyttöä ja muuta niihin liittyvää toimintaa taikka muuta merenpohjan hyväksikäyttöä varten tarvitaan Suomen ympäristökeskuksen lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toisen valtion viranomainen on antanut toiminnalle asianmukaisen luvan alueella, jossa kyseinen valtio kansainvälisen oikeuden perusteella käyttää lainkäyttövaltaa. Koska rantavaltion täysivaltaisuus ulottuu YK:n merioikeusyleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti aluemereen ja rantavaltiolla on merioikeusyleissopimuksen 56 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan omalla talousvyöhykkeellään täysivaltaiset oikeudet muun muassa merenpohjan yläpuolisten vesien ja merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen, Suomen ympäristökeskus voisi säännöksen nojalla myöntää luvan vain kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle merialueelle. Lupapäätöksenteossa olisi 8 a §:n 2 momentin ja 8 h §:n mukaisesti otettava huomioon toteutettu ympäristövaikutusten arviointi, jotta BBNJ-sopimuksen asettamat vaatimukset täyttyisivät.  

Pykälän 1 momentin mukainen lupavaatimus ehdotetaan ulotettavaksi myös Suomen kansalaiseen ja suomalaiseen yhteisöön, jotta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella tapahtuvaa toimintaa koskeva sääntely kattaisi Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvat tahot mahdollisimman laajasti. BBNJ-sopimuksen 28 artiklan 1 kohdassa edellytetään osapuolten varmistavan, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien suunniteltujen hankkeiden mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioidaan BBNJ-sopimuksen IV osan mukaisesti. BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu, on vastuussa sen määrittämisestä, voidaanko hanke sallia. 

Pykälästä 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus 2 §:n 3 momenttiin, joka on soveltamisalasäännös. Pykälästä ehdotetaan lisäksi poistettavaksi 4 momentti tarpeettomana. Säännös sisältää oletuksen siitä, että 1 momentissa tarkoitettu toiminta voisi ulottua myös Suomen omille merivyöhykkeille. Tällaista tilannetta varten on säädetty koko hanketta koskevasta yhteisestä lupamenettelystä samoin kuin menettelystä vastaavasta viranomaisesta, jollaiseksi on nimetty Etelä-Suomen aluehallintovirasto. 

Säännös on muotoiltu aikana, jolloin Itämerellä on vielä ollut kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista merialuetta. Sittemmin kaikki Itämeren valtiot ovat perustaneet aluemerensä jatkeeksi talousvyöhykkeet, jotka rajautuvat toisiinsa. Koska Itämerellä ei siten enää ole kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta eikä ole odotettavissa, että Itämeren rantavaltiot luopuisivat talousvyöhykkeistään, Suomen ympäristökeskus voisi myöntää pykälän 1 momentin mukaisia lupia vain Itämeren ulkopuoliselle merialueelle. Maantieteellisistä syistä 1 momentissa tarkoitettu toiminta ei tällöin voisi ulottua Suomen omille merivyöhykkeille. Luvan myöntäminen alueelle, jolla toinen valtio kansainvälisen oikeuden perusteella käyttää lainkäyttövaltaa, tapahtuisi puolestaan 1 momentin mukaisesti kyseisen valtion viranomaisen myöntämän luvan perusteella.  

11 a §.Yleinen luvanvaraisuus . Voimassa olevan lain 11 a §:n säännös merenhoitosuunnitelman huomioon ottamisesta ehdotetaan korvattavaksi uudella, yleistä luvanvaraisuutta koskevalla pykälällä, jolloin merenhoitosuunnitelman huomioon ottamisesta säädettäisiin uudessa 11 b §:ssä.  

Tässä pykälässä säädettäisiin yleisestä luvanvaraisuudesta sellaisten Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella aavalla merellä eli kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella tapahtuvien toimien osalta, joista voi aiheutua meren pilaantumisen vaaraa. Lupaa ei tämän pykälän nojalla edellytettäisi toimilta, joiden luvanvaraisuudesta säädetään lain 9, 10 tai 11 §:ssä. Erityistä luvanvaraisuutta koskevien 9, 10 ja 11 §:n tavoin luvan myöntäisi myös tämän pykälän nojalla Suomen ympäristökeskus. Lupapäätöksenteossa olisi 8 a §:n 2 momentin ja 8 h §:n mukaisesti otettava huomioon toteutettu ympäristövaikutusten arviointi, jotta BBNJ-sopimuksen asettamat vaatimukset täyttyisivät. 

Lupavaatimus kattaisi Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvat tahot mahdollisimman laajasti. BBNJ-sopimuksen 28 artiklan 1 kohdassa edellytetään osapuolten varmistavan, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien suunniteltujen hankkeiden mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioidaan BBNJ-sopimuksen IV osan mukaisesti. BBNJ-sopimuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu, on vastuussa sen määrittämisestä, voidaanko hanke sallia. 

Erityistä luvanvaraisuutta koskevat 9, 10 ja 11 § kattavat vain kolme hanketyyppiä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella. Tekniikka on merensuojelulain säätämisen jälkeen kehittynyt ja mahdollistaa myös sellaisen toiminnan, jota nykyiset erityistä luvanvaraisuutta koskevat pykälät eivät kata. Esimerkkinä voidaan mainita meren keinotekoinen muokkaus, jolla voidaan pyrkiä parantamaan meren tilaa tai hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Käytännössä tällaisella toiminnalla tavoitellaan esimerkiksi hiilidioksidin tai ravinteiden sitomista merenpohjaan, tavallisesti laskemalla mereen tähän tarkoitukseen soveltuvaa ainetta.  

Jotta Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan toiminnan sääntely kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella olisi linjassa Suomen omia merivyöhykkeitä koskevan sääntelyn kanssa, edellä mainitun kaltaista toimintaa ei olisi tarkoituksenmukaista kieltää kokonaan. Mereen laskemista koskevaa kieltoa merensuojelulain 7 §:ssä esitetäänkin edellä täsmennettävän niin, että se olisi linjassa Suomen omilla merivyöhykkeillä sovellettavan ympäristönsuojelulain vastaavan sääntelyn kanssa. Yleisestä luvanvaraisuudesta ehdotettavan säännöksen mukaisesti toiminta tulisi tapauskohtaisesti lupaviranomaisen arvioitavaksi. 

Aineen mereen laskemisen ohella merensuojelulain lupasäännösten tulisi kyetä vastaamaan myös mahdollisiin muihin uusiin meren käyttömuotoihin. Sen vuoksi lakiin ehdotettava yleistä luvanvaraisuutta koskeva säännös kattaisi mahdollisimman laajasti Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvat tahot ja meren käyttömuotojen kehittymisen.  

Pykälän 2 momentin mukaan luvassa voitaisiin antaa tarpeellisia määräyksiä meren pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi.  

11 b §.Merenhoitosuunnitelman huomioon ottaminen. Voimassa olevan lain 11 a § ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin uutena 11 b §:nä. Samalla pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus uuteen, 11 a §:ssä ehdotettuun yleistä luvanvaraisuutta koskevaan säännökseen sen lisäksi, että pykälässä viitattaisiin lain voimassa oleviin erityistä luvanvaraisuutta koskeviin säännöksiin.  

11 c §.Ilmoitusvelvollisuus meren geenivarojen keräämisestä. Pykälässä säädettäisiin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella tapahtuvaa meren geenivarojen keräämistä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolinen alue ja meren geenivarat määriteltäisiin 4 §:n 5 ja 14 kohdassa. Ilmoitus tehtäisiin BBNJ-sopimuksen mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään viimeistään kuusi kuukautta ennen meren geenivarojen keräämistä. Ilmoitusvelvollisuus koskisi keräämiseen osallistuvaa Suomen kansalaista, suomalaista yhteisöä ja suomalaisen aluksen omistajaa. Ilmoitusta ei kuitenkaan edellytettäisi, jos BBNJ-sopimuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on jo toimitettu tiedonvälitysjärjestelmään keräämiseen osallistuvan muun tahon toimesta.  

Ilmoituksen tulisi 2 momentin mukaan sisältää tiedot keräämisen toteuttamistavasta, tarkoituksesta, sijainnista, ajankohdasta, keräämiseen osallistuvista tahoista ja mahdollisuudesta osallistua siihen sekä tiedonhallintasuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä. 

Jos ilmoitukseen sisältyviin tietoihin tulisi olennaisia muutoksia, ilmoitettuja tietoja olisi 3 momentin mukaan päivitettävä tiedonvälitysjärjestelmään kohtuullisen ajan kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään geenivarojen keräämisen alkaessa, kuten BBNJ-sopimuksen 12 artiklan 4 kohdassa edellytetään.  

11 d §.Ilmoitusvelvollisuus kerättyjen meren geenivarojen säilyttämisestä ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tallentamisesta. Pykälässä edellytettäisiin, että kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta kerättyjen meren geenivarojen säilyttämistä tai niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tallentamista koskeva ilmoitus tehtäisiin BBNJ-sopimuksen mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun kyseinen tieto on saatavilla ja viimeistään vuoden kuluttua edellä 11 c §:ssä tarkoitetusta meren geenivarojen keräämisestä. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolinen alue ja meren geenivarat määriteltäisiin 4 §:n 5 ja 14 kohdassa. Ilmoitusvelvollisuus koskisi keräämiseen osallistunutta Suomen kansalaista ja suomalaista yhteisöä. Ilmoitusta ei kuitenkaan edellytettäisi, jos BBNJ-sopimuksen 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot on jo toimitettu tiedonvälitysjärjestelmään keräämiseen osallistuneen muun tahon toimesta.  

Pykälän 2 momentissa täsmennettäisiin, että ilmoituksen tulisi sisältää tiedot säilyttämis- tai tallentamispaikasta ja selvitys maantieteellisestä alueesta, jolta meren geenivarat on kerätty. Ilmoitukseen tulisi sisältyä myös selvitys niistä tuloksista, joita meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon kohdistuneesta toiminnasta on saatavilla, sekä tiedonhallintasuunnitelmaa koskevat päivitykset. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä.  

11 e §.Ilmoitusvelvollisuus meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä. Pykälän mukaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta kerättyjen meren geenivarojen ja mahdollisuuksien mukaan tällaista geenivaraa koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä tulisi tehdä ilmoitus BBNJ-sopimuksen mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun käyttöön liittyvät tiedot ovat saatavilla. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolinen alue ja meren geenivarat määriteltäisiin 4 §:n 5 ja 14 kohdassa. Edellä 4 §:n 15 kohdassa määriteltäisiin edelleen, mitä meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöllä tarkoitettaisiin. Ilmoitusvelvollisuus koskisi käyttöön osallistuvaa Suomen kansalaista ja suomalaista yhteisöä. Ilmoitusta ei kuitenkaan edellytettäisi, jos BBNJ-sopimuksen 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut tiedot on jo toimitettu tiedonvälitysjärjestelmään käyttöön osallistuvan muun tahon toimesta.  

Pykälän 2 momentin mukaan ilmoituksen tulisi sisältää tieto siitä, mistä käytön tulokset ovat löydettävissä, mitä edellä 11 d §:ssä tarkoitettuja tietoja käytön kohteena olleista meren geenivaroista on ilmoitettu tiedonvälitysjärjestelmään ja missä alkuperäistä näytettä säilytetään. Ilmoitukseen tulisi sisältyä myös käytön kohteen saatavuutta koskevat menettelytavat ja tiedonhallintasuunnitelmat sekä tiedot markkinoille saatetun tuotteen myynnistä ja mahdollisesta jatkokehittämisestä. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä. 

11 f §.Velvollisuus tallentaa meren geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin . Pykälässä säädettäisiin BBNJ-sopimuksen 14 artiklan 3 kohtaan perustuvasta velvollisuudesta tallentaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta kerätyt geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto sekä niiden BBNJ-standardoidut sarjatunnisteet julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin, joita ylläpidetään joko kansallisesti tai kansainvälisesti, heti kun ne ovat käytettävissä ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua meren geenivaran tai sitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytön aloittamisesta. Velvollisuus koskisi Suomen kansalaista ja suomalaista yhteisöä, jonka käytössä on tällaisia meren geenivaroja tai niitä koskevaa digitaalista sekvenssitietoa. Edellä 4 §:n 5 kohdassa määriteltäisiin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolinen alue, 14 kohdassa meren geenivarat, 15 kohdassa meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttö ja 16 kohdassa BBNJ-standardoitu sarjatunniste.  

11 g §.Velvollisuus merkitä meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon alkuperä ja raportoida niihin pääsystä . Pykälän 1 momentissa velvoitettaisiin merkitsemään arkistoon, kokoelmaan tai tietokantaan tieto kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin olevien meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon alkuperästä kansainvälisen käytännön mukaisesti. Edellä 4 §:n 5 kohdassa määriteltäisiin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolinen alue ja 14 kohdassa meren geenivarat. Merkitsemiselvollisuus koskisi arkiston, kokoelman tai tietokannan suomalaista ylläpitäjää. Vaatimus perustuisi BBNJ-sopimuksen 12 artiklan 6 kohtaan.  

Pykälän 2 ja 3 momentissa edellytettäisiin, että suomalaisen arkiston, kokoelman tai tietokannan ylläpitäjä huolehtisi siitä, että joka toinen vuosi laaditaan yhteenvetokertomus pääsystä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin oleviin meren geenivaroihin tai niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon. Pykälän 4 momentin mukaan yhteenvetokertomus tulisi toimittaa Suomen ympäristökeskukselle, jonka tulisi huolehtia siitä, että yhteenvetokertomus toimitetaan BBNJ-sopimuksessa tarkoitetulle saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevälle komitealle.  

11 h §.Kansainvälisen oikeuden nojalla säännelty kalastus. Pykälässä huomioitaisiin BBNJ-sopimuksen 10 artiklan 2 kohtaan sisältyvä soveltamisalan rajaus, jonka mukaan meren geenivaroja, hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen mukaan lukien, koskevia sopimuksen II osan määräyksiä ei sovelleta asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden nojalla säänneltyyn kalastukseen ja siihen liittyvään toimintaan tai kaloihin tai muihin meren elollisiin luonnonvaroihin, jotka on tunnetusti pyydystetty kalastuksessa ja kalastukseen liittyvässä toiminnassa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta alueilta. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa tällaisten kalojen tai muiden meren elollisten luonnonvarojen geneettinen tai biokemiallinen koostumus on tutkimisen tai kehittämisen kohteena. Tämä sisältää BBNJ-sopimuksen 1 artiklan 14 ja 3 kohdan mukaan myös sellaisen tekniikan sovelluksen, jossa käytetään biosysteemejä, eläviä eliöitä tai niiden johdannaisia tuotteiden tai prosessien kehittämiseen tai muunteluun tiettyyn tarkoitukseen.  

12 §. Valvonta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvoisi Suomen ympäristökeskus muiden toimivaltaisten valtion viranomaisten lisäksi.  

13 §. Tietorekisterit ja tietojen antaminen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi Suomen ympäristökeskukselle osoitettu raportointivelvoite kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle luvan saaneen toiminnan ympäristövaikutuksista BBNJ-sopimuksen 36 artiklan määräysten ja niiden pohjalta vahvistettavien menettelytapojen mukaisesti. Sopimuksessa edellytetään raportointia määräajoin, täsmentämättä toistaiseksi raportointitiheyttä tämän tarkemmin. On mahdollista, että sopimuksen osapuolten konferenssi myöhemmin täsmentää raportointiin liittyviä menettelytapoja.  

Lakia alemman asteinen sääntely

Merensuojelulain 11 c–11 e §:ään ehdotettavien asetuksenantovaltuussäännöksien nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus, jossa täsmennettäisiin merensuojelulain 11 c–11 e §:ssä edellytettäviin ilmoituksiin sisältyviä tietoja BBNJ-sopimuksen 12 artiklan mukaisesti.  

Asetusluonnos on esityksen liitteenä. 

Voimaantulo

Sopimus tulee 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti voimaan 120 päivän kuluttua päivästä, jona kuudeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu sopimuksen tallettajana toimivan YK:n pääsihteerin huostaan. Määräyksen soveltamisessa ei oteta huomioon EU:n tallettamaa sitoutumiskirjaa EU:n jäsenvaltioiden tallettamien sitoutumiskirjojen lisäksi. Sopimuksen on 14.2.2025 mennessä ratifioinut 17 valtiota. 

Voimaansaattamislain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetaan, että laki tulee voimaan samana ajankohtana, kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Ehdotetaan, että esitykseen sisältyvä laki merensuojelulain muuttamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan. 

10  Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus

Ahvenanmaan maakuntapäivät on osaltaan hyväksynyt YK:n merioikeusyleissopimusta koskevan voimaansaattamislain (524/1996). BBNJ-sopimus on merioikeusyleissopimuksen alainen sopimus ja panee täytäntöön yleissopimuksen määräyksiä meriympäristön suojelusta ja säilyttämisestä siltä osin, kuin kysymys on kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisesta merialueesta.  

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 10 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat luonnon- ja ympäristönsuojelua. Luonnon- ja ympäristönsuojelun alaan kuuluvina voidaan pitää erityisesti BBNJ-sopimuksen III osaan sisältyviä määräyksiä aluelähtöisistä merenhoitotoimista ja IV osaan sisältyviä määräyksiä ympäristövaikutusten arvioinnista. Maakuntapäivät on säätänyt lain ympäristövaikutusten arvioinnista ja ympäristöarvioinnista ( Landskapslag (2018:31) om miljökonsekvensbedömning och miljöbedömning) . Maakunnan lainsäädäntövalta rajoittuu kuitenkin itsehallintolain 2 §:n mukaisesti määriteltyyn maakunnan alueeseen.  

Koska BBNJ-sopimus ei sisällä Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, sopimuksen voimaansaattamissäädökselle ei ole tarpeen pyytää Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaisesti. 

11  Toimeenpano ja seuranta

Sopimus sisältää useita määräyksiä, jotka edellyttävät osapuolilta raportointia sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täytäntöönpanosta. Sopimuksen 16 artiklan 2 kohta koskee määräajoin tapahtuvaa raportointia saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevälle komitealle sellaisten II osan määräysten täytäntöönpanosta, jotka koskevat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvää toimintaa ja siitä saatavan hyödyn jakamista, ja 26 artiklan 1 kohta raportointia III osan mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, täytäntöönpanosta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä.  

Sopimuksen 36 artiklan 1 kohdan mukaan osapuolen tai yhdessä toimivien osapuolten on määräajoin raportoitava luvan saaneen hankkeen ympäristövaikutuksista ja 35 artiklassa tarkoitetuista luvan saaneiden hankkeiden vaikutusten seurannan tuloksista. Lisäksi osapuolet raportoivat sopimuksen 45 artiklan 3 kohdan mukaan valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevälle komitealle tukeakseen valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron seurantaa ja uudelleentarkastelua.  

Näiden lisäksi sopimuksen 54 artiklaan sisältyy yleisempi määräys, jonka mukaan kukin osapuoli seuraa sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täytäntöönpanoa ja raportoi osapuolten konferenssille sopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. 

Sopimuksen mukaisten raportointivelvoitteiden toteuttamista käytännössä valmisteltaneen toimikunnassa, joka perustettiin YK:n yleiskokouksen huhtikuussa 2024 hyväksymällä päätöslauselmalla 78/272 valmistelemaan BBNJ-sopimuksen voimaantuloa ja osapuolten konferenssin ensimmäistä kokousta. Toimikunnan mandaatti jatkuu osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen päättymiseen saakka. 

EU:n sisäisesti on vahvistettu järjestelyt BBNJ-sopimuksen eri osia koskevaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyötä varten. Sopimuksen raportointivelvoitteiden osalta tarkastellaan tapauskohtaisesti, onko aiheellista toimittaa yhteinen raportti unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta vai toimittavatko jäsenvaltiot ja unioni erilliset raportit. Jos päätetään toimittaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen raportti tai jos unioni on velvollinen toimittamaan jäsenvaltioistaan erillisen raportin tietyistä kysymyksistä, komissio laatii tiiviissä yhteistyössä temaattisen komission ja jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan ryhmän kanssa raportin ja sopii tarvittaessa jäsenvaltioiden kanssa tiedoista, jotka ne toimittavat raporttia varten. Komissio toimittaa luonnoksen raportista neuvostolle riittävän ajoissa ennen raportin toimittamisen määräaikaa, jotta se voidaan viimeistellä hyvissä ajoin. Jos päätetään, että on toimitettava erilliset raportit, jäsenvaltioiden on toimitettava neuvostolle riittävän ajoissa ennen raportin toimittamisen määräaikaa tiedoksi ja luottamuksellisesti tällaiset raportit, jotta tietojen koordinointi olisi tarvittaessa mahdollista. 

12  Suhde muihin esityksiin

Merensuojelulain muuttamista koskevassa lakiehdotuksessa esitetään lain 7 §:n 1 momenttia ja perusteluja täsmennettäviksi niin, että säännökseen sisältyvää mereen laskemista koskevaa kieltoa eli niin kutsuttua dumppauskieltoa sovellettaisiin yhdenmukaisesti ympäristönsuojelulain 18 §:ään sisältyvän dumppauskiellon kanssa. Jälkimmäisen tulkintaa ja soveltumista aineen mereen laskemiseen muussa kuin hylkäämis- tai hävittämistarkoituksessa selvennetään eduskunnalle 14.11.2024 annetussa hallituksen esityksessä laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 289/2024 vp).  

Merensuojelulain muuttamista koskevassa lakiehdotuksessa esitetään edelleen 9 §:n 5 momentin, 10 §:n 3 momentin ja 11 §:n 4 momentin kumoamista. Kaikissa kolmessa lainkohdassa mainitaan lupaviranomaisena Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Pääministeri Orpon hallitusohjelman linjausten mukaisen valtion aluehallinnon uudistuksen tarkoituksena on koota valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Tästä johtuvien lainsäädäntömuutosten, merensuojelulaki mukaan lukien, arvioitu esittelyajankohta on maaliskuussa 2025 (valtion aluehallinnon uudistamisen lainsäädäntöhanke valtiovarainministeriön hankesivuilla tunnuksella VM114:00/2023 ).  

13  Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

13.1  Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

BBNJ-sopimuksen allekirjoittamista unionin puolesta koskevan EU:n neuvoston päätöksen (neuvoston päätös (EU) 2023/1974, EUVL L 235, 25.9.2023, s. 1) johdanto-osassa todetaan muun muassa, että unionista olisi tultava sopimuksen osapuoli jäsenvaltioidensa rinnalla, koska molemmilla on toimivaltaa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Johdanto-osassa täsmennetään kuitenkin myös, että sopimuksen allekirjoittaminen unionin puolesta ei vaikuta unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon ja että päätöstä ei saisi tulkita siten, että siinä käytetään unionin mahdollisuutta käyttää ulkoista toimivaltaansa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla jaetun toimivallan aloilla siltä osin kuin unioni ei ole vielä käyttänyt tällaista toimivaltaa sisäisesti. 

EU:n neuvosto hyväksyi 17.6.2024 sopimuksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisen Euroopan unionin toimivaltaa koskevan ilmoituksen (EUVL L, 2024/1832, 19.7.2024), joka talletetaan sopimuksen tallettajana toimivan YK:n pääsihteerin huostaan yhdessä unionin sitoutumiskirjan kanssa. Ilmoituksen mukaan unionilla on jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia ja panna täytäntöön niistä johtuvat velvoitteet, kun kysymys on SEUT 191 artiklan mukaisista ympäristöpolitiikan tavoitteista. Unionilla on yksinomainen toimivalta sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa vain siltä osin kuin sopimuksen määräykset tai sopimuksen osapuolten konferenssin päätökset voivat vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta SEUT 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällaisia yhteisiä sääntöjä ei toimivaltailmoitusta laadittaessa ollut identifioitavissa.  

Lisäksi ilmoituksessa todetaan, että unionilla on rinnakkainen toimivalta toimien toteuttamiseen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen sekä kehitysyhteistyön aloilla. SEUT 4 artiklan 3 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin rinnakkaisen toimivallan käyttäminen ei saa estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.  

Kolmanneksi unioni ilmoittaa myös, että sillä on SEUT 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti yksinomainen toimivalta meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen osalta osana yhteistä kalastuspolitiikkaa. BBNJ-sopimuksen määräyksiä ei sovelleta 10 artiklassa tarkoitettuun kalastukseen mutta sopimuksen nojalla aikanaan hyväksyttävien toimenpiteiden osalta toimivaltakysymystä tulisi arvioida EU-oikeuden valossa. 

Ilmoituksessa täsmennetään, että sopimuksen nojalla hyväksyttävien toimenpiteiden osalta unionin toimivalta-alue, johon toimenpide kuuluu, riippuu sopimuksen nojalla hyväksyttävän toimenpiteen pääasiallisen tarkoituksen tai osatekijän sisäisestä arvioinnista sekä unionin vahvistamaan kantaan tarkemmin liittyvistä tavoitteista ja osatekijöistä. Taustalla on unionin tuomioistuimen 20.11.2018 antama tuomio (komissio vs. neuvosto, C-626/15 ja C-659/16, EU:C:2018:925). 

Ympäristön alalla sovelletaan siis EU:n ja sen jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa mutta EU ei toistaiseksi ole käyttänyt toimivaltaansa BBNJ-sopimukseen sisältyvissä kysymyksissä. EU:n rinnakkaisen toimivallan käyttäminen ei puolestaan estä Suomea käyttämästä omaa toimivaltaansa. Suomella on siten tämänhetkisen toimivallanjaon perusteella toimivaltaa kaikkien BBNJ-sopimuksen määräysten osalta. 

Komission odotetaan antavan vuoden 2025 aikana lainsäädäntöehdotuksen, joka mahdollisesti sisältäisi BBNJ-sopimuksen II, III ja IV osaan kuuluvia kysymyksiä. Hyväksytyksi tullessaan ehdotettu lainsäädäntö selventäisi osaltaan unionin yksinomaista toimivaltaa sopimuksen alalla. 

Lainsäädännön alaan kuuluvat ja muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttävät määräykset

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, jos 1) määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun oikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, 4) määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä, tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomen lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).  

Sopimusten sisältöä ja suhdetta Suomen lainsäädäntöön on selvitetty edellä jaksossa 6. Sopimuksessa on useita määräyksiä, jotka edellä esitetyn mukaisesti kuuluvat lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta. 

Hallituksen käsityksen mukaan lainsäädännön alaan kuuluvat ainakin seuraaviin artikloihin sisältyvät määräykset. 

BBNJ-sopimuksen 1 artikla sisältää sopimuksessa käytettävät määritelmät, jotka vaikuttavat aineellisten, lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, ja kuuluvat myös lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp; PeVL 24/2001 vp). 

BBNJ-sopimuksen 3 artikla koskee sopimuksen soveltamisalaa ja 4 artikla soveltamista koskevia poikkeuksia. Sopimuksen soveltamista koskevia täsmennyksiä sisältyy myös 10 artiklaan. Soveltamisalaa koskevat määräykset vaikuttavat välillisesti lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten sopimusmääräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siten myös lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp; PeVL 24/2001 vp). Sen lisäksi että 10 artikla kuuluu itsessään lainsäädännön alaan, myös sen nojalla annettava ilmoitus poikkeuksesta sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuihin taannehtiviin vaikutuksiin edellyttää eduskunnan hyväksyntää, koska kysymys on lainsäädännön alaan kuuluvasta ilmoituksesta. 

BBNJ-sopimuksen 12 artiklassa määrätään myös yksityisiä toimijoita koskevasta velvollisuudesta tehdä meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon kohdistuvaa toimintaa koskevia ilmoituksia BBNJ-sopimuksen mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään sekä merkitä arkistoissa ja tietokannoissa säilytettävien meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon alkuperä ja laatia joka toinen vuosi yhteenvetokertomus niihin pääsystä. Sopimuksen 14 artiklan 3 kohdassa määrätään puolestaan velvoitteesta tallentaa meren geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin. Nämä määräykset koskevat yksilön velvollisuuksien perusteita ja kuuluvat lainsäädännön alaan.  

Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvää alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteistä tietoa koskevan 13 artiklan määräys liittyy perustuslain 17 §:n 3 momenttiin, jossa säädetään saamelaisten oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Saamelaisten perinteisen tiedon katsotaan kuuluvan saamelaisten kulttuuriin. Määräys koskee perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä ja kuuluu siten lainsäädännön alaan. 

Velvollisuudesta ympäristövaikutusten arviointiin ja sitä koskevasta menettelystä säädetään kansallisesti YVA-laissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseen liittyy myös yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevia määräyksiä. Ympäristövaikutusten arviointia koskevat 28–35 artiklat kuuluvat siten lainsäädännön alaan, kuten artiklakohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetaan.  

BBNJ-sopimuksen 37 artiklassa määrätään luvan saaneiden hankkeiden seurannasta ja niiden vaikutusten tarkastelusta. Tällaisista velvoitteista säädetään kansallisesti lupalaeissa, esimerkiksi ympäristönsuojelulain 62 §:ssä. Artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.  

BBNJ-sopimuksen 52 artiklan perusteluissa tarkemmin selostetun mukaisesti sopimuksen hyväksymisestä seuraa valtiolle sellaisia toistuvia ja jatkuvia menoja, jotka kuuluvat eduskunnan budjettitoimivallan piiriin. Sopimuksen hyväksyminen vaatii myös tämän vuoksi eduskunnan hyväksymisen. 

13.2  Käsittelyjärjestys

BBNJ-sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämiin merensuojelulain muutoksiin liittyvät keskeiset perusoikeudet ovat rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta koskeva perustuslain 8 §, vastuuta ympäristöstä koskeva perustuslain 20 §:n 1 momentti, jokaiselle kuuluva mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon, josta säädetään perustuslain 20 §:n 2 momentissa, sekä perustuslain 18 §:ssä säädetty elinkeinovapaus. Perustuslain kannalta keskeistä on myös perustuslain 80 §:n laillisuusperiaatteen huomioon ottaminen merensuojelulakiin ehdotettavissa perussäännöksissä ja asetuksenantovaltuuksissa.  

Perustuslakivaliokunta on asettanut seuraavat edellytykset perusoikeuksien rajoittamiselle (PeVM 25/1994 vp): Rajoitusten tulee perustua laintasoiseen säädökseen, rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä, rajoitusperusteiden tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä, painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia, lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen kuuluvaa rajoitusta, rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon, perusoikeutta rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä sekä rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisoikeudellisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.  

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Perustuslain 8 §:ssä turvatusta rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta seuraa muun muassa, että rikoksina rangaistavat teot ja rikoksesta seuraavat rangaistukset on määriteltävä laissa. Lisäksi suhteellisuusvaatimus edellyttää, että kriminalisointi on välttämätön sen taustalla olevan oikeushyvän suojaamiseksi ja että vastaava tavoite ei ole saavutettavissa muulla, perusoikeuksiin vähemmän puuttuvalla keinolla kuin kriminalisoinnilla. Rikosoikeus on sen perusoikeuksiin puuttuvan luonteen vuoksi keino, jota tulisi käyttää vasta viimeisenä mahdollisena vaihtoehtona ( ultima ratio -periaate).  

Merensuojelulain voimassa olevan 15 §:n mukaan rangaistus vastoin merensuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdystä ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1–4 §:ssä. Sen lisäksi, mitä merensuojelulain 9–11 §:ssä jo nykyisin säädetään erityisestä luvanvaraisuudesta, merensuojelulakiin ehdotettava 11 a § laajentaisi luvanvaraisen toiminnan alaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella. Ehdotus muuttaisi siten myös merensuojelulain 15 §:n nojalla rangaistavaksi säädetyn toiminnan alaa. Rikosoikeudellinen sääntely koskisi yhtäläisesti kaikkea merensuojelulaissa luvanvaraiseksi säädettyä toimintaa, joten sitä on pidettävä oikeasuhtaisena. 

Vastuu ympäristöstä

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännöksen mukainen vastuu ympäristöstä (ympäristöperusoikeus) toteutuu aineellisen lainsäädännön kautta. Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet.  

Säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen (ks. HE 309/1993 vp., s. 66/II). Merensuojelulakiin ehdotettavan yleistä luvanvaraisuutta koskevan säännöksen samoin kuin lakiin ehdotettavien aavan meren ympäristövaikutusten arviointia koskevien säännösten tarkoituksena on saattaa viranomaisen arvioitavaksi sellaisen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella toteutettavan toiminnan hyväksyttävyys, josta voi aiheutua meren pilaantumisen vaaraa. Säännösten mukaan edellytettäisiin ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottamista päätöksenteossa ja lisättäisiin samalla kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ehdotettavilla säännöksillä on siten keskeistä merkitystä ympäristöperusoikeuden toteutumisen turvaamisessa. 

Perustuslain säännösten kannalta keskeistä sääntelyä on yleistä luvanvaraisuutta koskevassa 11 a §:ssä, aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevissa 8 a ja 8 b §:ssä, arvioinnin huomioon ottamista lupamenettelyssä ja luvassa koskevissa 8 f ja 8 g §:ssä sekä luvan saaneen toiminnan seurantaa ja lupapäätöksen muuttamista koskevassa 8 h §:ssä. Ehdotettavat säännökset toteuttavat perustuslain 20 §:n 1 momentin tavoitteita, mistä syystä poikkeamista tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä ei pidetä tarpeellisena.  

Kaikille kuuluva mahdollisuus elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon vaikuttamiseen

Perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelua kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella koskeva kansallinen päätöksentekomenettely perustuu pitkälti merensuojelulain säännöksiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on ympäristöä koskevan päätöksenteon viitekehyksessä osaltaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia varmistava menettely. Näin ollen merensuojelulakiin ehdotettavat säännökset aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnista turvaavat osaltaan kaikille kuuluvaa mahdollisuutta elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon vaikuttamiseen.  

Kuulemisesta säädettäisiin arviointiohjelman osalta 8 d §:ssä ja arviointiselostuksen osalta 8 e §:ssä. Päätöksentekoon vaikuttamisen kannalta keskeisiä säännöksiä on myös 8 f ja 8 g §:ssä, jotka koskevat arvioinnin huomioon ottamista lupamenettelyssä ja luvassa. Ehdotettavat säännökset turvaavat osaltaan perustuslain 20 §:n 2 momenttiin sisältyvän vaikuttamismahdollisuuden toteutumista, mistä syystä poikkeamista tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä ei pidetä tarpeellisena.  

Elinkeinovapaus

Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Elinkeinovapauden periaatetta pidetään elinkeinonharjoittamista koskevana pääsääntönä, josta poikkeaminen on kuitenkin mahdollista muiden tärkeiden yhteiskunnallisten etujen puoltaessa sitä. 

Elinkeinovapaudesta seuraa muun ohella, että toiminnan luvanvaraisuudesta on aina säädettävä lailla, jonka on täytettävä perusoikeuden rajoitusta koskevat tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimukset. Rajoitusten olennaisen sisällön, kuten rajoitusten laajuuden tulee ilmetä laista. Merensuojelulakiin ehdotettavassa 11 a §:ssä säädettäisiin yleisestä luvanvaraisuudesta, joka täydentäisi lain 9, 10 ja 11 §:ään sisältyviä luvanvaraisuussäännöksiä. Lain mukaisessa lupapäätöksenteossa tulisi 8 g §:n mukaan huomioitavaksi 8 a-8 e §:n mukaisesti toteutettu aavan meren ympäristövaikutusten arviointi. Luvan saaneen toiminnan seurannasta ja lupapäätöksen muuttamisesta säädettäisiin 8 h §:ssä.  

Lupaa edellyttävän toiminnan sääntelyssä on pyritty huolehtimaan siitä, että sääntely perustuu perustuslain 80 §:n mukaisesti riittävän täsmällisiin ja tarkkarajaisiin laintasoisiin säännöksiin, joista käyvät selville toiminnanharjoittajalle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. 

Luvanvaraisuutta, luvan myöntämistä ja lupapäätöksen muuttamista koskevien säännösten taustalla on tarve luvanvaraisen toiminnan tehokkaaseen sääntelyyn BBNJ-sopimuksen Suomelle asettamien velvoitteiden ja merensuojelulain ympäristöperusoikeuteen kytkeytyvien tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Elinkeinovapauden rajoittamiselle on siten hyväksyttävät ja painavat perusteet eivätkä merensuojelulakiin ehdotetut säännökset näin ollen ole hyväksymismenettelyjen osalta ongelmallisia perustuslain 18 §:n 1 momentin ja 80 §:n 1 momentin kannalta. 

Asetuksenantovaltuudet

Meren geenivaroihin kohdistuvaan toimintaan liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia koskevissa 11 c, 11 d ja 11 e §:ssä ehdotetaan valtuuksia, joiden perusteella voidaan antaa merensuojelulakiin ehdotettuja säännöksiä tarkempia säännöksiä. Tätä sääntelyä on arvioitava perustuslain 80 §:n kannalta.  

Perustuslain 80 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa asetuksia laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan asetuksen antamiseen ja lainsäädäntövallan delegoimiseen liittyvien valtuutusten tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laista tulee käydä selvästi ilmi, mistä on tarkoitus säätää asetuksella. Tällöinkin edellytyksenä on, että oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään lailla.  

Merensuojelulakiin ehdotettavista asetuksenantovaltuuksista ei katsota aiheutuvan tarvetta poiketa tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä.  

Koska sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja lakiehdotukset tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Ponsiosa 

1. ponsi 

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että eduskunta hyväksyisi merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolilla alueilla New Yorkissa 19.6.2023 tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan 

ja että eduskunta hyväksyisi tehtäväksi sopimuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kirjallisen poikkeuksen, jonka mukaan sopimuksen määräysten soveltaminen ei ulotu ennen sopimuksen voimaantuloa kerättyjen tai tuotetun kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttöön. 

2. ponsi 

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 

1. Laki merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdystä, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisesta sopimuksesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla New Yorkissa 19 päivänä kesäkuuta 2023 tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 § 
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
3 § 
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki merensuojelulain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan merensuojelulain (1415/1994) 9 §:n 5 momentti, 10 §:n 3 momentti ja 11 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1585/2009,  
muutetaan 2 §:n 3 momentti, 4 §:n 3 ja 4 kohta, 7 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 11 a § sekä 12 §:n 2 momentti,  
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti laissa 1675/2009, 7 §:n 1 momentti laissa 418/2012, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 12 §:n 2 momentti laissa 1060/2004 sekä 11 a § laissa 276/2011, sekä 
lisätään 4 §:ään uusi 5–17 kohta, lakiin uusi 8 a–8 k ja 11 b–11 h § ja 13 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:  
2 § Soveltamisala 
Ponsiosa 
Tätä lakia ei sovelleta alusten tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen eikä öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunnasta aiheutuviin toimenpiteisiin, joista säädetään erikseen merenkulun ympäristönsuojelulaissa  (1672/2009) ja pelastuslaissa (379/2011).  
4 § Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) mereen laskemisella kaikkea tahallista jätteen tai muun aineen upottamista tai muuta hylkäämistä mereen, merenpohjaan tai sen sisustaan aluksista, avomeriyksiköistä tai ilma-aluksista lukuun ottamatta alusten tai avomeriyksiköiden tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvia päästöjä, sekä kaikkea tahallista aluksien, avomeriyksiköiden tai ilma-aluksien mereen upottamista tai muuta hylkäämistä;  
4) jätteen polttamisella  jätteen tai muun aineen tahallista polttamista merellä sen hävittämiseksi, lukuun ottamatta alusten tai avomeriyksiköiden tavanomaisesta toiminnasta syntyvän jätteen polttamista;  
5) kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella meren osaa, joka ei kuulu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (SopS 49 ja 50/1996) tarkoitettuihin sisäisiin aluevesiin tai saaristovesiin, aluemereen, talousvyöhykkeeseen tai mannerjalustaan;  
6) aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnilla 8 a–8 e §:ssä tarkoitettua menettelyä, jos toimintaan ei sovelleta Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettua lakia (28/1998);  
7) hankkeesta vastaavalla  toiminnanharjoittajaa tai sitä, joka muutoin on vastuussa 8 a–8 i §:ssä tarkoitetun toiminnan valmistelusta tai toteuttamisesta;  
8) BBNJ-sopimuksella  Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaista sopimusta merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla (SopS  / );  
9) tiedonvälitysjärjestelmällä BBNJ-sopimuksen 51 artiklassa tarkoitettua tiedonvälitysjärjestelmää;  
10) tieteellisellä ja teknisellä toimielimellä BBNJ-sopimuksen 49 artiklassa tarkoitettua tieteellistä ja teknistä toimielintä;  
11) sihteeristöllä BBNJ-sopimuksen 50 artiklassa tarkoitettua sihteeristöä;  
12) aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelmaa aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällön määrittämiseksi;  
13) aavan meren   ympäristövaikutusten arviointiselostuksella  hankkeesta vastaavan laatimaa asiakirjaa, jossa esitetään kuvaus toiminnasta, sen vaikutuksista ja kuulemismenettelystä;  
14) meren geenivaroilla meren kasveista, eläimistä, mikrobeista tai muusta alkuperästä peräisin olevaa ainesta, joka sisältää toimivia osia tunnetuista tai potentiaalisista perintöaineksista;  
15) meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöllä meren geenivarojen geneettisten ja biokemiallisten koostumusten tutkimista ja kehittämistä;  
16) BBNJ-standardoidulla sarjatunnisteella tiedonvälitysjärjestelmän meren geenivarojen keräämistä koskevan ilmoituksen johdosta luomaa tunnistetta;  
17) saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevällä komitealla BBNJ-sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettua saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevää komiteaa.  
7 § Mereen laskemista koskeva kielto 
Suomalaisesta aluksesta, avomeriyksiköstä tai ilma-aluksesta taikka Suomessa jätteellä lastatusta aluksesta tai ilma-aluksesta ei Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella saa laskea mereen jätettä tai muuta ainetta hävittämis- tai hylkäämistarkoituksessa. Suomesta peräisin olevan jätteen mereen laskeminen on muutoinkin kielletty. Nämä kiellot eivät kuitenkaan koske 9 §:ssä tarkoitettua ruoppausmassan mereen sijoittamista eivätkä hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain (416/2012) 4 §:ssä tarkoitettua hiilidioksidin geologista varastointia. 
Ponsiosa 
8 a § Aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisala 
Aavan meren ympäristövaikutusten arviointia sovelletaan toimintaan, josta voi aiheutua meriympäristön huomattavaa pilaantumista, tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön.  
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta toimintaan, jonka vaikutukset on arvioitu muiden ympäristövaikutusten arviointia koskevien, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, jos tehty arviointi täyttää sisällöllisesti 8 a, 8 b, 8 d ja 8 e §:ssä edellytetyn arvioinnin vaatimukset ja jos arvioinnin tulokset otetaan huomioon 9–11 ja 11 a §:n mukaisessa lupapäätöksenteossa. Mitä 1 momentissa säädetään ei sovelleta myöskään toimintaan, jossa noudatetaan toimivaltaisen kansainvälisen järjestön määräyksiä, jotka on suunniteltu ehkäisemään, lieventämään tai hallitsemaan toiminnan mahdollisia vaikutuksia niin, että niistä ei aiheudu meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön.  
Suomen ympäristökeskuksen tulee huolehtia, että 2 momentissa tarkoitettua arviointia koskevat tiedot julkaistaan tiedonvälitysjärjestelmässä. 
8 b § Päätös aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta 
Suomen ympäristökeskus päättää, sovelletaanko toimintaan aavan meren ympäristövaikutusten arviointia. Päätös tehdään, jos toiminnalla voi olla vähäistä suurempi tai enemmän kuin väliaikainen vaikutus meriympäristöön tai jos toiminnan vaikutukset eivät ole tiedossa.  
Hankkeesta vastaavan on saatettava asia päätettäväksi toiminnan suunnittelun varhaisessa vaiheessa ja toimitettava Suomen ympäristökeskukselle aavan meren ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamista koskevaa päätöstä varten seuraavat tiedot: 
1) kuvaus toiminnasta, toiminnassa käytetty teknologia sekä toiminnan toteuttamistapa;  
2) toiminnan kesto;  
3) toiminnan sijainti;  
4) sijaintipaikan ominaisuudet ja ekosysteemi, sekä muut vaikutusten määrittämisen kannalta merkitykselliset ekologiset ja biologiset tekijät;  
5) ne toiminnan kohtuulliset vaihtoehdot, jotka ovat hankkeen ja sen erityisominaisuuksien kannalta varteenotettavia; yhtenä vaihtoehtona on kuitenkin oltava toiminnan toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;  
6) toiminnan mahdolliset vaikutukset;  
7) toimenpiteet toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja hallitsemiseksi sekä kuvaus näiden toimivuudesta merkittävien haitallisten vaikutusten välttämiseksi;  
8) tiedon puutteet ja epävarmuustekijät;  
9) kuvaus saatavilla olevasta asiaa koskevasta alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteisestä tiedosta. 
Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen tulee sisältää kuvaus suunnitellusta toiminnasta sekä johtopäätös mahdollisista vaikutuksista. 
Suomen ympäristökeskuksen on annettava päätös tiedoksi hankkeesta vastaavalle noudattaen, mitä hallintolain (434/2003) 60 §:ssä säädetään. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen tulee antaa päätös tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolain 62 a §:ssä. 
8 c § BBNJ-sopimuksen osapuolten kuuleminen päätösluonnoksista 
Jos Suomen ympäristökeskus katsoo, että aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta toimintaan, päätösluonnos on julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä. Suomen ympäristökeskuksen on varattava BBNJ-sopimuksen muille osapuolille tilaisuus antaa lausunto päätösluonnoksesta ennen päätöksen antamista. Määräaika lausunnon antamiselle on vähintään 40 päivää luonnoksen julkaisemisesta tiedonvälitysjärjestelmässä.  
Suomen ympäristökeskuksen on päätöksenteossaan otettava huomioon annetut lausunnot. Jos tieteellinen ja tekninen toimielin antaa päätöstä koskevia suosituksia BBNJ-sopimuksen muiden osapuolten päätösluonnoksesta antamien lausuntojen pohjalta, Suomen ympäristökeskuksen on tarkasteltava suosituksia ennen päätöksen antamista. 
Suomen ympäristökeskuksen tulee antaa päätösluonnosta koskevat BBNJ-sopimuksen muiden osapuolten lausunnot sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen suositukset tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä tarkoitetulla julkisella kuulutuksella. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen on julkaistava ne tiedonvälitysjärjestelmässä. 
8 d § Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelma 
Hankkeesta vastaavan tulee toimittaa Suomen ympäristökeskukselle aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka sisältää ehdotuksen aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laajuudesta. Arvioinnin tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon sekä saatavilla olevaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon.  
Suomen ympäristökeskuksen tulee antaa arviointiohjelma tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä tarkoitetulla julkisella kuulutuksella. Arviointiohjelma tulee lisäksi julkaista tiedonvälitysjärjestelmässä sekä toimittaa BBNJ-sopimuksen sihteeristölle.  
Suomen ympäristökeskuksen on varattava mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen arviointiohjelmasta sekä pyydettävä lausunto niiltä viranomaisilta, joita asia todennäköisesti koskee. Määräajan mielipiteiden esittämiselle sekä mahdollisten lausuntojen antamiselle on oltava vähintään 60 päivää. 
Suomen ympäristökeskuksen tulee antaa arviointiohjelmasta lausunto 3 momentissa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen. Lausuntoa valmistellessaan Suomen ympäristökeskuksen on tarkasteltava kuulemismenettelyn aikana saatuja olennaisia mielipiteitä ja lausuntoja sekä tarvittaessa otettava ne lausunnossaan huomioon. Suomen ympäristökeskuksen on julkaistava tiedonvälitysjärjestelmässä arviointiohjelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä kuvaukset siitä, miten ne on huomioitu. 
8 e § Aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus 
Hankkeesta vastaavan tulee laatia aavan meren ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja Suomen ympäristökeskuksen siitä antaman lausunnon pohjalta aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus. Arviointiselostuksen on sisällettävä seuraavat tiedot: 
1) kuvaus suunnitellusta toiminnasta ja sijainnista;   
2) kuvaus arvioinnin laajuuden määrittämisen tuloksista;   
3) sen meriympäristön nykytilan arviointi, johon todennäköisesti kohdistuu vaikutuksia;   
4) kuvaus mahdollisista ympäristövaikutuksista ja liitännäisvaikutuksista;   
5) selvitys valtioista, joihin mahdolliset ympäristövaikutukset ja liitännäisvaikutukset kohdistuvat; 
6) toimenpiteet toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja hallitsemiseksi sekä kuvaus näiden toimivuudesta merkittävien haitallisten vaikutusten välttämiseksi;   
7) kuvaus tiedon puutteista ja epävarmuustekijöistä; 
8) tiedot julkisesta kuulemismenettelystä sekä kuvaus siitä, miten mahdolliset tieteellisen ja teknisen toimielimen suositukset sekä saadut lausunnot ja mielipiteet on huomioitu arvioinnissa;   
9) kuvaus suunnitellun toiminnan kohtuullisten vaihtoehtojen harkitsemisesta;   
10 kuvaus jatkotoimista; 
11) ympäristövaikutusten hallintasuunnitelma, jossa yksilöidään ja analysoidaan toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja hallitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet sekä näiden vaikutus merkittävien haitallisten vaikutusten välttämiseksi;  
12) kuvaus siitä, miten mahdolliset toimintaan ja kohdealueeseen liittyvät strategiset ympäristöarvioinnit on otettu huomioon; 
13) kuvaus saatavilla olevasta asiaa koskevasta alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteisestä tiedosta; 
14) yleistajuinen yhteenveto. 
8 f § Kuuleminen aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostusluonnoksesta 
Hankkeesta vastaavan on toimitettava aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostusluonnos Suomen ympäristökeskukselle. Suomen ympäristökeskuksen tulee antaa arviointiselostusluonnos tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä tarkoitetulla julkisella kuulutuksella sekä julkaista se tiedonvälitysjärjestelmässä .    
Suomen ympäristökeskuksen on varattava mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen arviointiselostusluonnoksesta sekä pyydettävä lausunto niiltä viranomaisilta, joita asia todennäköisesti koskee. Määräajan mielipiteiden esittämiselle sekä mahdollisten lausuntojen antamiselle on oltava vähintään 60 päivää.  
Suomen ympäristökeskuksen tulee antaa arviointiselostusluonnoksesta lausunto 2 momentissa säädetyn määräajan päätyttyä. Lausuntoa valmistellessaan Suomen ympäristökeskuksen on tarkasteltava kuulemismenettelyn aikana saatuja mielipiteitä ja lausuntoja sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen mahdollisia huomautuksia, otettava ne huomioon sekä liitettävä ne omaan lausuntoonsa.  
Hankkeesta vastaavan tulee tarkastella Suomen ympäristökeskuksen lausuntoa, saatuja mielipiteitä ja muita lausuntoja sekä sisällyttää lopulliseen arviointiselostukseen kuvaus siitä, miten ne on huomioitu arvioinnissa.  
Suomen ympäristökeskuksen on annettava tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä tarkoitetulla julkisella kuulutuksella arviointiselostusluonnoksesta antamansa lausunto sekä hankkeesta vastaavan laatima lopullinen aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus. Lopullinen arviointiselostus on julkaistava myös tiedonvälitysjärjestelmässä.  
8 g § Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä 
Sellaista 9–11 ja 11 a §:ssä tarkoitettua toimintaa koskevaan lupahakemukseen, jonka Suomen ympäristökeskus on katsonut edellyttävän aavan meren ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista, on ennen päätöksentekoa liitettävä aavan meren ympäristövaikutusten arviointiselostus ja Suomen ympäristökeskuksen arviointiselostusluonnoksesta antama lausunto. 
8 h § Arvioinnin huomioon ottaminen luvassa ja luvan julkaiseminen 
Edellä 8 a–8 f §:n mukaisesti arvioitua toimintaa koskevassa 9–11 ja 11 a §:n mukaisessa lupapäätöksenteossa on otettava huomioon aavan meren ympäristövaikutusten arviointi, mukaan lukien arviointiselostus, Suomen ympäristökeskuksen arviointiselostusluonnoksesta antama lausunto sekä luonnoksesta annetut mielipiteet ja lausunnot. 
Lupapäätökseen on liitettävä tarpeelliset määräykset meriympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja tarpeelliset määräykset vaikutusten seuraamiseksi. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen on julkaistava päätösasiakirjat tiedonvälitysjärjestelmässä. 
8 i § Luvan saaneen toiminnan seuranta ja lupapäätöksen muuttaminen 
Suomen ympäristökeskuksen on seurattava kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle luvan saaneen hankkeen ympäristövaikutuksia. Hankkeesta vastaavan on toimitettava Suomen ympäristökeskukselle seurantaa varten tarvittavat tiedot luvassa asetettujen ehtojen mukaisesti.  
Jos toiminnan havaitaan aiheuttavan sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden luonnetta tai vakavuutta ei ole ympäristövaikutusten arvioinnissa ennakoitu, Suomen ympäristökeskus voi muuttaa antamaansa lupaa mainittujen vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai hallitsemiseksi.  
Suomen ympäristökeskus voi kieltää sitä, joka rikkoo luvan ehtoja, jatkamasta tai toistamasta luvan vastaista menettelyä. 
8 j § Ympäristövaikutusten arviointiin osallistuminen 
Suomen ympäristökeskus voi esittää huomioita tiedonvälitysjärjestelmässä julkaistusta päätöksestä, joka koskee BBNJ-sopimuksen mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamista toisen osapuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvaan toimintaan, sekä tällaisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnista. 
8 k § Strategiseen ympäristöarviointiin osallistuminen 
Suomen ympäristökeskuksella on toimivalta hoitaa tehtäviä, jotka koskevat osallistumista BBNJ-sopimuksen toisen osapuolen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella BBNJ-sopimuksen mukaisesti toteuttamaan strategiseen ympäristöarviointiin. 
9 § Ruoppausmassan sijoittamista koskeva lupa 
Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle ei suomalaisesta aluksesta, avomeriyksiköstä tai Suomessa lastatusta aluksesta saa sijoittaa ruoppausmassaa mereen ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa, ellei 4 momentista muuta johdu. Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö ei muutoinkaan saa Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella sijoittaa ruoppausmassaa mereen ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa, ellei 4 momentista muuta johdu. 
Ponsiosa 
10 § Merelle tehtävät rakennelmat 
Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö ei saa ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa tehdä rakennelmia aavalle merelle Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle. Suomalaisesta aluksesta ei muutoinkaan saa tehdä rakennelmia aavalle merelle Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa. Lupaa ei saa antaa 1 §:n vastaiseen toimintaan. 
Ponsiosa 
11 § Merenpohjan ja sen sisustan tutkimista ja hyväksikäyttöä koskeva lupa 
Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella tapahtuvaa öljyn ja kaasun etsintäporausta, hyväksikäyttöä ja muuta niihin liittyvää toimintaa taikka muuta merenpohjan hyväksikäyttöä varten tulee Suomen kansalaisen, suomalaisen yhteisön sekä suomalaisen aluksen tai avomeriyksikön toiminnalle hankkia Suomen ympäristökeskuksen lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toisen valtion viranomainen on antanut toiminnalle asianmukaisen luvan alueella, jossa kyseinen valtio kansainvälisen oikeuden perusteella käyttää lainkäyttövaltaa. 
Ponsiosa 
11 a § Yleinen luvanvaraisuus 
Sen lisäksi mitä 9–11 §:ssä säädetään, Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella aavalla merellä ei suomalaiselta alukselta, avomeriyksiköltä tai ilma-alukselta saa ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa ryhtyä toimeen, josta voi aiheutua meren pilaantumisen vaaraa. Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö ei muutoinkaan saa Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella aavalla merellä ryhtyä ilman Suomen ympäristökeskuksen lupaa toimeen, josta voi aiheutua meren pilaantumisen vaaraa. 
Luvassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä meren pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. 
11 b § Merenhoitosuunnitelman huomioon ottaminen 
Sen lisäksi mitä 9–11 ja 11 a §:ssä säädetään, Suomen ympäristökeskuksen on lupaharkinnassaan otettava soveltuvin osin huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisessa merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen meren tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. 
11 c § Ilmoitusvelvollisuus meren geenivarojen keräämisestä 
Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella tapahtuvaan meren geenivarojen keräämiseen osallistuvan Suomen kansalaisen, suomalaisen yhteisön ja suomalaisen aluksen omistajan on tehtävä ilmoitus tiedonvälitysjärjestelmään viimeistään kuusi kuukautta ennen meren geenivarojen keräämistä. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos meren geenivarojen keräämiseen osallistuva muu taho on jo tehnyt ilmoituksen.  
Ilmoituksen tulee sisältää tiedot keräämisen toteuttamistavasta, tarkoituksesta, sijainnista, ajankohdasta, keräämiseen osallistuvista tahoista ja mahdollisuudesta osallistua siihen sekä tiedonhallintasuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä. 
Jos ilmoitukseen sisältyviin tietoihin tulee olennaisia muutoksia, ilmoitettuja tietoja on päivitettävä tiedonvälitysjärjestelmään kohtuullisen ajan kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään geenivarojen keräämisen alkaessa.  
11 d § Ilmoitusvelvollisuus kerättyjen meren geenivarojen säilyttämisestä ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tallentamisesta 
Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella tapahtuvaan meren geenivarojen keräämiseen osallistuneen Suomen kansalaisen ja suomalaisen yhteisön on tehtävä geenivarojen säilyttämistä ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tallentamista koskeva ilmoitus tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun kyseinen tieto on saatavilla ja viimeistään vuoden kuluttua meren geenivarojen keräämisestä. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos meren geenivarojen keräämiseen osallistunut muu taho on jo toimittanut kyseisen tiedon tiedonvälitysjärjestelmään. 
Ilmoituksen tulee sisältää tiedot säilyttämis- tai tallentamispaikasta ja selvitys maantieteellisestä alueesta, jolta meren geenivarat on kerätty. Ilmoitukseen tulee sisältyä myös selvitys niistä tuloksista, joita meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon kohdistuneesta toiminnasta on saatavilla, sekä tiedonhallintasuunnitelmaa koskevat päivitykset. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä.  
11 e § Ilmoitusvelvollisuus meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä 
Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta kerättyjä meren geenivaroja ja mahdollisuuksien mukaan tällaisia geenivaroja koskevaa digitaalista sekvenssitietoa käyttävän Suomen kansalaisen ja suomalaisen yhteisön on tehtävä ilmoitus tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun käyttöön liittyvät tiedot ovat saatavilla. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos käyttöön osallistuva muu taho on jo toimittanut kyseisen tiedon tiedonvälitysjärjestelmään. 
Ilmoituksen tulee sisältää tieto siitä, mistä käytön tulokset ovat löydettävissä, mitä 11 d §:ssä tarkoitettuja tietoja käytön kohteena olleista meren geenivaroista on ilmoitettu tiedonvälitysjärjestelmään ja missä alkuperäistä näytettä säilytetään. Ilmoitukseen tulee sisältyä myös käytön kohteen saatavuutta koskevat menettelytavat ja tiedonhallintasuunnitelmat sekä tiedot markkinoille saatetun tuotteen myynnistä ja mahdollisesta jatkokehittämisestä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä. 
11 f § Velvollisuus tallentaa meren geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin 
Suomen kansalaisen ja suomalaisen yhteisön, jonka käytössä on kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta kerättyjä meren geenivaroja tai niitä koskevaa digitaalista sekvenssitietoa, on huolehdittava geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tallentamisesta julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin. Myös geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvä BBNJ-standardoitu sarjatunniste on tallennettava. Tallentamisesta on huolehdittava heti, kun geenivarat tai niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto on käytettävissä, ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua meren geenivarojen tai niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytön aloittamisesta.  
11 g § Velvollisuus merkitä meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon alkuperä ja raportoida niihin pääsystä  
Suomalaisen arkiston, kokoelman ja tietokannan ylläpitäjän on merkittävä tieto kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin olevien meren geenivarojen ja niitä koskevan digitaalisen sekvenssitiedon alkuperästä kansainvälisen käytännön mukaisesti. 
Suomalaisen arkiston tai kokoelman ylläpitäjän on huolehdittava siitä, että joka toinen vuosi laaditaan yhteenvetokertomus pääsystä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin olevaan meren geenivaraan, jos pääsyä koskevat tiedot ovat käytettävissä. 
Suomalaisen tietokannan ylläpitäjän on huolehdittava siitä, että joka toinen vuosi laaditaan yhteenvetokertomus pääsystä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin olevia meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon. 
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu yhteenvetokertomus on toimitettava Suomen ympäristökeskukselle, jonka on huolehdittava yhteenvetokertomuksen toimittamisesta saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevälle komitealle. 
11 h § Kansainvälisen oikeuden nojalla säännelty kalastus 
Mitä 11 c–11 g §:ssä säädetään, ei koske kansainvälisen oikeuden nojalla säänneltyä kalastusta ja siihen liittyvää toimintaa eikä kalastuksella tai siihen liittyvällä toiminnalla kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta pyydystettyjä kaloja tai muita meren elollisia luonnonvaroja, paitsi jos näiden geneettinen tai biokemiallinen koostumus on tutkimisen tai kehittämisen kohteena. 
12 § Valvonta 
Ponsiosa 
Lisäksi tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvovat Suomen ympäristökeskus ja valtion muut viranomaiset kukin omalla toimialallaan. 
13 § Tietorekisterit ja tietojen antaminen 
Ponsiosa 
Suomen ympäristökeskuksen on raportoitava kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle tämän lain nojalla luvan saaneen toiminnan ympäristövaikutuksista BBNJ-sopimuksen nojalla vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. 
Ponsiosa 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 6.3.2025 
Pääministeri Petteri Orpo 
Ulkoministeri Elina Valtonen 
Sopimusteksti

YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN MERIOIKEUSYLEISSOPIMUKSEN ALAINEN SOPIMUS MERTEN BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUSTA JA KESTÄVÄSTÄ KÄYTÖSTÄ KANSALLISEN LAINKÄYTTÖVALLAN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 

AGREEMENT UNDER THE UNITED NATIONS CONVENTION ON THE LAW OF THE SEA ON THE CONSERVATION AND SUSTAINABLE USE OF MARINE BIOLOGICAL DIVERSITY OF AREAS BEYOND NATIONAL JURISDICTION 

JOHDANTO 

PREAMBLE 

Tämän sopimukset osapuolet , jotka  

The Parties to this Agreement, 

palauttavat mieleen 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen asiaa koskevat määräykset, mukaan lukien meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevan velvoitteen,  

Recalling the relevant provisions of the United Nations Convention on the Law of the Sea of 10 December 1982, including the obligation to protect and preserve the marine environment,  

korostavat tarvetta kunnioittaa yleissopimuksessa vahvistettua oikeuksien, velvollisuuksien ja etujen tasapainoa,  

Stressing the need to respect the balance of rights, obligations and interests set out in the Convention,  

tunnustavat , että on tarpeen puuttua johdonmukaisella ja yhteistyökykyisellä tavalla valtamerten ekosysteemien biologisen monimuotoisuuden häviämiseen ja heikkenemiseen erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien meriekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten, kuten lämpenemisen ja valtamerten happivajeen, sekä valtamerten happamoitumisen, pilaantumisen, mukaan lukien muovisaasteet, ja kestämättömän käytön vuoksi,  

Recognizing the need to address, in a coherent and cooperative manner, biological diversity loss and degradation of ecosystems of the ocean, due, in particular, to climate change impacts on marine ecosystems, such as warming and ocean deoxygenation, as well as ocean acidification, pollution, including plastic pollution, and unsustainable use,  

ovat tietoisia siitä, että yleissopimuksen kattavalla maailmanlaajuisella järjestelmällä on tarpeen käsitellä paremmin merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla,  

Conscious of the need for the comprehensive global regime under the Convention to better address the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction,  

tunnustavat , että on tärkeää edistää sellaisen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kansainvälisen talousjärjestyksen toteutumista, joka ottaa huomioon koko ihmiskunnan edut ja tarpeet sekä varsinkin kehittyvien valtioiden erityisedut siitä riippumatta, onko kysymys ranta- vai sisämaavaltiosta,  

Recognizing the importance of contributing to the realization of a just and equitable international economic order which takes into account the interests and needs of humankind as a whole and, in particular, the special interests and needs of developing States, whether coastal or landlocked,  

tunnustavat myös , että osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tukeminen valmiuksia kehittämällä sekä meriteknologiaa kehittämällä ja siirtämällä on olennaista merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla,  

Recognizing also that support for developing States Parties through capacity-building and the development and transfer of marine technology are essential elements for the attainment of the objectives of the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction,  

palauttavat mieleen Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista,  

Recalling the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples,  

vahvistavat , että mitään tässä sopimuksessa ei saa tulkita siten, että se vähentäisi tai tukahduttaisi alkuperäiskansojen nykyisiä oikeuksia, mukaan lukien alkuperäiskansojen oikeuksista annetun Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksen mukaiset oikeudet, tai mahdollisia paikallisyhteisöjen oikeuksia,  

Affirming that nothing in this Agreement shall be construed as diminishing or extinguishing the existing rights of Indigenous Peoples, including as set out in the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples, or of, as appropriate, local communities,  

tunnustavat yleissopimuksen velvoitteen arvioida mahdollisuuksien mukaan valtion lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvan hankkeen mahdollisia vaikutuksia meriympäristöön, kun valtiolla on perusteltua aihetta uskoa, että hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä haitallisia muutoksia meriympäristössä,  

Recognizing the obligation set out in the Convention to assess, as far as practicable, the potential effects on the marine environment of activities under a State’s jurisdiction or control when the State has reasonable grounds for believing that such activities may cause substantial pollution of or significant and harmful changes to the marine environment,  

pitävätmielessä yleissopimuksen velvoitteen ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tapahtumista tai toiminnasta aiheutuva pilaantuminen ei leviä niiden alueiden ulkopuolelle, joilla täysivaltaisia oikeuksia käytetään yleissopimuksen mukaisesti,  

Mindfulof the obligation set out in the Convention to take all measures necessary to ensure that pollution arising from incidents or activities does not spread beyond the areas where sovereign rights are exercised in accordance with the Convention,  

haluavat toimia valtamerten hallinnoijina kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla nykyisten ja tulevien sukupolvien puolesta suojelemalla meriympäristöä, huolehtimalla siitä ja varmistamalla sen vastuullisen käytön, säilyttämällä valtameriekosysteemien eheyden ja suojelemalla kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden biologisen monimuotoisuuden luontaisen arvon,  

Desiring to act as stewards of the ocean in areas beyond national jurisdiction on behalf of present and future generations by protecting, caring for and ensuring responsible use of the marine environment, maintaining the integrity of ocean ecosystems and conserving the inherent value of biological diversity of areas beyond national jurisdiction,  

tunnustavat , että kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon tuottaminen, saatavuus ja käyttö sekä sen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen edistävät tutkimusta ja innovointia sekä tämän sopimuksen yleistavoitteen saavuttamista,  

Acknowledging that the generation of, access to and utilization of digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, together with the fair and equitable sharing of benefits arising from its utilization, contribute to research and innovation and to the general objective of this Agreement,  

kunnioittavat kaikkien valtioiden täysivaltaisuutta, alueellista koskemattomuutta ja poliittista itsenäisyyttä,  

Respecting the sovereignty, territorial integrity and political independence of all States,  

palauttavat mieleen , että yleissopimuksen tai muiden siihen liittyvien sopimusten ulkopuolisten valtioiden oikeudelliseen asemaan sovelletaan valtiosopimusoikeuden sääntöjä,  

Recalling that the legal status of non-parties to the Convention or any other related agreements is governed by the rules of the law of treaties,  

palauttavat mieleen myös , että yleissopimuksen mukaisesti valtiot vastaavat meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevien kansainvälisten velvoitteidensa täyttämisestä ja voivat joutua vastuuseen kansainvälisen oikeuden mukaisesti,  

Recalling also that, as set out in the Convention, States are responsible for the fulfilment of their international obligations concerning the protection and preservation of the marine environment and may be liable in accordance with international law,  

ovatsitoutuneet kestävän kehityksen saavuttamiseen,  

Committed to achieving sustainable development,  

pyrkivät yleismaailmalliseen osallistumiseen,  

Aspiring to achieve universal participation,  

ovat sopineet seuraavaa:  

Haveagreed as follows:  

I OSA 

PART I 

YLEISET MÄÄRÄYKSET 

GENERAL PROVISIONS 

1 artikla 

Article 1 

Määritelmät 

Use of terms 

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan 

For the purposes of this Agreement: 

1. ’aluelähtöisellä merenhoitotoimella’, kuten merensuojelualueella, toimenpidettä, joka koskee maantieteellisesti määriteltyä aluetta ja jonka kautta hallinnoidaan yhtä tai useampaa alaa tai toimintaa tämän sopimuksen mukaisten erityisten suojelua ja kestävää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; 

1. “Area-based management tool” means a tool, including a marine protected area, for a geographically defined area through which one or several sectors or activities are managed with the aim of achieving particular conservation and sustainable use objectives in accordance with this Agreement.  

2. ’kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla’ aavaa merta ja merenpohja-aluetta; 

2. “Areas beyond national jurisdiction” means the high seas and the Area. 

3. ’biotekniikalla’ sellaista tekniikan sovellusta, jossa käytetään biosysteemejä, eläviä eliöitä tai niiden johdannaisia tuotteiden tai prosessien kehittämiseen tai muunteluun tiettyyn tarkoitukseen; 

3. “Biotechnology” means any technological application that uses biological systems, living organisms, or derivatives thereof, to make or modify products or processes for specific use. 

4. ’paikan päällä tapahtuvalla keräämisellä’ meren geenivarojen osalta meren geenivarojen keräämistä tai näytteenottoa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla; 

4. “Collection in situ”, in relation to marine genetic resources, means the collection or sampling of marine genetic resources in areas beyond national jurisdiction. 

5. ’yleissopimuksella’ 10 päivänä joulukuuta 1982 tehtyä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta; 

5. “Convention” means the United Nations Convention on the Law of the Sea of 10 December 1982. 

6. ’kumulatiivisilla vaikutuksilla’ yhteisiä ja asteittaisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat eri toiminnoista, mukaan lukien tunnetut aiemmat ja nykyiset sekä kohtuudella ennakoitavissa olevat toiminnot, tai samankaltaisten toimintojen toistumisesta ajan myötä, sekä ilmastonmuutoksen, valtamerten happamoitumisen ja niihin liittyvien vaikutusten seurauksia; 

6. “Cumulative impacts” means the combined and incremental impacts resulting from different activities, including known past and present and reasonably foreseeable activities, or from the repetition of similar activities over time, and the consequences of climate change, ocean acidification and related impacts. 

7. ’ympäristövaikutusten arvioinnilla’ menettelyä, jossa tunnistetaan ja arvioidaan tietyn hankkeen mahdolliset vaikutukset päätöksenteon tueksi; 

7. “Environmental impact assessment” means a process to identify and evaluate the potential impacts of an activity to inform decision-making. 

8. ’meren geenivaroilla’ mitä tahansa meren kasveista, eläimistä, mikrobeista tai muusta alkuperästä peräisin olevaa ainesta, joka sisältää toimivia osia tunnetuista tai potentiaalisista perintöaineksista; 

8. “Marine genetic resources” means any material of marine plant, animal, microbial or other origin containing functional units of heredity of actual or potential value. 

9. ’merensuojelualueella’ maantieteellisesti määriteltyä merialuetta, joka on nimetty ja jota hoidetaan erityisten pitkän aikavälin biologisen monimuotoisuuden suojelutavoitteiden saavuttamiseksi ja jolla voidaan tarvittaessa sallia kestävä käyttö edellyttäen, että se on suojelutavoitteiden mukaista; 

9. “Marine protected area” means a geographically defined marine area that is designated and managed to achieve specific long-term biological diversity conservation objectives and may allow, where appropriate, sustainable use provided it is consistent with the conservation objectives.  

10. ’meriteknologialla’ muun muassa käyttäjäystävällisessä muodossa olevia tietoja meritieteistä ja niihin liittyvistä merellisistä toiminnoista ja palveluista; käsikirjoja, ohjeita, kriteerejä, standardeja ja vertailumateriaaleja; näytteiden ottamiseen ja menetelmien käyttöön tarkoitettuja laitteita; havainnointitiloja ja -laitteita paikalla tai laboratoriossa tehtäviä havaintoja, analyysejä ja kokeita varten; tietokoneita ja tietokoneohjelmistoja, mukaan lukien mallit ja mallintamistekniikat; asiaan liittyvää biotekniikkaa; ja meren biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvää asiantuntemusta, tietämystä, taitoja, teknistä, tieteellistä ja oikeudellista osaamista sekä analyysimenetelmiä; 

10. “Marine technology” includes, inter alia, information and data, provided in a user-friendly format, on marine sciences and related marine operations and services; manuals, guidelines, criteria, standards and reference materials; sampling and methodology equipment; observation facilities and equipment for in situ and laboratory observations, analysis and experimentation; computer and computer software, including models and modelling techniques; related biotechnology; and expertise, knowledge, skills, technical, scientific and legal know-how and analytical methods related to the conservation and sustainable use of marine biological diversity. 

11. ’osapuolella’ valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joka on sitoutunut tähän sopimukseen ja jonka osalta tämä sopimus on voimassa; 

11. “Party” means a State or regional economic integration organization that has consented to be bound by this Agreement and for which this Agreement is in force. 

12. ’alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä’ tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja joka on sen sisäisten menettelyjen mukaisesti asianmukaisella tavalla valtuutettu allekirjoittamaan, ratifioimaan tai hyväksymään tämä sopimus taikka liittymään siihen; 

12. “Regional economic integration organization” means an organization constituted by sovereign States of a given region to which its member States have transferred competence in respect of matters governed by this Agreement and which has been duly authorized, in accordance with its internal procedures, to sign, ratify, approve, accept or accede to this Agreement. 

13. ’kestävällä käytöllä’ biologisen monimuotoisuuden osien käyttöä siten, että käytön laatu tai määrä ei pitkällä aikavälillä johda biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, ja joka siten tukee biologisen monimuotoisuuden mahdollisuuksia tyydyttää nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet ja pyrkimykset; 

13. “Sustainable use” means the use of components of biological diversity in a way and at a rate that does not lead to a long-term decline of biological diversity, thereby maintaining its potential to meet the needs and aspirations of present and future generations. 

14. ’meren geenivarojen käytöllä’ keinoja, joilla toteutetaan meren geenivarojen geneettisten ja/tai biokemiallisten koostumusten tutkimusta ja kehittämistä, edellä 3 kohdassa olevan määritelmän mukaisen biotekniikan soveltaminen mukaan luettuna. 

14. “Utilization of marine genetic resources” means to conduct research and development on the genetic and/or biochemical composition of marine genetic resources, including through the application of biotechnology, as defined in paragraph 3 above. 

2 artikla 

Article 2 

Yleinen tavoite 

General objective 

Tämän sopimuksen tavoitteena on varmistaa merten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tällä hetkellä ja pitkällä aikavälillä panemalla tehokkaasti täytäntöön yleissopimuksen asiaa koskevat määräykset sekä jatkamalla kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia. 

The objective of this Agreement is to ensure the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, for the present and in the long term, through effective implementation of the relevant provisions of the Convention and further international cooperation and coordination. 

3 artikla 

Article 3 

Soveltamisala 

Scope of application 

Tätä sopimusta sovelletaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisiin alueisiin. 

This Agreement applies to areas beyond national jurisdiction. 

4 artikla 

Article 4 

Poikkeukset 

Exceptions 

Tätä sopimusta ei sovelleta sota-aluksiin, sotilasilma-aluksiin eikä merivoimien apualuksiin. Tätä sopimusta ei II osaa lukuun ottamatta sovelleta muihin aluksiin eikä ilma-aluksiin, jotka ovat osapuolen omistuksessa tai käytössä ja joita käytetään kyseisenä ajankohtana ainoastaan valtion muihin kuin kaupallisiin tehtäviin. Jokaisen osapuolen tulee kuitenkin asianmukaisin toimin, jotka eivät heikennä sen omistamien tai käyttämien alusten tai ilma-alusten toimintaa tai toimintamahdollisuuksia, huolehtia siitä, että tällaiset alukset ja ilma-alukset toimivat, siinä määrin kuin on kohtuullista ja tarkoituksenmukaista, tämän sopimuksen mukaisesti. 

This Agreement does not apply to any warship, military aircraft or naval auxiliary. Except for Part II, this Agreement does not apply to other vessels or aircraft owned or operated by a Party and used, for the time being, only on government non-commercial service. However, each Party shall ensure, by the adoption of appropriate measures not impairing the operations or operational capabilities of such vessels or aircraft owned or operated by it, that such vessels or aircraft act in a manner consistent, so far as is reasonable and practicable, with this Agreement. 

5 artikla 

Article 5 

Tämän sopimuksen ja yleissopimuksen suhde asiaan liittyviin oikeudellisiin välineisiin ja kehyksiin sekä asiaan liittyviin maailmanlaajuisiin, alueellisiin, osa-alueellisiin ja alakohtaisiin toimielimiin 

Relationship between this Agreement and the Convention and relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies 

1. Tätä sopimusta tulkitaan ja sovelletaan yleissopimuksen yhteydessä ja yhdenmukaisesti sen kanssa. Tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita valtioiden yleissopimuksen mukaisia oikeuksia, lainkäyttövaltaa ja velvollisuuksia, mukaan lukien enintään 200 meripeninkulman etäisyydellä sijaitsevan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan sekä sitä kauempana sijaitsevan mannerjalustan osalta. 

1. This Agreement shall be interpreted and applied in the context of and in a manner consistent with the Convention. Nothing in this Agreement shall prejudice the rights, jurisdiction and duties of States under the Convention, including in respect of the exclusive economic zone and the continental shelf within and beyond 200 nautical miles. 

2. Tätä sopimusta tulkitaan ja sovelletaan tavalla, joka ei heikennä asiaan liittyviä oikeudellisia välineitä ja kehyksiä eikä asiaan liittyviä maailmanlaajuisia, alueellisia, osa-alueellisia ja alakohtaisia toimielimiä ja joka edistää johdonmukaisuutta ja koordinointia kyseisten välineiden, kehysten ja toimielinten kanssa. 

2. This Agreement shall be interpreted and applied in a manner that does not undermine relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies and that promotes coherence and coordination with those instruments, frameworks and bodies. 

3. Tämä sopimus ei vaikuta yleissopimuksen tai muiden siihen liittyvien sopimusten ulkopuolisten valtioiden oikeudelliseen asemaan näiden välineiden osalta. 

3. The legal status of non-parties to the Convention or any other related agreements with regard to those instruments is not affected by this Agreement. 

6 artikla 

Article 6 

Rajoittamattomuus 

Without prejudice 

Tämä sopimus, mukaan luettuna osapuolten konferenssin tai sen avustavien toimielinten päätökset tai suositukset ja niiden perusteella toteutetut toimet ja toiminnat, ei rajoita täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia eikä lainkäyttövaltaa, ei myöskään niihin liittyvien riitojen osalta, eikä sitä voi käyttää perusteena näitä koskevien vaatimusten esittämiselle tai epäämiselle. 

This Agreement, including any decision or recommendation of the Conference of the Parties or any of its subsidiary bodies, and any acts, measures or activities undertaken on the basis thereof, shall be without prejudice to, and shall not be relied upon as a basis for asserting or denying any claims to, sovereignty, sovereign rights or jurisdiction, including in respect of any disputes relating thereto. 

7 artikla 

Article 7 

Yleiset periaatteet ja lähestymistavat 

General principles and approaches 

Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolten on noudatettava seuraavia periaatteita ja lähestymistapoja: 

In order to achieve the objectives of this Agreement, Parties shall be guided by the fol-lowing principles and approaches: 

a) aiheuttamisperiaate; 

(a) The polluter-pays principle; 

b) yleissopimukseen sisältyvä ihmiskunnan yhteisen perinnön periaate; 

(b) The principle of the common heritage of humankind which is set out in the Convention; 

c) meritieteellisen tutkimuksen vapaus yhdessä muiden aavan meren vapauksien kanssa; 

(c) The freedom of marine scientific re-search, together with other freedoms of the high seas; 

d) oikeudenmukaisuuden periaate sekä hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen; 

(d) The principle of equity and the fair and equitable sharing of benefits; 

e) tapauksen mukaan ennalta varautumisen periaate tai ennalta varautuva lähestymistapa; 

(e) The precautionary principle or precau-tionary approach, as appropriate; 

f) ekosysteemilähestymistapa; 

(f) An ecosystem approach; 

g) yhdennetty lähestymistapa valtamerten hoitoon; 

(g) An integrated approach to ocean man-agement; 

h) lähestymistapa, jolla parannetaan ekosysteemin resilienssiä muun muassa ilmastonmuutoksen ja valtamerten happamoitumisen kielteisiä vaikutuksia vastaan, sekä ylläpidetään ekosysteemin eheyttä ja palautetaan se, mukaan lukien hiilen kiertokulkuun liittyvät palvelut, jotka luovat perustan valtamerten roolille ilmastossa; 

(h) An approach that builds ecosystem resilience, including to adverse effects of climate change and ocean acidification, and also maintains and restores ecosystem integrity, including the carbon cycling services that underpin the role of the ocean in climate; 

i) parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon käyttö; 

(i) The use of the best available science and scientific information; 

j) alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon käyttö, jos sitä on saatavilla; 

(j) The use of relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, where available; 

k) alkuperäiskansojen tai tapauksen mukaan paikallisyhteisöjen oikeuksia koskevien velvoitteidensa kunnioittaminen, edistäminen ja huomioon ottaminen toteuttaessaan toimia merten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla; 

(k) The respect, promotion and considera-tion of their respective obligations, as applicable, relating to the rights of Indigenous Peoples or of, as appropriate, local communities when taking action to address the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction; 

l) lähestymistapa, jonka mukaan vahinkoja ja vaaroja ei siirretä suoraan eikä välillisesti alueelta toiselle eikä tietyntyyppistä pilaantumista muunneta muun tyyppiseksi toteutettaessa toimenpiteitä meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi; 

(l) The non-transfer, directly or indirectly, of damage or hazards from one area to another and the non-transformation of one type of pollution into another in taking measures to prevent, reduce and control pollution of the marine environment; 

m) pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteiden täysimääräinen tunnustaminen; 

(m) Full recognition of the special circum-stances of small island developing States and of least developed countries; 

n) sisämaassa sijaitsevien kehittyvien valtioiden erityisetujen ja -tarpeiden tunnustaminen. 

(n) Acknowledgement of the special inter-ests and needs of landlocked developing countries. 

8 artikla 

Article 8 

Kansainvälinen yhteistyö 

International cooperation 

1. Osapuolet tekevät tämän sopimuksen mukaista yhteistyötä merten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla muun muassa vahvistamalla ja tehostamalla yhteistyötä asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa ja edistämällä yhteistyötä näiden kesken tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

1. Parties shall cooperate under this Agreement for the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, including through strengthening and enhancing cooperation with and promoting cooperation among relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies in the achievement of the objectives of this Agreement. 

2. Osapuolet pyrkivät soveltuvissa tapauksissa edistämään tämän sopimuksen tavoitteita osallistuessaan päätöksentekoon muissa asiaan liittyvissä oikeudellisissa välineissä, kehyksissä tai maailmanlaajuisissa, alueellisissa, osa-alueellisissa tai alakohtaisissa toimielimissä. 

2. Parties shall endeavour to promote, as appropriate, the objectives of this Agreement when participating in decision-making under other relevant legal instruments, frameworks, or global, regional, subregional or sectoral bodies. 

3. Osapuolet edistävät kansainvälistä yhteistyötä meritieteellisessä tutkimuksessa sekä meriteknologian kehittämisessä ja siirrossa yleissopimuksen mukaisesti tämän sopimuksen tavoitteiden tukemiseksi. 

3. Parties shall promote international cooperation in marine scientific research and in the development and transfer of marine technology consistent with the Convention in support of the objectives of this Agreement. 

II OSA 

PART II 

MEREN GEENIVARAT, MUKAAN LUETTUNA HYÖTYJEN OIKEUDENMUKAINEN JA TASAPUOLINEN JAKAMINEN 

MARINE GENETIC RESOURCES, IN-CLUDING THE FAIR AND EQUITABLE SHARING OF BENEFITS 

9 artikla 

Article 9 

Tavoitteet 

Objectives 

Tämän osan tavoitteet ovat 

The objectives of this Part are: 

a) kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta saatavan hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen merten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla; 

(a) The fair and equitable sharing of benefits arising from activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction for the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction; 

b) osapuolten, erityisesti kehittyvien valtioiden ja varsinkin vähiten kehittyneiden maiden, sisämaavaltioiden, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien valtioiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden, Afrikan rantavaltioiden, saaristovaltioiden ja keskitulotason kehittyvien maiden valmiuksien luominen ja kehittäminen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvän toiminnan toteuttamiseksi;  

(b) The building and development of the capacity of Parties, particularly developing States Parties, in particular the least developed countries, landlocked developing countries, geographically disadvantaged States, small island developing States, coastal African States, archipelagic States and developing middle-income countries, to carry out activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction; 

c) merkittävästi tämän sopimuksen täytäntöönpanoa edistävän tietämyksen, tieteellisen ymmärryksen ja teknologisten innovaatioiden tuottaminen muun muassa kehittämällä ja toteuttamalla meritieteellistä tutkimusta;  

(c) The generation of knowledge, scientific understanding and technological innovation, including through the development and con-duct of marine scientific research, as funda-mental contributions to the implementation of this Agreement; 

d) meriteknologian kehittäminen ja siirto tämän sopimuksen mukaisesti. 

(d) The development and transfer of marine technology in accordance with this Agree-ment. 

10 artikla 

Article 10 

Soveltaminen 

Application 

1. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvään toimintaan, jos geenivarat on kerätty ja tieto on tuotettu sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut asianomaisen osapuolen osalta voimaan. Tämän sopimuksen määräysten soveltaminen ulottuu ennen sopimuksen voimaantuloa kerättyjen tai tuotetun kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttöön, jollei osapuoli tee 70 artiklan mukaista kirjallista poikkeusta allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään sopimuksen tai liittyessään siihen.  

1. The provisions of this Agreement shall apply to activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction collected and generated after the entry into force of this Agreement for the respective Party. The application of the provisions of this Agreement shall extend to the utilization of marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction collected or generated before entry into force, unless a Party makes an exception in writing under article 70 when signing, ratifying, approving, accepting or acceding to this Agreement. 

2. Tämän osan määräyksiä ei sovelleta seuraaviin:  

2. The provisions of this Part shall not apply to: 

a) asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden nojalla säännelty kalastus ja siihen liittyvä toiminta; tai  

(a) Fishing regulated under relevant international law and fishing-related activities; or 

b) kalat tai muut meren elolliset luonnonvarat, jotka on tunnetusti pyydystetty kalastuksessa ja kalastukseen liittyvässä toiminnassa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta alueilta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tällaisia kaloja tai muita meren elollisia luonnonvaroja säännellään tämän osan mukaisena käyttönä. 

(b) Fish or other living marine resources known to have been taken in fishing and fish-ing-related activities from areas beyond na-tional jurisdiction, except where such fish or other living marine resources are regulated as utilization under this Part. 

3. Tämän osan velvoitteita ei sovelleta osapuolen sotilaalliseen toimintaan, mukaan lukien muuta kuin kaupallista tehtävää suorittavien valtion alusten ja ilma-alusten sotilaallinen toiminta. Tämän osan velvoitteita, jotka koskevat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttöä, sovelletaan osapuolen muuhun kuin sotilaalliseen toimintaan. 

3. The obligations in this Part shall not apply to a Party’s military activities, including military activities by government vessels and aircraft engaged in non-commercial service. The obligations in this Part with respect to the utilization of marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction shall apply to a Party’s non-military activities. 

11 artikla 

Article 11 

Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvä toiminta  

Activities with respect to marine genetic re-sources of areas beyond national jurisdiction 

1. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvää toimintaa voivat toteuttaa kaikki osapuolet maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta sekä osapuolten lainkäyttövaltaan kuuluvat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt. Tällaista toimintaa on toteutettava tämän sopimuksen mukaisesti.  

1. Activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction may be carried out by all Parties, irrespective of their geographical location, and by natural or juridical persons under the jurisdiction of the Parties. Such activities shall be carried out in accordance with this Agreement. 

2. Osapuolet edistävät yhteistyötä kaikessa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvässä toiminnassa.  

2. Parties shall promote cooperation in all activities with respect to marine genetic re-sources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond na-tional jurisdiction. 

3. Meren geenivarojen kerääminen paikan päällä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla on suoritettava ottaen asianmukaisesti huomioon rantavaltioiden oikeudet ja oikeutetut edut niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla ja ottaen asianmukaisesti huomioon muiden valtioiden edut kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla yleissopimuksen mukaisesti. Tätä varten osapuolet pyrkivät tapauksen mukaan tekemään yhteistyötä, myös 51 artiklassa tarkoitettujen tiedonvälitysjärjestelmän toimintaa koskevien erityisten menettelyjen avulla, tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.  

3. Collection in situ of marine genetic re-sources of areas beyond national jurisdiction shall be carried out with due regard for the rights and legitimate interests of coastal States in areas within their national jurisdiction and with due regard for the interests of other States in areas beyond national jurisdiction, in accordance with the Convention. To this end, Parties shall endeavour to cooperate, as appropriate, including through specific modalities for the operation of the Clearing-House Mechanism determined under article 51, with a view to implementing this Agreement. 

4. Mikään valtio ei saa vaatia eikä harjoittaa täysivaltaisuutta tai täysivaltaisia oikeuksia kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin nähden. Tällaista vaatimusta tai täysivaltaisuuden tai täysivaltaisten oikeuksien harjoittamista ei tunnusteta. 

4. No State shall claim or exercise sover-eignty or sovereign rights over marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction. No such claim or exercise of sovereignty or sovereign rights shall be recognized. 

5. Meren geenivarojen kerääminen paikan päällä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla ei ole oikeusperusta millekään vaatimukselle meriympäristön tai sen luonnonvarojen osasta. 

5. Collection in situ of marine genetic re-sources of areas beyond national jurisdiction shall not constitute the legal basis for any claim to any part of the marine environment or its resources. 

6. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvä toiminta on kaikkien valtioiden edun mukaista ja koko ihmiskunnan edun mukaista erityisesti ihmiskunnan tieteellisen tietämyksen edistämiseksi ja meren biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi ottaen erityisesti huomioon kehittyvien valtioiden edut ja tarpeet.  

6. Activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction are in the interests of all States and for the benefit of all humanity, particularly for the benefit of advancing the scientific knowledge of humanity and promoting the conservation and sustainable use of marine biological diversity, taking into particular consideration the interests and needs of developing States. 

7. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvä toiminta toteutetaan yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin.  

7. Activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction shall be carried out exclusively for peaceful purposes. 

12 artikla 

Article 12 

Ilmoitus kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta 

Notification on activities with respect to ma-rine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction 

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset tai toimintalinjaa koskevat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tiedot ilmoitetaan tiedonvälitysjärjestelmään tämän osan mukaisesti. 

1. Parties shall take the necessary legislative, administrative or policy measures to ensure that information is notified to the Clearing-House Mechanism in accordance with this Part. 

2. Seuraavat tiedot on ilmoitettava tiedonvälitysjärjestelmään kuusi kuukautta tai mahdollisimman aikaisin ennen meren geenivarojen keräämistä paikan päällä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla: 

2. The following information shall be noti-fied to the Clearing-House Mechanism six months or as early as possible prior to the col-lection in situ of marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction: 

a) keräämisen luonne ja tavoitteet, mukaan lukien tapauksen mukaan kaikki ohjelmat, joihin kerääminen kuuluu; 

(a) The nature and objectives under which the collection is carried out, including, as appropriate, any programme(s) of which it forms part; 

b) tutkimuksen kohde tai, jos se on tiedossa, kohteena olevat tai kerättävät meren geenivarat sekä tarkoitukset, joita varten tällaiset geenivarat kerätään; 

(b) The subject matter of the research or, if known, the marine genetic resources to be targeted or collected, and the purposes for which such resources will be collected; 

c) maantieteelliset alueet, joilla keräys on tarkoitus suorittaa; 

(c) The geographical areas in which the collection is to be undertaken; 

d) tiivistelmä keräysmenetelmästä ja -keinoista, mukaan lukien aluksen nimi, vetoisuus, tyyppi ja luokka, käytetyt tieteelliset laitteet ja/tai tutkimusmenetelmät; 

(d) A summary of the method and means to be used for collection, including the name, tonnage, type and class of vessels, scientific equipment and/or study methods employed; 

e) tiedot muista panoksista ehdotettuihin merkittäviin ohjelmiin; 

(e) Information concerning any other con-tributions to proposed major programmes; 

f) tutkimusalusten suunniteltu saapumispäivä ja lopullinen lähtöpäivä tai laitteiden asennus- ja purkamispäivä; 

(f) The expected date of first appearance and final departure of the research vessels, or deployment of the equipment and its removal, as appropriate; 

g) tutkimuksen toimeenpanevien laitosten ja tutkimusta johtavien henkilöiden nimet;  

(g) The name(s) of the sponsoring institu-tion(s) and the person in charge of the project; 

h) kaikkien valtioiden tutkijoiden, erityisesti kehittyvien valtioiden tutkijoiden, mahdollisuus osallistua hankkeeseen tai liittyä siihen; 

(h) Opportunities for scientists of all States, in particular scientists from developing States, to be involved in or associated with the project; 

i) missä määrin katsotaan, että valtioilla, jotka saattavat tarvita ja pyytää teknistä apua, erityisesti kehittyvillä valtioilla, olisi oltava mahdollisuus osallistua hankkeeseen tai olla edustettuina siinä; 

(i) The extent to which it is considered that States that may need and request technical as-sistance, in particular developing States, should be able to participate or to be represented in the project; 

j) avoimen ja vastuullisen tiedonhallinnan mukaisesti laadittu tiedonhallintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon nykyinen kansainvälinen käytäntö. 

(j) A data management plan prepared ac-cording to open and responsible data govern-ance, taking into account current international practice. 

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan tiedonvälitysjärjestelmän on luotava automaattisesti BBNJ-standardoitu sarjatunniste (BBNJ = merten biologinen monimuotoisuus kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla). 

3. Upon notification referred to in paragraph 2 above, the Clearing-House Mechanism shall automatically generate a “BBNJ” standardized batch identifier. 

4. Jos tiedonvälitysjärjestelmään ennen suunniteltua tiedonkeruuta toimitettuihin tietoihin tulee olennaisia muutoksia, päivitetyt tiedot on ilmoitettava tiedonvälitysjärjestelmään kohtuullisen ajan kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään paikan päällä tapahtuvan tiedonkeruun alkaessa. 

4. Where there is a material change to the information provided to the Clearing-House Mechanism prior to the planned collection, updated information shall be notified to the Clearing-House Mechanism within a reasonable period of time and no later than the start of collection in situ, when practicable. 

5. Osapuolten on varmistettava, että seuraavat tiedot ja BBNJ-standardoitu sarjatunniste ilmoitetaan tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun ne ovat saatavilla, mutta viimeistään vuoden kuluttua meren geenivarojen keräämisestä paikan päällä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla: 

5. Parties shall ensure that the following in-formation, along with the “BBNJ” standard-ized batch identifier, is notified to the Clear-ing-House Mechanism as soon as it becomes available, but no later than one year from the collection in situ of marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction: 

a) arkisto tai tietokanta, johon meren geenivaroja koskeva digitaalinen sekvenssitieto on tallennettu tai tallennetaan;  

(a) The repository or database where digital sequence information on marine genetic re-sources is or will be deposited; 

b) tieto siitä, mihin kaikki paikan päällä kerätyt meren geenivarat tallennetaan tai missä niitä säilytetään; 

(b) Where all marine genetic resources col-lected in situ are or will be deposited or held; 

c) selvitys maantieteellisestä alueesta, jolta meren geenivarat on kerätty, mukaan lukien tiedot keruun leveys- ja pituusasteesta ja syvyydestä sekä toteutetun toiminnan tulokset, siinä määrin kuin ne ovat saatavilla; 

(c) A report detailing the geographical area from which marine genetic resources were collected, including information on the latitude, longitude and depth of collection, and, to the extent available, the findings from the activity undertaken; 

d) tarvittavat päivitykset edellä 2 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun tiedonhallintasuunnitelmaan. 

(d) Any necessary updates to the data man-agement plan provided under paragraph (2) (j) above. 

6. Osapuolten on varmistettava, että kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroista otettujen näytteiden ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon, jotka ovat niiden lainkäyttövaltaan kuuluvissa arkistoissa tai tietokannoissa, voidaan havaita olevan peräisin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta alueilta, voimassa olevan kansainvälisen käytännön mukaisesti ja siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista.  

6. Parties shall ensure that samples of marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction that are in repositories or databases under their jurisdiction can be identified as originating from areas beyond national jurisdiction, in accordance with current international practice and to the extent practicable. 

7. Osapuolten on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat tietokannat ja mahdollisuuksien mukaan arkistot laativat joka toinen vuosi yhteenvetokertomuksen pääsystä niiden BBNJ-standardoituun sarjatunnisteeseen liittyviin meren geenivaroihin ja digitaaliseen sekvenssitietoon ja asettavat kertomuksen 15 artiklan mukaisesti perustetun saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean saataville.  

7. Parties shall ensure that repositories, to the extent practicable, and databases under their jurisdiction prepare, on a biennial basis, an aggregate report on access to marine genetic resources and digital sequence information linked to their “BBNJ” standardized batch identifier, and make the report available to the access and benefit-sharing committee established under article 15. 

8. Jos kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarat ja mahdollisuuksien mukaan tällaisia geenivaroja koskeva digitaalinen sekvenssitieto ovat niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden käytössä, mukaan lukien kaupallistaminen, osapuolten on varmistettava, että seuraavat tiedot, mukaan lukien BBNJ-standardoitu sarjatunniste, jos se on käytettävissä, ilmoitetaan tiedonvälitysjärjestelmään heti, kun tällaiset tiedot ovat saatavilla: 

8. Where marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, and where practicable, the digital sequence information on such resources are subject to utilization, including commercialization, by natural or juridical persons under their jurisdiction, Parties shall ensure that the following information, including the “BBNJ” standardized batch identifier, if available, be notified to the Clearing-House Mechanism as soon as such information becomes available: 

a) tieto siitä, mistä voidaan löytää käytön tulokset, kuten julkaisut ja myönnetyt patentit, jos ne ovat saatavilla ja siinä laajuudessa kuin mahdollista, sekä kehitetyt tuotteet; 

(a) Where the results of the utilization, such as publications, patents granted, if available and to the extent possible, and products de-veloped, can be found; 

b) yksityiskohtaiset tiedot tiedonvälitysjärjestelmään tehdystä tiedonkeruun jälkeisestä ilmoituksesta, joka koskee käytön kohteena olleita meren geenivaroja, jos kyseiset tiedot ovat saatavilla; 

(b) Where available, details of the post-collection notification to the Clearing-House Mechanism related to the marine genetic re-sources that were the subject of utilization; 

c) tieto siitä, missä käytettävää alkuperäistä näytettä säilytetään;  

(c) Where the original sample that is the subject of utilization is held; 

d) käytettävien meren geenivarojen tai käytettävän meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon saatavuutta koskevat menettelytavat ja tiedonhallintasuunnitelmat; 

(d) The modalities envisaged for access to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources being utilized, and a data management plan for the same; 

e) kun tuote on saatettu markkinoille, tiedot sen myynnistä ja mahdollisesta jatkokehittämisestä, jos ne ovat saatavilla. 

(e) Once marketed, information, if available, on sales of relevant products and any further development. 

13 artikla 

Article 13 

Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteinen tieto 

Traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities associated with marine genetic resources in areas beyond national jurisdiction 

Osapuolet toteuttavat tarvittaessa lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai toimintalinjaa koskevia toimenpiteitä varmistaakseen, että alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen hallussa olevaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietoon päästään käsiksi vain, jos nämä alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat antaneet etukäteen vapaasta tahdostaan tietoon perustuvan suostumuksen tai hyväksynnän ja ovat osallisina kyseisessä toiminnassa. Tällaisen perinteisen tiedon saantia voidaan helpottaa tiedonvälitysjärjestelmällä. Tällaisen perinteisen tiedon saatavuuden ja käytön on tapahduttava yhteisesti sovituin ehdoin. 

Parties shall take legislative, administrative or policy measures, where relevant and as ap-propriate, with the aim of ensuring that tradi-tional knowledge associated with marine ge-netic resources in areas beyond national juris-diction that is held by Indigenous Peoples and local communities shall only be accessed with the free, prior and informed consent or approval and involvement of these Indigenous Peoples and local communities. Access to such traditional knowledge may be facilitated by the Clearing-House Mechanism. Access to and use of such traditional knowledge shall be on mutually agreed terms. 

14 artikla 

Article 14 

Hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen 

Fair and equitable sharing of benefits 

1. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta saatava hyöty on jaettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti tämän osan mukaisesti siten, että se edistää merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla.  

1. The benefits arising from activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction shall be shared in a fair and equitable manner in accordance with this Part and contribute to the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction. 

2. Muut kuin rahalliset edut jaetaan tämän sopimuksen mukaisesti. Näitä ovat muun muassa seuraavat: 

2. Non-monetary benefits shall be shared in accordance with this Agreement in the form of, inter alia: 

a) pääsy näytteisiin ja näytekokoelmiin voimassa olevan kansainvälisen käytännön mukaisesti; 

(a) Access to samples and sample collections in accordance with current international practice; 

b) pääsy digitaaliseen sekvenssitietoon nykyisen kansainvälisen käytännön mukaisesti; 

(b) Access to digital sequence information in accordance with current international practice; 

c) avoin pääsy löydettävään, saavutettavaan, yhteentoimivaan ja uudelleenkäytettävään (FAIR-periaatteiden mukaiseen) tieteelliseen tietoon nykyisen kansaivälisen käytännön sekä avoimen ja vastuullisen tiedonhallinnan mukaisesti; 

(c) Open access to findable, accessible, in-teroperable and reusable (FAIR) scientific data in accordance with current international practice and open and responsible data governance; 

d) 12 artiklan mukaisesti toimitettujen ilmoitusten sisältämät tiedot sekä BBNJ-standardoidut sarjatunnisteet julkisesti haettavassa ja saatavilla olevassa muodossa; 

(d) Information contained in the notifica-tions, along with “BBNJ” standardized batch identifiers, provided in accordance with article 12, in publicly searchable and accessible forms; 

e) meriteknologian siirto tämän sopimuksen V osassa määrättyjen asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti; 

(e) Transfer of marine technology in line with relevant modalities provided under Part V of this Agreement; 

f) valmiuksien kehittäminen esimerkiksi rahoittamalla tutkimusohjelmia, tutkimushankkeissa toimivien tutkijoiden kumppanuusmahdollisuudet, etenkin suoraan asiaan liittyvät ja merkittävät mahdollisuudet, sekä erityisesti kehittyvissä valtioissa käynnistetyt kohdennetut aloitteet, ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet; 

(f) Capacity-building, including by financ-ing research programmes, and partnership opportunities, particularly directly relevant and substantial ones, for scientists and researchers in research projects, as well as dedicated initiatives, in particular for developing States, taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries; 

g) teknisen ja tieteellisen yhteistyön lisääminen erityisesti kehittyvien valtioiden tutkijoiden ja tieteellisten laitosten kanssa; 

(g) Increased technical and scientific coop-eration, in particular with scientists from and scientific institutions in developing States; 

h) muut osapuolten konferenssin määrittämät edut ottaen huomioon 15 artiklan mukaisesti perustetun saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset.  

(h) Other forms of benefits as determined by the Conference of the Parties, taking into account recommendations of the access and benefit-sharing committee established under article 15. 

3. Osapuolten on toteutettava tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset tai toimintalinjaa koskevat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarat ja meren geenivaroja koskeva digitaalinen sekvenssitieto sekä niiden BBNJ-sarjatunnisteet, jotka ovat osapuolten lainkäyttövaltaan kuuluvien luonnollisten tai oikeushenkilöiden käytettävissä, tallennetaan julkisiin arkistoihin ja tietokantoihin, joita ylläpidetään joko kansallisesti tai kansainvälisesti, viimeistään kolmen vuoden kuluttua tällaisen käytön aloittamisesta tai heti kun ne ovat saatavilla, ottaen huomioon nykyinen kansainvälinen käytäntö. 

3. Parties shall take the necessary legislative, administrative or policy measures to ensure that marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, together with their “BBNJ” standardized batch identifiers, subject to utilization by natural or juridical persons under their jurisdiction are deposited in publicly accessible repositories and databases, maintained either nationally or internationally, no later than three years from the start of such utilization, or as soon as they become available, taking into account current international practice. 

4. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon saatavuuteen osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluvissa arkistoissa ja tietokannoissa voidaan soveltaa seuraavia kohtuullisia ehtoja: 

4. Access to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction in the repositories and databases under a Party’s jurisdiction may be subject to reasonable conditions, as follows: 

a) tarve säilyttää meren geenivarojen fyysinen koskemattomuus; 

(a) The need to preserve the physical integrity of marine genetic resources; 

b) kohtuulliset kustannukset sen geenipankin, arkiston tai tietokannan ylläpidosta, jossa näytettä tai tietoja säilytetään; 

(b) The reasonable costs associated with maintaining the relevant gene bank, biorepository or database in which the sample, data or information is held; 

c) kohtuulliset kustannukset meren geenivarojen ja niitä koskevien tietojen saatavuuden tarjoamisesta; 

(c) The reasonable costs associated with providing access to the marine genetic re-source, data or information; 

d) muut kohtuulliset ehdot, jotka ovat tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisia;  

(d) Other reasonable conditions in line with the objectives of this Agreement; 

kehittyvien valtioiden tutkijoille ja tutkimuslaitoksille voidaan tarjota pääsy oikeudenmukaisin ja mahdollisimman edullisin ehdoin, myös ilman täyttä vastiketta ja etuoikeutetusti. 

and opportunities for such access on fair and most favourable terms, including on conces-sional and preferential terms, may be provided to researchers and research institutions from developing States. 

5. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatava rahallinen hyöty, mukaan lukien kaupallistaminen, on jaettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti 52 artiklalla perustetun rahoitusmekanismin avulla merten biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestävästi käyttämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla.  

5. Monetary benefits from the utilization of marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, including commercialization, shall be shared fairly and equitably, through the financial mechanism established under article 52, for the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction. 

6. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen sen kehittyneet osapuolet suorittavat vuosittaiset rahoitusosuudet 52 artiklassa tarkoitettuun erityisrahastoon. Osapuolen rahoitusosuus on 50 prosenttia kyseisen osapuolen arvioidusta osuudesta talousarvioon, jonka osapuolten konferenssi on hyväksynyt 47 artiklan 6 kohdan e alakohdan mukaisesti. Tällaista maksua jatketaan, kunnes osapuolten konferenssi tekee jäljempänä 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen.  

6. After the entry into force of this Agree-ment, developed Parties shall make annual contributions to the special fund referred to in article 52. A Party’s rate of contribution shall be 50 per cent of that Party’s assessed contribution to the budget adopted by the Conference of the Parties under article 47, paragraph 6 (e). Such payment shall continue until a decision is taken by the Conference of the Parties under paragraph 7 below. 

7. Osapuolten konferenssi päättää kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavan rahallisen hyödyn jakamisen muodosta ottaen huomioon 15 artiklan mukaisesti perustetun saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset. Jos kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty, päätös tehdään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Maksut suoritetaan 52 artiklan mukaisesti perustetun erityisrahaston kautta. Hyödyn jakamisen muotoja voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

7. The Conference of the Parties shall decide on the modalities for the sharing of monetary benefits from the utilization of marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, taking into account the recommendations of the access and benefit-sharing committee established under article 15. If all efforts to reach consensus have been exhausted, a decision shall be adopted by a three-fourths majority of the Parties present and voting. The payments shall be made through the special fund established under article 52. The modalities may include the following: 

a) jaksotetut maksut; 

(a) Milestone payments; 

b) tuotteiden kaupallistamiseen liittyvät maksut tai suoritukset, mukaan lukien tietyn prosenttiosuuden maksaminen tuotteiden myynnistä saaduista tuloista; 

(b) Payments or contributions related to the commercialization of products, including payment of a percentage of the revenue from sales of products; 

c) porrastettu maksu, joka maksetaan määräajoin ja joka perustuu monipuolisiin indikaattoreihin, joilla mitataan osapuolen toiminnan kokonaismäärää; 

(c) A tiered fee, paid on a periodic basis, based on a diversified set of indicators meas-uring the aggregate level of activities by a Party; 

d) muut osapuolten konferenssin päättämät muodot, joissa otetaan huomioon saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset. 

(d) Other forms as decided by the Confer-ence of the Parties, taking into account recommendations of the access and benefit-sharing committee. 

8. Osapuolten konferenssin hyväksyessä päätöksen hyödyn jakamisen muodosta osapuoli voi antaa ilmoituksen, jonka mukaan päätös ei tule voimaan kyseisen osapuolen osalta enintään neljään vuoteen, jotta tarpeelliselle täytäntöönpanolle jäisi aikaa. Tällaisen ilmoituksen antava osapuoli jatkaa edellä 6 kohdassa tarkoitetun maksun suorittamista, kunnes uusi päätös tulee voimaan. 

8. A Party may make a declaration at the time the Conference of the Parties adopts the modalities stating that those modalities shall not take effect for that Party for a period of up to four years, in order to allow time for necessary implementation. A Party that makes such a declaration shall continue to make the payment set out in paragraph 6 above until the new modalities take effect. 

9. Päättäessään kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavan rahallisen hyödyn jakamisen muodosta edellä olevan 7 kohdan mukaisesti osapuolten konferenssi ottaa huomioon saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset ja tunnustaa, että hyödyn jakamisen muodon olisi tuettava muita saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevia välineitä ja oltava mukautettavissa niihin.  

9. In deciding on the modalities for the sharing of monetary benefits from the use of digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction under paragraph 7 above, the Conference of the Parties shall take into account the recommendations of the access and benefit-sharing committee, recognizing that such modalities should be mutually supportive of and adaptable to other access and benefit-sharing instruments. 

10. Osapuolten konferenssi tarkastelee ja arvioi joka toinen vuosi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käytöstä saatavaa rahallista hyötyä ottaen huomioon 15 artiklan mukaisesti perustetun saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suositukset. Ensimmäinen tarkastelu on järjestettävä viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Tarkastelussa on käsiteltävä myös edellä 6 kohdassa tarkoitettuja vuosittaisia rahoitusosuuksia. 

10. The Conference of the Parties, taking into account recommendations of the access and benefit-sharing committee established under article 15, shall review and assess, on a biennial basis, the monetary benefits from the utilization of marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction. The first review shall take place no later than five years after the entry into force of this Agreement. The review shall include consideration of the annual contributions referred to in paragraph 6 above. 

11. Osapuolten on toteutettava tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset tai toimintalinjaa koskevat toimenpiteet varmistaakseen, että sellainen hyöty, jota niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt saavat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta, jaetaan tämän sopimuksen mukaisesti. 

11. Parties shall take the necessary legisla-tive, administrative or policy measures, as appropriate, with the aim of ensuring that benefits arising from activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction by natural or juridical persons under their jurisdiction are shared in accordance with this Agreement. 

15 artikla 

Article 15 

Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea 

Access and benefit-sharing committee 

1. Perustetaan saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea. Se toimii muun muassa keinona laatia hyötyjen jakamista koskevat suuntaviivat 14 artiklan mukaisesti, jotta varmistetaan avoimuus ja varmistetaan sekä rahallisten että muiden hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen. 

1. An access and benefit-sharing committee is hereby established. It shall serve, inter alia, as a means for establishing guidelines for benefit-sharing, in accordance with article 14, providing transparency and ensuring a fair and equitable sharing of both monetary and non-monetary benefits. 

2. Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevässä komiteassa on 15 jäsentä, joilla on asianmukainen pätevyys asiaan liittyvillä aloilla, jotta voidaan varmistaa komitean tehtävien tehokas hoitaminen. Osapuolet nimeävät ehdokkaat ja osapuolten konferenssi valitsee jäsenet ottaen huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja tasapuolisen maantieteellisen jakauman sekä varmistaen kehittyvien valtioiden, myös vähiten kehittyneiden maiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden ja sisämaavaltioiden edustuksen komiteassa. Komitean tehtävänmäärityksestä ja sen toimintaa koskevista menettelytavoista päättää osapuolten konferenssi.  

2. The access and benefit-sharing committee shall be composed of 15 members possessing appropriate qualifications in related fields, so as to ensure the effective exercise of the functions of the committee. The members shall be nominated by Parties and elected by the Conference of the Parties, taking into account gender balance and equitable geographical distribution and providing for representation on the committee from developing States, including from the least developed countries, from small island developing States and from land-locked developing countries. The terms of reference and modalities for the operation of the committee shall be determined by the Conference of the Parties. 

3. Komitea voi antaa osapuolten konferenssille suosituksia tähän osaan liittyvistä asioista, muun muassa seuraavista asioista:  

3. The committee may make recommenda-tions to the Conference of the Parties on mat-ters relating to this Part, including on the fol-lowing matters: 

a) suuntaviivat tai käytännesäännöt kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä tämän osan mukaisesta toiminnasta;  

(a) Guidelines or a code of conduct for activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction in accordance with this Part; 

b) toimenpiteet tämän osan mukaisesti tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi; 

(b) Measures to implement decisions taken in accordance with this Part; 

c) maksuosuudet tai rahallisten hyötyjen jakamista koskevat mekanismit 14 artiklan mukaisesti; 

(c) Rates or mechanisms for the sharing of monetary benefits in accordance with article 14; 

d) tähän osaan liittyvät tiedonvälitysjärjestelmää koskevat asiat; 

(d) Matters relating to this Part in relation to the Clearing-House Mechanism; 

e) tähän osaan liittyvät 52 artiklan mukaisesti perustettua rahoitusmekanismia koskevat asiat;  

(e) Matters relating to this Part in relation to the financial mechanism established under article 52; 

f) muut tähän osaan liittyvät asiat, joiden käsittelemistä osapuolten konferenssi voi pyytää saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevältä komitealta.  

(f) Any other matters relating to this Part that the Conference of the Parties may request the access and benefit-sharing committee to address. 

4. Kukin osapuoli asettaa saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta tämän sopimuksen nojalla vaadittavat tiedot, joihin kuuluvat seuraavat: 

4. Each Party shall make available to the access and benefit-sharing committee, through the Clearing-House Mechanism, the information required under this Agreement, which shall include: 

a) saatavuuteen ja hyötyjen jakoon liittyvät lainsäädännölliset, hallinnolliset ja toimintalinjaa koskevat toimenpiteet; 

(a) Legislative, administrative and policy measures on access and benefit-sharing; 

b) kansallisten yhteyspisteiden yhteystiedot ja muut asiaankuuluvat tiedot; 

(b) Contact details and other relevant infor-mation on national focal points; 

c) muut osapuolten konferenssin tekemien päätösten nojalla vaadittavat tiedot. 

(c) Other information required pursuant to the decisions taken by the Conference of the Parties. 

5. Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea voi kuulla asiaan liittyviä maailmanlaajuisia, alueellisia, osa-alueellisia ja alakohtaisia toimielimiä sekä helpottaa niiden kanssa käytävää tietojenvaihtoa toimivaltaansa kuuluvista toiminnoista, mukaan luettuna hyötyjen jako, meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttö, parhaat käytännöt, välineet ja menetelmät, tiedonhallinta ja saadut kokemukset. 

5. The access and benefit-sharing committee may consult and facilitate the exchange of information with relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies on activities under its mandate, including benefit-sharing, the use of digital sequence information on marine genetic resources, best practices, tools and methodologies, data governance and lessons learned. 

6. Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea voi antaa osapuolten konferenssille suosituksia edellä olevan 5 kohdan nojalla saaduista tiedoista. 

6. The access and benefit-sharing committee may make recommendations to the Conference of the Parties in relation to information obtained under paragraph 5 above. 

16 artikla 

Article 16 

Seuranta ja avoimuus  

Monitoring and transparency 

1. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvien toimintojen seuranta ja avoimuus saavutetaan ilmoittamalla niistä tämän osan mukaisesti tiedonvälitysjärjestelmään käyttäen BBNJ-standardoituja sarjatunnisteita sekä osapuolten konferenssin hyväksymien, saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suosittamien menettelyjen mukaisesti. 

1. Monitoring and transparency of activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction shall be achieved through notification to the Clearing-House Mechanism, through the use of “BBNJ” standardized batch identifiers in accordance with this Part and according to procedures adopted by the Conference of the Parties as recommended by the access and benefit-sharing committee. 

2. Osapuolten on määräajoin raportoitava saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevälle komitealle sellaisten tämän osan määräysten täytäntöönpanosta, jotka koskevat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvää toimintaa ja siitä saatavan hyödyn jakamista, tämän osan mukaisesti.  

2. Parties shall periodically submit reports to the access and benefit-sharing committee on their implementation of the provisions in this Part on activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction and the sharing of benefits therefrom, in accordance with this Part. 

3. Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean on laadittava kertomus, joka perustuu tiedonvälitysjärjestelmästä saatuihin tietoihin, ja asetettava se osapuolten saataville, jotta nämä voivat esittää huomautuksia. Saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea toimittaa kertomuksen ja saadut huomautukset osapuolten konferenssin käsiteltäväksi. Osapuolten konferenssi voi saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän komitean suosituksen huomioon ottaen laatia tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi asianmukaiset suuntaviivat, joissa otetaan huomioon osapuolten kansalliset valmiudet ja olosuhteet. 

3. The access and benefit-sharing committee shall prepare a report based on the information received through the Clearing-House Mechanism and make it available to Parties, which may submit comments. The access and benefit-sharing committee shall submit the report, including comments received, for the consideration of the Conference of the Parties. The Conference of the Parties, taking into account the recommendation of the access and benefit-sharing committee, may determine appropriate guidelines for the implementation of this article, which shall take into account the national capabilities and circumstances of Parties. 

III OSA 

PART III 

ALUELÄHTÖISTEN MERENHOITOTOIMIEN, KUTEN MERENSUOJELUALUEIDEN, KALTAISET TOIMENPITEET 

MEASURES SUCH AS AREA-BASED MANAGEMENT TOOLS, INCLUDING MARINE PROTECTED AREAS 

17 artikla 

Article 17 

Tavoitteet 

Objectives 

Tämän osan tavoitteena on 

The objectives of this Part are to: 

a) suojelua vaativien alueiden säilyttäminen ja kestävä käyttö muun muassa luomalla kattava aluelähtöisten merenhoitotoimien järjestelmä, jossa on ekologisesti edustavia ja hyvin yhteenliitettyjä merensuojelualueiden verkostoja;  

(a) Conserve and sustainably use areas re-quiring protection, including through the es-tablishment of a comprehensive system of ar-ea-based management tools, with ecologically representative and well-connected networks of marine protected areas; 

b) yhteistyön ja koordinoinnin vahvistaminen aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, käytössä valtioiden, asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten välillä; 

(b) Strengthen cooperation and coordination in the use of area-based management tools, including marine protected areas, among States, relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies; 

c) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu, säilyttäminen, ennallistaminen ja ylläpitäminen, myös niiden tuottavuuden ja terveyden parantamiseksi, ja mereen kohdistuvien paineiden sietokyvyn vahvistaminen, mukaan luettuna ilmastonmuutokseen, valtamerten happamoitumiseen ja meren pilaantumiseen liittyvät paineet; 

(c) Protect, preserve, restore and maintain biological diversity and ecosystems, including with a view to enhancing their productivity and health, and strengthen resilience to stressors, including those related to climate change, ocean acidification and marine pollution; 

d) elintarviketurvan ja muiden sosioekonomisten tavoitteiden tukeminen, mukaan luettuna kulttuuriarvojen suojelu; 

(d) Support food security and other socio-economic objectives, including the protection of cultural values; 

e) osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tukeminen, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, sisämaavaltioiden, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien valtioiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden, Afrikan rantavaltioiden, saaristovaltioiden ja keskitulotason kehittyvien maiden, ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden erityisolosuhteet, aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, kehittämisessä, täytäntöönpanossa, seurannassa, hallinnoinnissa ja täytäntöönpanon valvonnassa kehittämällä valmiuksia ja kehittämällä ja siirtämällä meriteknologiaa.  

(e) Support developing States Parties, in particular the least developed countries, land-locked developing countries, geographically disadvantaged States, small island developing States, coastal African States, archipelagic States and developing middle-income countries, taking into account the special circumstances of small island developing States, through capacity-building and the development and transfer of marine technology in developing, implementing, monitoring, managing and enforcing area-based management tools, including marine protected areas. 

18 artikla 

Article 18 

Maantieteellinen soveltamisala 

Area of application 

Aluelähtöisten merenhoitotoimien, mukaan luettuna merensuojelualueet, perustaminen ei saa sisältää kansallisen lainkäyttövallan piiriin kuuluvia alueita, eikä sitä saa käyttää perusteena täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa koskevien vaatimusten esittämiselle tai epäämiselle, ei myöskään niihin liittyvien riitojen osalta. Osapuolten konferenssi ei harkitse päätösehdotuksia tällaisten aluelähtöisten merenhoitotoimien perustamiseksi, merensuojelualueet mukaan luettuna, eikä tällaisia ehdotuksia tule missään tapauksessa tulkita täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa koskevien vaatimusten tunnustamiseksi tai epäämiseksi. 

The establishment of area-based manage-ment tools, including marine protected areas, shall not include any areas within national ju-risdiction and shall not be relied upon as a ba-sis for asserting or denying any claims to sov-ereignty, sovereign rights or jurisdiction, in-cluding in respect of any disputes relating thereto. The Conference of the Parties shall not consider for decision proposals for the establishment of such area-based management tools, including marine protected areas, and in no case shall such proposals be interpreted as recognition or non-recognition of any claims to sovereignty, sovereign rights or jurisdiction. 

19 artikla  

Article 19 

Ehdotukset 

Proposals 

1. Osapuolten on toimitettava tämän osan mukaisten aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, perustamista koskevat ehdotukset joko yksin tai yhdessä sihteeristölle.  

1. Proposals regarding the establishment of area-based management tools, including ma-rine protected areas, under this Part shall be submitted by Parties, individually or collec-tively, to the secretariat. 

2. Osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä ja kuulevat asiaankuuluvia sidosryhmiä tässä osassa tarkoitettujen ehdotusten kehittämiseksi. Tällaisia sidosryhmiä ovat muun muassa valtiot ja maailmanlaajuiset, alueelliset, osa-alueelliset ja alakohtaiset toimielimet sekä kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö, yksityinen sektori, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt.  

2. Parties shall collaborate and consult, as appropriate, with relevant stakeholders, including States and global, regional, subregional and sectoral bodies, as well as civil society, the scientific community, the private sector, Indigenous Peoples and local communities, for the development of proposals, as set out in this Part. 

3. Ehdotukset on laadittava parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä, jos saatavilla, alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella ottaen huomioon ennalta varautuva lähestymistapa ja ekosysteemilähestymistapa. 

3. Proposals shall be formulated on the basis of the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, taking into account the precautionary approach and an ecosystem approach. 

4. Määritettyjä alueita koskevien ehdotusten on sisällettävä seuraavat keskeiset elementit:  

4. Proposals with regard to identified areas shall include the following key elements: 

a) ehdotuksen kohteena olevan alueen maantieteellinen tai tätä aluetta paikkana koskeva kuvaus viittaamalla liitteessä I määriteltyihin ohjeellisiin perusteisiin;  

(a) A geographic or spatial description of the area that is the subject of the proposal by reference to the indicative criteria specified in Annex I; 

b) tiedot kaikista sellaisista liitteessä I määritellyistä perusteista sekä 5 kohdan mukaisesti kehitetyistä ja tarkistetuista perusteista, joita on sovellettu alueen määrittämisessä;  

(b) Information on any of the criteria speci-fied in Annex I, as well as any criteria that may be further developed and revised in accordance with paragraph 5 below applied in identifying the area; 

c) ihmistoiminta alueella, mukaan luettuna se, miten alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt käyttävät aluetta, ja toiminnan mahdolliset vaikutukset;  

(c) Human activities in the area, including uses by Indigenous Peoples and local communities, and their possible impact, if any; 

d) kuvaus meriympäristön ja biologisen monimuotoisuuden tilasta määritellyllä alueella;  

(d) A description of the state of the marine environment and biological diversity in the identified area; 

e) kuvaus suojelutavoitteista ja soveltuvissa tapauksissa kestävän käytön tavoitteista, joita aiotaan soveltaa alueella;  

(e) A description of the conservation and, where appropriate, sustainable use objectives that are to be applied to the area; 

f) luonnos hoitosuunnitelmaksi, joka sisältää ehdotetut toimenpiteet ja jossa hahmotellaan ehdotetut seuranta-, tutkimus- ja tarkastelutoimet määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;  

(f) A draft management plan encompassing the proposed measures and outlining proposed monitoring, research and review activities to achieve the specified objectives; 

g) ehdotetun alueen ja toimenpiteiden mahdollinen kesto;  

(g) The duration of the proposed area and measures, if any; 

h) tiedot mahdollisista valtioiden, mukaan luettuna alueen viereiset rantavaltiot, ja/tai asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kuulemisista;  

(h) Information on any consultations undertaken with States, including adjacent coastal States and/or relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, if any; 

i) tiedot asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten mukaisesti ja asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten toimesta toteutetuista aluelähtöisistä merenhoitotoimista, myös merensuojelualueista; 

(i) Information on area-based management tools, including marine protected areas, implemented under relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies; 

j) asiaa koskeva tieteellinen aineisto ja mahdollinen alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteinen tieto. 

(j) Relevant scientific input and, where available, traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities. 

5. Tällaisten alueiden määrittämistä koskeviin ohjeellisiin perusteisiin kuuluvat tapauksen mukaan liitteessä I määritellyt perusteet, ja tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarvittaessa kehittää ja tarkistaa niitä osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi.  

5. Indicative criteria for the identification of such areas shall include, as relevant, those specified in Annex I and may be further developed and revised as necessary by the Scientific and Technical Body for consideration and adoption by the Conference of the Parties. 

6. Muut ehdotusten sisältöä koskevat vaatimukset, mukaan luettuna edellä 5 kohdassa tarkoitettujen ohjeellisten perusteiden soveltamiseen liittyvät menettelytavat, sekä edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ehdotuksia koskeva ohjeistus laaditaan tarvittaessa tieteellisessä ja teknisessä toimielimessä osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. 

6. Further requirements regarding the con-tents of proposals, including the modalities for the application of indicative criteria as specified in paragraph 5 above, and guidance on proposals specified in paragraph 4 (b) above shall be elaborated by the Scientific and Technical Body, as necessary, for consideration and adoption by the Conference of the Parties. 

20 artikla 

Article 20 

Ehdotusten julkisuus ja alustava tarkastelu  

Publicity and preliminary review of proposals 

Saatuaan kirjallisen ehdotuksen sihteeristö asettaa sen julkisesti saataville ja toimittaa sen tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle alustavaa tarkastelua varten. Tarkastelun tarkoituksena on varmistaa, että ehdotus sisältää 19 artiklassa vaaditut tiedot, myös tässä osassa ja liitteessä I kuvatut suuntaa-antavat perusteet. Tarkastelun tulokset asetetaan julkisesti saataville, ja sihteeristö välittää ne ehdotuksen esittäjälle. Ehdotuksen esittäjä palauttaa ehdotuksen sihteeristölle otettuaan huomioon tieteellisen ja teknisen toimielimen alustavan tarkastelun. Sihteeristö ilmoittaa asiasta osapuolille ja asettaa palautetun ehdotuksen julkisesti saataville sekä edistää 21 artiklan mukaisia kuulemisia. 

Upon receipt of a proposal in writing, the secretariat shall make the proposal publicly available and transmit it to the Scientific and Technical Body for a preliminary review. The purpose of the review is to ascertain that the proposal contains the information required under article 19, including indicative criteria described in this Part and in Annex I. The outcome of that review shall be made publicly available and shall be conveyed to the proponent by the secretariat. The proponent shall retransmit the proposal to the secretariat, having taken into account the preliminary review by the Scientific and Technical Body. The secretariat shall notify the Parties and make that retransmitted proposal publicly available and facilitate consultations pursuant to article 21. 

21 artikla 

Article 21 

Ehdotuksia koskevat kuulemiset ja ehdotusten arviointi 

Consultations on and assessment of proposals 

1. Edellä olevan 19 artiklan mukaisesti toimitettuja ehdotuksia koskevien kuulemisten on oltava osallistavia, läpinäkyviä ja avoimia kaikille asianomaisille sidosryhmille, mukaan luettuna valtiot ja maailmanlaajuiset, alueelliset, osa-alueelliset ja alakohtaiset toimielimet sekä kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt. 

1. Consultations on proposals submitted under article 19 shall be inclusive, transparent and open to all relevant stakeholders, including States and global, regional, subregional and sectoral bodies, as well as civil society, the scientific community, Indigenous Peoples and local communities. 

2. Sihteeristö edistää kuulemista ja kerää tietoaineistoa seuraavasti: 

2. The secretariat shall facilitate consulta-tions and gather input as follows: 

a) valtioille, erityisesti kyseisen alueen viereisille rantavaltioille, on ilmoitettava ja niitä on kehotettava toimittamaan muun muassa 

(a) States, in particular adjacent coastal States, shall be notified and invited to submit, inter alia: 

i) näkemykset ehdotuksen eduista ja maantieteellisestä soveltamisalasta; 

(i) Views on the merits and geographic scope of the proposal; 

ii) muu asiaa koskeva tieteellinen aineisto; 

(ii) Any other relevant scientific input; 

iii) tiedot mahdollisista nykyisistä toimenpiteistä tai toiminnoista kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla ja sen ulkopuolisilla kyseisen alueen viereisillä alueilla tai siihen liittyvillä alueilla; 

(iii) Information regarding any existing measures or activities in adjacent or related areas within national jurisdiction and beyond national jurisdiction; 

iv) näkemykset ehdotuksen mahdollisista vaikutuksista kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin;  

(iv) Views on the potential implications of the proposal for areas within national jurisdiction; 

v) muut merkitykselliset tiedot; 

(v) Any other relevant information; 

b) asiaan liittyviä oikeudellisia välineitä ja kehyksiä hallinnoiville toimielimille sekä asiaan liittyville maailmanlaajuisille, alueellisille, osa-alueellisille ja alakohtaisille toimielimille on ilmoitettava ja, niitä on kehotettava toimittamaan muun muassa  

(b) Bodies of relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies shall be notified and invited to submit, inter alia: 

i) näkemykset ehdotuksen eduista; 

(i) Views on the merits of the proposal; 

ii) muu asiaa koskeva tieteellinen aineisto; 

(ii) Any other relevant scientific input; 

iii) tiedot kyseisellä välineellä, järjestelmällä tai toimielimellä kyseisellä alueella tai viereisillä alueilla toteutetuista nykyisistä toimenpiteistä; 

(iii) Information regarding any existing measures adopted by that instrument, frame-work or body for the relevant area or for adja-cent areas; 

iv) näkemykset ehdotuksessa yksilöityjen toimenpiteiden näkökohdista ja hoitosuunnitelman luonnoksen muista osista, jotka kuuluvat kyseisen toimielimen toimivaltaan; 

(iv) Views regarding any aspects of the measures and other elements for a draft man-agement plan identified in the proposal that fall within the competence of that body; 

v) näkemykset kaikista asiaankuuluvista lisätoimenpiteistä, jotka kuuluvat kyseisen välineen, kehyksen tai toimielimen toimivaltaan;  

(v) Views regarding any relevant additional measures that fall within the competence of that instrument, framework or body; 

vi) muut merkitykselliset tiedot; 

(vi) Any other relevant information; 

c) alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä, joilla on asiaankuuluvaa perinteistä tietoa, tiedeyhteisöä, kansalaisyhteiskuntaa ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä on kehotettava toimittamaan muun muassa 

(c) Indigenous Peoples and local communi-ties with relevant traditional knowledge, the scientific community, civil society and other relevant stakeholders shall be invited to sub-mit, inter alia: 

i) näkemykset ehdotuksen eduista; 

(i) Views on the merits of the proposal; 

ii) muu asiaa koskeva tieteellinen aineisto; 

(ii) Any other relevant scientific input; 

iii) alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskeva perinteinen tieto;  

(iii) Any relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities; 

iv) muut merkitykselliset tiedot. 

(iv) Any other relevant information. 

3. Sihteeristön on asetettava edellä olevan 2 kohdan mukaisesti saatu tietoaineisto julkisesti saataville. 

3. Contributions received pursuant to para-graph 2 above shall be made publicly available by the secretariat. 

4. Jos ehdotettu toimenpide vaikuttaa alueisiin, jotka ovat kokonaan valtioiden talousvyöhykkeiden ympäröimiä, ehdotuksen esittäjien on  

4. In cases where the proposed measure af-fects areas that are entirely surrounded by the exclusive economic zones of States, propo-nents shall: 

a) toteutettava kohdennettuja ja ennakoivia kuulemisia tällaisten valtioiden kanssa ja annettava ennakkoilmoitus;  

(a) Undertake targeted and proactive consultations, including prior notification, with such States; 

b) tarkasteltava tällaisten valtioiden näkemyksiä ja huomautuksia ehdotetusta toimenpiteestä ja annettava kirjalliset vastaukset, joissa käsitellään erityisesti kyseisiä näkemyksiä ja huomautuksia, ja tarvittaessa tarkistettava ehdotettua toimenpidettä niiden mukaisesti. 

(b) Consider the views and comments of such States on the proposed measure and provide written responses specifically addressing such views and comments and, where appropriate, revise the proposed measure accordingly. 

5. Ehdotuksen esittäjän on otettava huomioon kuulemisjakson aikana saatu tietoaineisto sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen näkemykset ja tiedot ja tarvittaessa tarkistettava ehdotusta vastaavasti tai vastattava merkittäviin näkemyksiin ja huomautuksiin, joita ei ole otettu huomioon ehdotuksessa. 

5. The proponent shall consider the contributions received during the consultation period, as well as the views of and information from the Scientific and Technical Body, and, as appropriate, revise the proposal accordingly or respond to substantive contributions not reflected in the proposal. 

6. Kuulemisjakso on määräaikainen. 

6. The consultation period shall be time-bound. 

7. Tarkistettu ehdotus toimitetaan tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle, joka arvioi ehdotuksen ja antaa suosituksia osapuolten konferenssille. 

7. The revised proposal shall be submitted to the Scientific and Technical Body, which shall assess the proposal and make recommendations to the Conference of the Parties. 

8. Kuulemis- ja arviointimenettelyä koskevia menettelytapoja, myös kestoa, tarkennetaan tarvittaessa tieteellisen ja teknisen toimielimen ensimmäisessä kokouksessa osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden erityisolosuhteet.  

8. The modalities for the consultation and assessment process, including duration, shall be further elaborated by the Scientific and Technical Body, as necessary, at its first meeting, for consideration and adoption by the Conference of the Parties, taking into account the special circumstances of small island developing States. 

22 artikla 

Article 22 

Aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, perustaminen 

Establishment of area-based management tools, including marine protected areas 

1. Lopullisen ehdotuksen ja hoitosuunnitelman luonnoksen perusteella, ottaen huomioon tämän osan mukaisesti perustetun kuulemismenettelyn aikana saadut kannanotot ja tieteellisen aineiston sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen tieteelliset lausunnot ja suositukset, osapuolten konferenssi  

1. The Conference of the Parties, on the ba-sis of the final proposal and the draft management plan, taking into account the contributions and scientific input received during the consultation process established under this Part, and the scientific advice and recommendations of the Scientific and Technical Body: 

a) tekee päätökset aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, perustamisesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä; 

(a) Shall take decisions on the establishment of area-based management tools, including marine protected areas, and related measures; 

b) voi tehdä päätöksiä asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten hyväksymien toimenpiteiden kanssa yhteensopivista toimenpiteistä yhteistyössä ja koordinoidusti kyseisten välineiden, kehysten ja toimielinten kanssa;  

(b) May take decisions on measures compatible with those adopted by relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, in cooperation and coordination with those instruments, frameworks and bodies; 

c) voi antaa suosituksia tämän sopimuksen osapuolille sekä maailmanlaajuisille, alueellisille, osa-alueellisille ja alakohtaisille toimielimille edistääkseen asiaankuuluvien toimenpiteiden hyväksymistä tällaisten välineiden, kehysten ja toimielinten avulla ja näiden valtuuksien mukaisesti, jos ehdotetut toimenpiteet kuuluvat muiden maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten tai alakohtaisten toimielinten toimivaltaan.  

(c) May, where proposed measures are within the competences of other global, regional, subregional or sectoral bodies, make recommendations to Parties to this Agreement and to global, regional, subregional and sectoral bodies to promote the adoption of relevant measures through such instruments, frameworks and bodies, in accordance with their respective mandates. 

2. Kun osapuolten konferenssi tekee tämän artiklan mukaisia päätöksiä, se kunnioittaa asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten toimivaltaa eikä heikennä sitä. 

2. In taking decisions under this article, the Conference of the Parties shall respect the competences of, and not undermine, relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies. 

3. Osapuolten konferenssi järjestää säännöllisiä kuulemisia, joilla tehostetaan yhteistyötä ja koordinointia asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa ja niiden välillä aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, osalta sekä tällaisten välineiden ja kehysten nojalla hyväksyttyjen ja tällaisten toimielinten toteuttamien asiaan liittyvien toimenpiteiden koordinointia. 

3. The Conference of the Parties shall make arrangements for regular consultations to en-hance cooperation and coordination with and among relevant legal instruments and frame-works and relevant global, regional, subre-gional and sectoral bodies with regard to area-based management tools, including marine protected areas, as well as coordination with regard to related measures adopted under such instruments and frameworks and by such bodies. 

4. Merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan kansainvälisen yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi osapuolten konferenssi voi tämän osan tavoitteiden saavuttamisen ja täytäntöönpanon niin vaatiessa harkita ja, jollei edellä 1 ja 2 kohdasta muuta johdu, tarvittaessa päättää kehittää mekanismin, joka koskee asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten tai asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten tai alakohtaisten toimielinten hyväksymiä olemassa olevia aluelähtöisiä merenhoitotoimia, myös merensuojelualueita. 

4. Where the achievement of the objectives and the implementation of this Part so re-quires, to further international cooperation and coordination with respect to the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, the Conference of the Parties may consider and, subject to paragraphs 1 and 2 above, may decide, as appropriate, to develop a mechanism regarding existing area-based management tools, including marine protected areas, adopted by relevant legal instruments and frameworks or relevant global, regional, subregional or sectoral bodies. 

5. Osapuolten konferenssin tämän osan mukaisesti hyväksymät päätökset ja suositukset eivät saa heikentää kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta, ja ne on tehtävä ottaen asianmukaisesti huomioon kaikkien valtioiden oikeudet ja velvollisuudet yleissopimuksen mukaisesti. Tapauksissa, joissa tämän osan mukaisesti ehdotetut toimenpiteet vaikuttaisivat tai niiden voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan sellaisten merenalaisten alueiden merenpohjan ja sen sisustan yläpuoliseen veteen, joilla rantavaltio käyttää täysivaltaisia oikeuksiaan yleissopimuksen mukaisesti, näissä toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon tällaisten rantavaltioiden täysivaltaiset oikeudet. Tätä tarkoitusta varten järjestetään kuulemisia tämän osan määräysten mukaisesti. 

5. Decisions and recommendations adopted by the Conference of the Parties in accordance with this Part shall not undermine the effectiveness of measures adopted in respect of areas within national jurisdiction and shall be made with due regard for the rights and duties of all States, in accordance with the Convention. In cases where measures proposed under this Part would affect or could reasonably be expected to affect the superjacent water above the seabed and subsoil of submarine areas over which a coastal State exercises sovereign rights in accordance with the Convention, such measures shall have due regard to the sovereign rights of such coastal States. Consultations shall be undertaken to that end, in accordance with the provisions of this Part. 

6. Tapauksissa, joissa tämän osan mukaisesti perustettu aluelähtöinen merenhoitotoimi, kuten merensuojelualue, kuuluu myöhemmin joko kokonaan tai osittain rantavaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan, kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluva osa lakkaa välittömästi olemasta voimassa. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolelle jäävä osa pysyy voimassa, kunnes osapuolten konferenssi seuraavassa kokouksessaan tarkastelee sitä ja päättää tarvittaessa, muutetaanko aluelähtöistä merenhoitotoimea, merensuojelualue mukaan lukien, tai kumotaanko se. 

6. In cases where an area-based management tool, including a marine protected area, established under this Part subsequently falls, either wholly or in part, within the national jurisdiction of a coastal State, the part within national jurisdiction shall immediately cease to be in force. The part remaining in areas beyond national jurisdiction shall remain in force until the Conference of the Parties, at its following meeting, reviews and decides whether to amend or revoke the area-based management tool, including a marine protected area, as necessary. 

7. Kun asiaan liittyvä oikeudellinen väline tai kehys tai asiaan liittyvä maailmanlaajuinen, alueellinen, osa-alueellinen tai alakohtainen toimielin on perustettu tai sen toimivaltaa on muutettu, osapuolten konferenssin tämän osan mukaisesti hyväksymä aluelähtöinen merenhoitotoimi, myös merensuojelualue, mukaan luettuna siihen liittyvät toimenpiteet, joka myöhemmin kuuluu tällaisen välineen, kehyksen tai toimielimen toimivaltaan joko kokonaan tai osittain, pysyy voimassa, kunnes osapuolten konferenssi tarkastelee sitä uudelleen ja päättää tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti kyseisen välineen, kehyksen tai toimielimen kanssa tapauksen mukaan pitää voimassa aluelähtöisen merenhoitotoimen, myös merensuojelualueen, ja siihen liittyvät toimenpiteet, muuttaa sitä tai kumota sen. 

7. Upon the establishment of, or amendment to the competence of, a relevant legal instrument or framework or a relevant global, regional, subregional or sectoral body, any area-based management tool, including a marine protected area, or related measures adopted by the Conference of the Parties under this Part that subsequently falls within the competence of such instrument, framework or body, either wholly or in part, shall remain in force until the Conference of the Parties reviews and decides, in close cooperation and coordination with that instrument, framework or body, to maintain, amend or revoke the area-based management tool, including a marine protected area, and related measures, as appropriate. 

23 artikla 

Article 23 

Päätöksenteko 

Decision-making 

1. Yleissääntö on, että tämän osan mukaiset päätökset ja suositukset tehdään konsensuksella.  

1. As a general rule, the decisions and rec-ommendations under this Part shall be taken by consensus. 

2. Jos konsensusta ei saavuteta, tämän osan mukaiset päätökset ja suositukset tehdään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Sitä ennen osapuolten konferenssi päättää läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan enemmistöllä, että kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty.  

2. If no consensus is reached, decisions and recommendations under this Part shall be tak-en by a three-fourths majority of the Parties present and voting, before which the Confer-ence of the Parties shall decide, by a two-thirds majority of the Parties present and voting that all efforts to reach consensus have been exhausted. 

3. Tämän osan mukaisesti tehdyt päätökset tulevat voimaan 120 päivän kuluttua siitä osapuolten konferenssin kokouksesta, jossa ne tehtiin, ja ne sitovat kaikkia osapuolia. 

3. Decisions taken under this Part shall enter into force 120 days after the meeting of the Conference of the Parties at which they were taken and shall be binding on all Parties. 

4. Osapuoli voi edellä 3 kohdassa tarkoitetun 120 päivän määräajan kuluessa ilmoittaa sihteeristölle kirjallisesti vastustavansa tämän osan mukaisesti tehtyä päätöstä, eikä päätös tällöin sido kyseistä osapuolta. Päätöstä koskeva vastalause voidaan peruuttaa milloin tahansa kirjallisella ilmoituksella sihteeristölle, jolloin päätös sitoo kyseistä osapuolta 90 päivän kuluttua vastalauseen peruuttamispäivästä. 

4. During the period of 120 days provided for in paragraph 3 above, any Party may, by notification in writing to the secretariat, make an objection with respect to a decision adopted under this Part, and that decision shall not be binding on that Party. An objection to a decision may be withdrawn at any time by written notification to the secretariat and, thereupon, the decision shall be binding for that Party 90 days following the date of the notification stating that the objection is withdrawn. 

5. Osapuolen, joka esittää edellä olevan 4 kohdan mukaisen vastalauseen, on sen kanssa samanaikaisesti toimitettava sihteeristölle kirjallisesti vastalauseen perustelut, joiden on perustuttava yhteen tai useampaan seuraavista syistä:  

5. A Party making an objection under para-graph 4 above shall provide to the secretariat, in writing, at the time of making its objection, the explanation of the grounds for its objec-tion, which shall be based on one or more of the following grounds: 

a) päätös on ristiriidassa tämän sopimuksen tai vastustavan osapuolen yleissopimuksen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa;  

(a) The decision is inconsistent with this Agreement or the rights and duties of the ob-jecting Party in accordance with the Conven-tion; 

b) päätöksen muoto tai sisältö syrjii perusteettomasti vastustavaa osapuolta;  

(b) The decision unjustifiably discriminates in form or in fact against the objecting Party; 

c) tehtyään kaikki kohtuulliset ponnistelut päätöksen noudattamiseksi osapuoli ei voi käytännössä noudattaa sitä vastalauseen esittämishetkellä. 

(c) The Party cannot practicably comply with the decision at the time of the objection after making all reasonable efforts to do so. 

6. Osapuolen, joka esittää edellä olevan 4 kohdan mukaisen vastalauseen, on mahdollisuuksien mukaan toteutettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä tai lähestymistapoja, jotka vastaavat vaikutukseltaan sen vastustamaa päätöstä, eikä se saa toteuttaa toimenpiteitä tai toimia, jotka heikentäisivät sen vastustaman päätöksen tehokkuutta, paitsi jos tällaiset toimenpiteet tai toimet ovat välttämättömiä vastustavan osapuolen yleissopimuksen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi. 

6. A Party making an objection under para-graph 4 above shall, to the extent practicable, adopt alternative measures or approaches that are equivalent in effect to the decision to which it has objected and shall not adopt measures nor take actions that would undermine the effectiveness of the decision to which it has objected unless such measures or actions are essential for the exercise of rights and duties of the objecting Party in accordance with the Convention. 

7. Vastustava osapuoli raportoi edellä olevan 6 kohdan täytäntöönpanosta 4 kohdan mukaisen ilmoituksensa antamista seuraavalle osapuolten konferenssin varsinaiselle kokoukselle ja sen jälkeen määräajoin antaakseen tietoja 26 artiklan mukaista seurantaa ja tarkastelua varten. 

7. The objecting Party shall report to the next ordinary meeting of the Conference of the Parties following its notification under paragraph 4 above, and periodically thereafter, on its implementation of paragraph 6 above, to inform the monitoring and review under article 26. 

8. Edellä olevan 4 kohdan mukaisesti tehty päätöstä koskeva vastalause voidaan uusia vain, jos vastustava osapuoli pitää sitä edelleen tarpeellisena, joka kolmas vuosi päätöksen voimaantulon jälkeen. Uusimisesta ilmoitetaan kirjallisesti sihteeristölle. Tällaiseen kirjalliseen ilmoitukseen on sisällyttävä selvitys alkuperäisen vastalauseen perusteista. 

8. An objection to a decision made in ac-cordance with paragraph 4 above may only be renewed if the objecting Party considers it still necessary, every three years after the entry into force of the decision, by written notification to the secretariat. Such written notification shall include an explanation of the grounds of its initial objection. 

9. Jos edellä olevan 8 kohdan mukaista uusimista koskevaa ilmoitusta ei saada, vastalauseen katsotaan peruuntuneen automaattisesti, jolloin päätös sitoo kyseistä osapuolta 120 päivän kuluttua vastalauseen peruuntumisesta. Sihteeristö ilmoittaa asiasta osapuolelle 60 päivää ennen päivää, jona vastalause peruuntuu automaattisesti. 

9. If no notification of renewal pursuant to paragraph 8 above is received, the objection shall be considered automatically withdrawn and, thereupon, the decision shall be binding for that Party 120 days after that objection is automatically withdrawn. The secretariat shall notify the Party 60 days prior to the date on which the objection will be automatically withdrawn. 

10. Sihteeristö saattaa tämän osan mukaisesti hyväksytyt osapuolten konferenssin päätökset ja niitä koskevat vastalauseet julkisesti saataville ja toimittaa ne kaikille valtioille ja asiaan liittyville oikeudellisille välineille ja kehyksille sekä asiaan liittyville maailmanlaajuisille, alueellisille, osa-alueellisille ja alakohtaisille toimielimille. 

10. Decisions of the Conference of the Par-ties adopted under this Part, and objections to those decisions, shall be made publicly avail-able by the secretariat and shall be transmitted to all States and relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies. 

24 artikla 

Article 24 

Kiireelliset toimenpiteet 

Emergency measures 

1. Osapuolten konferenssi tekee päätökset sellaisista kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavista toimenpiteistä, joita voidaan tarvittaessa soveltaa hätätilanteessa, jos luonnonilmiö tai ihmisen aiheuttama katastrofi on aiheuttanut tai todennäköisesti aiheuttaa vakavaa tai peruuttamatonta vahinkoa merten biologiselle monimuotoisuudelle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, sen varmistamiseksi, että vakava tai peruuttamaton vahinko ei pahene.  

1. The Conference of the Parties shall take decisions to adopt measures in areas beyond national jurisdiction, to be applied on an emergency basis, if necessary, when a natural phenomenon or human-caused disaster has caused, or is likely to cause, serious or irreversible harm to marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, to ensure that the serious or irreversible harm is not exacerbated. 

2. Tämän artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä pidetään tarpeellisina vain, jos asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden tai kehysten tai asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten tai alakohtaisten toimielinten kuulemisen jälkeen vakavaa tai peruuttamatonta vahinkoa ei voida hallita riittävän ajoissa soveltamalla tämän sopimuksen muita artikloja tai asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden tai kehysten taikka asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten tai alakohtaisten toimielinten avulla. 

2. Measures adopted under this article shall be considered necessary only if, following consultation with relevant legal instruments or frameworks or relevant global, regional, subregional or sectoral bodies, the serious or irreversible harm cannot be managed in a timely manner through the application of the other articles of this Agreement or by a relevant legal instrument or framework or a relevant global, regional, subregional or sectoral body. 

3. Hätätilanteessa toteutettavien toimenpiteiden on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteeseen ja tieteelliseen tietoon sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon, jos sitä on saatavilla, ja niissä on otettava huomioon ennalta varautuva lähestymistapa. Osapuolet voivat ehdottaa tai tieteellinen ja tekninen toimielin suosittaa tällaisia toimenpiteitä, ja ne voidaan hyväksyä istuntojen välillä. Toimenpiteet ovat väliaikaisia, ja niitä on harkittava uudelleen päätöstä varten niiden hyväksymistä seuraavassa osapuolten konferenssin kokouksessa.  

3. Measures adopted on an emergency basis shall be based on the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities and shall take into account the precautionary approach. Such measures may be proposed by Parties or recommended by the Scientific and Technical Body and may be adopted intersessionally. The measures shall be temporary and must be reconsidered for decision at the next meeting of the Conference of the Parties following their adoption. 

4. Toimenpiteiden voimassaolo päättyy kahden vuoden kuluttua niiden voimaantulosta, tai osapuolten konferenssi lopettaa niiden voimassaolon aikaisemmin, kun ne on korvattu tämän osan mukaisesti perustetuilla aluelähtöisillä merenhoitotoimilla, myös merensuojelualueilla, ja niihin liittyvillä toimenpiteillä tai toimilla, jotka on hyväksynyt asiaan liittyvä oikeudellinen väline tai kehys tai asiaan liittyvä maailmanlaajuinen, alueellinen, osa-alueellinen tai alakohtainen toimielin, tai voimassaolo lopetetaan osapuolten konferenssin päätöksellä, kun toimenpiteen edellyttämät olosuhteet lakkaavat olemasta. 

4. The measures shall terminate two years following their entry into force or shall be terminated earlier by the Conference of the Parties upon being replaced by area-based management tools, including marine protected areas, and related measures established in accordance with this Part, or by measures adopted by a relevant legal instrument or framework or relevant global, regional, subregional or sectoral body, or by a decision of the Conference of the Parties when the circumstances that necessitated the measure cease to exist. 

5. Tarvittaessa tieteellinen ja tekninen toimielin laatii kiireellisten toimenpiteiden vahvistamista koskevat menettelyt ja ohjeet, myös kuulemismenettelyt, osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi mahdollisimman pian. Tällaisten menettelyjen on oltava osallistavia ja avoimia. 

5. Procedures and guidance for the establishment of emergency measures, including consultation procedures, shall be elaborated by the Scientific and Technical Body, as necessary, for consideration and adoption by the Conference of the Parties at its earliest opportunity. Such procedures shall be inclusive and transparent. 

25 artikla 

Article 25 

Täytäntöönpano 

Implementation 

1. Osapuolten on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluva toiminta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutetaan tämän osan nojalla tehtyjen päätösten mukaisesti.  

1. Parties shall ensure that activities under their jurisdiction or control that take place in areas beyond national jurisdiction are conducted consistently with the decisions adopted under this Part. 

2. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta tämän osan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden lisäksi tiukempia toimenpiteitä kansalaistensa ja alustensa osalta tai lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvan toiminnan osalta kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja sopimuksen tavoitteiden tukemiseksi.  

2. Nothing in this Agreement shall prevent a Party from adopting more stringent measures with respect to its nationals and vessels or with regard to activities under its jurisdiction or control in addition to those adopted under this Part, in accordance with international law and in support of the objectives of the Agreement. 

3. Tämän osan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpano ei saisi aiheuttaa kohtuutonta suoraa tai epäsuoraa rasitetta osapuolille, jotka ovat pieniä kehittyviä saarivaltioita tai vähiten kehittyneitä maita.  

3. The implementation of the measures adopted under this Part should not impose a disproportionate burden on Parties that are small island developing States or least developed countries, directly or indirectly. 

4. Osapuolet edistävät tarvittaessa toimenpiteiden hyväksymistä asiaan liittyvissä oikeudellisissa välineissä ja kehyksissä sekä asiaan liittyvissä maailmanlaajuisissa, alueellisissa, osa-alueellisissa ja alakohtaisissa toimielimissä, joiden jäseniä ne ovat, osapuolten konferenssin tämän osan mukaisesti tekemien päätösten ja suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi.  

4. Parties shall promote, as appropriate, the adoption of measures within relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies of which they are members, to support the implementation of the decisions and recommendations made by the Conference of the Parties under this Part. 

5. Osapuolten on kannustettava niitä valtioita, joilla on oikeus tulla tämän sopimuksen osapuoliksi, erityisesti niitä, joiden toiminta, alukset tai kansalaiset toimivat perustetun aluelähtöisen merenhoitotoimen, myös merensuojelualueen, kohteena olevalla alueella, hyväksymään toimenpiteitä, joilla tuetaan osapuolten konferenssin päätöksiä ja suosituksia tämän osan mukaisesti perustetuista aluelähtöisistä merenhoitotoimista, myös merensuojelualueista.  

5. Parties shall encourage those States that are entitled to become Parties to this Agreement, in particular those whose activities, vessels or nationals operate in an area that is the subject of an established area-based management tool, including a marine protected area, to adopt measures supporting the decisions and recommendations of the Conference of the Parties on area-based management tools, including marine protected areas, established under this Part. 

6. Osapuoli, joka ei ole jonkin asiaan liittyvän oikeudellisen välineen tai kehyksen osapuoli tai osallistuja taikka asiaan liittyvän maailmanlaajuisen, alueellisen, osa-alueellisen tai alakohtaisen toimielimen jäsen ja joka ei muutoin suostu soveltamaan tällaisten välineiden ja kehysten nojalla vahvistettuja ja tällaisten toimielinten vahvistamia toimenpiteitä, ei vapaudu velvoitteesta tehdä yleissopimuksen ja tämän sopimuksen mukaisesti yhteistyötä merten biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. 

6. A Party that is not a party to or a partici-pant in a relevant legal instrument or frame-work, or a member of a relevant global, re-gional, subregional or sectoral body, and that does not otherwise agree to apply the measures established under such instruments and frameworks and by such bodies shall not be discharged from the obligation to cooperate, in accordance with the Convention and this Agreement, in the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction. 

26 artikla 

Article 26 

Seuranta ja tarkastelu 

Monitoring and review 

1. Osapuolten on yksin tai yhdessä raportoitava osapuolten konferenssille tämän osan mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, täytäntöönpanosta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Sihteeristön on asetettava tällaiset raportit sekä jäljempänä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja tarkastelu julkisesti saataville. 

1. Parties shall, individually or collectively, report to the Conference of the Parties on the implementation of area-based management tools, including marine protected areas, established under this Part and related measures. Such reports, as well as the information and the review referred to in paragraphs 2 and 3 below, respectively, shall be made publicly available by the secretariat. 

2. Asiaan liittyviä oikeudellisia välineitä ja kehyksiä sekä asiaan liittyviä maailmanlaajuisia, alueellisia, osa-alueellisia ja alakohtaisia toimielimiä pyydetään antamaan osapuolten konferenssille tiedot sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta, jotka ne ovat hyväksyneet tämän osan mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, tavoitteiden saavuttamiseksi.  

2. The relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies shall be invited to provide information to the Conference of the Parties on the implementation of measures that they have adopted to achieve the objectives of area-based management tools, including marine protected areas, established under this Part. 

3. Tämän osan mukaisesti perustettuja aluelähtöisiä merenhoitotoimia, myös merensuojelualueita, ja niihin liittyviä toimenpiteitä on seurattava ja tarkasteltava määräajoin tieteellisessä ja teknisessä toimielimessä ottaen huomioon edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut raportit ja tiedot. 

3. Area-based management tools, including marine protected areas, established under this Part, including related measures, shall be monitored and periodically reviewed by the Scientific and Technical Body, taking into account the reports and information referred to in paragraphs 1 and 2 above, respectively. 

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa tarkastelussa tieteellinen ja tekninen toimielin arvioi tämän osan mukaisesti perustettujen aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, tehokkuutta, mukaan luettuna niihin liittyvät toimenpiteet, ja edistymistä niiden tavoitteiden saavuttamisessa, sekä antaa neuvoja ja suosituksia osapuolten konferenssille. 

4. In the review referred to in paragraph 3 above, the Scientific and Technical Body shall assess the effectiveness of area-based management tools, including marine protected areas, established under this Part, including related measures and the progress made in achieving their objectives, and provide advice and recommendations to the Conference of the Parties. 

5. Tarkastelun jälkeen osapuolten konferenssi tekee tarvittaessa päätöksiä tai antaa suosituksia osapuolten konferenssin hyväksymien aluelähtöisten merenhoitotoimien, merensuojelualueet mukaan lukien, sekä niihin liittyvien toimenpiteiden muuttamisesta, laajentamisesta tai peruuttamisesta parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella ottaen huomioon ennalta varautuvan lähestymistavan ja ekosysteemilähestymistavan.  

5. Following the review, the Conference of the Parties shall, as necessary, take decisions or recommendations on the amendment, extension or revocation of area-based management tools, including marine protected areas, and any related measures adopted by the Conference of the Parties, on the basis of the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, taking into account the precautionary approach and an ecosystem approach. 

IV OSA 

PART IV 

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 

ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENTS 

27 artikla 

Article 27 

Tavoitteet 

Objectives 

Tämän osan tavoitteena on 

The objectives of this Part are to: 

a) ympäristövaikutusten arviointia koskevien yleissopimuksen määräysten toteuttaminen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla vahvistamalla menettelyt, raja-arvot ja muut vaatimukset osapuolten suorittamille ja raportoimille arvioinneille; 

(a) Operationalize the provisions of the Convention on environmental impact assessment for areas beyond national jurisdiction by establishing processes, thresholds and other requirements for conducting and reporting assessments by Parties; 

b) sen varmistaminen, että tämän osan soveltamisalaan kuuluvat hankkeet arvioidaan ja toteutetaan siten, että merkittävät haitalliset vaikutukset ehkäistään ja niitä lievennetään ja hallitaan tarkoituksena meriympäristön suojeleminen ja säilyttäminen; 

(b) Ensure that activities covered by this Part are assessed and conducted to prevent, mitigate and manage significant adverse impacts for the purpose of protecting and preserving the marine environment; 

c) kumulatiivisten vaikutusten ja kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamisen tukeminen; 

(c) Support the consideration of cumulative impacts and impacts in areas within national jurisdiction; 

d) strategisten ympäristöarviointien mahdollistaminen;  

(d) Provide for strategic environmental as-sessments; 

e) johdonmukaisten puitteiden aikaansaaminen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnille; 

(e) Achieve a coherent environmental im-pact assessment framework for activities in areas beyond national jurisdiction; 

f) osapuolten, erityisesti kehittyvien valtioiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, sisämaavaltioiden, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien valtioiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden, Afrikan rantavaltioiden, saaristovaltioiden ja keskitulotason kehittyvien maiden valmiuksien kehittäminen ja vahvistaminen ympäristövaikutusten arviointien ja strategisten ympäristöarviointien laatimiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi tämän sopimuksen tavoitteiden tueksi. 

(f) Build and strengthen the capacity of Parties, particularly developing States Parties, in particular the least developed countries, landlocked developing countries, geographically disadvantaged States, small island developing States, coastal African States, archipelagic States and developing middle-income countries, to prepare, conduct and evaluate environmental impact assessments and strategic environmental assessments in support of the objectives of this Agreement. 

28 artikla 

Article 28 

Velvollisuus toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi 

Obligation to conduct environmental impact assessments 

1. Osapuolten on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien suunniteltujen hankkeiden mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioidaan tämän osan mukaisesti, ennen kuin niille myönnetään lupa. 

1. Parties shall ensure that the potential im-pacts on the marine environment of planned activities under their jurisdiction or control that take place in areas beyond national jurisdiction are assessed as set out in this Part before they are authorized. 

2. Jos osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan suunniteltu kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla toteutettava hanke kuuluu, toteaa, että hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, kyseisen osapuolen on varmistettava, että tällaisen hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan tämän osan mukaisesti tai että ympäristövaikutukset arvioidaan osapuolen kansallisen menettelyn mukaisesti. Osapuolen, joka toteuttaa tällaisen arvioinnin kansallisen menettelynsä mukaisesti, on 

2. When a Party with jurisdiction or control over a planned activity that is to be conducted in marine areas within national jurisdiction determines that the activity may cause substantial pollution of or significant and harmful changes to the marine environment in areas beyond national jurisdiction, that Party shall ensure that an environmental impact assessment of such activity is conducted in accordance with this Part or that an environmental impact assessment is conducted under the Party’s national process. A Party conducting such an assessment under its national process shall: 

a) asetettava asiaankuuluvat tiedot saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta hyvissä ajoin kansallisen menettelyn aikana; 

(a) Make relevant information available through the Clearing-House Mechanism, in a timely manner, during the national process; 

b) varmistettava, että hanketta seurataan sen kansallisen menettelyn vaatimusten mukaisesti;  

(b) Ensure that the activity is monitored in a manner consistent with the requirements of its national process; 

c) varmistettava, että ympäristövaikutusten arviointiselostukset ja kaikki asiaankuuluvat seurantaraportit asetetaan saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta tämän sopimuksen mukaisesti. 

(c) Ensure that environmental impact assessment reports and any relevant monitoring reports are made available through the Clearing-House Mechanism as set out in this Agreement. 

3. Kun tieteellinen ja tekninen toimielin on saanut edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot, se voi esittää huomautuksia sille osapuolelle, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan suunniteltu hanke kuuluu. 

3. Upon receiving the information referred to in paragraph 2 (a) above, the Scientific and Technical Body may provide comments to the Party with jurisdiction or control over the planned activity. 

29 artikla 

Article 29 

Tämän sopimuksen suhde asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten mukaisiin ympäristövaikutusten arviointia koskeviin menettelyihin 

Relationship between this Agreement and environmental impact assessment processes under relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies 

1. Osapuolet edistävät ympäristövaikutusten arviointien käyttöä sekä 38 artiklan mukaisesti laadittujen standardien ja/tai ohjeiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa asiaan liittyvissä oikeudellisissa välineissä ja kehyksissä sekä asiaan liittyvissä maailmanlaajuisissa, alueellisissa, osa-alueellisissa ja alakohtaisissa toimielimissä, joiden jäseniä ne ovat.  

1. Parties shall promote the use of environ-mental impact assessments and the adoption and implementation of the standards and/or guidelines developed under article 38 in rele-vant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies of which they are members. 

2. Osapuolten konferenssi kehittää tämän osan mukaisia mekanismeja, joiden avulla tieteellinen ja tekninen toimielin voi tehdä yhteistyötä sellaisten asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa, jotka sääntelevät toimintaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tai suojelevat meriympäristöä. 

2. The Conference of the Parties shall deve-lop mechanisms under this Part for the Scien-tific and Technical Body to collaborate with relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies that regulate activities in areas beyond national jurisdiction or protect the marine environment. 

3. Kehittäessään tai päivittäessään 38 artiklassa tarkoitettuja standardeja tai ohjeita, jotka koskevat tämän sopimuksen osapuolten toteuttamia ympäristövaikutusten arviointeja kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille alueille suunnitelluista hankkeista, tieteellinen ja tekninen toimielin toimii tarvittaessa yhteistyössä asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa. 

3. When developing or updating standards or guidelines for the conduct of environmental impact assessments of activities in areas beyond national jurisdiction by Parties to this Agreement under article 38, the Scientific and Technical Body shall, as appropriate, collaborate with relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies. 

4. Suunnitellun hankkeen seulontaa tai ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse suorittaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavasta hankkeesta edellyttäen, että osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan suunniteltu hanke kuuluu, määrittää, 

4. It is not necessary to conduct a screening or an environmental impact assessment of a planned activity in areas beyond national jurisdiction, provided that the Party with jurisdiction or control over the planned activity determines: 

a) että suunnitellun hankkeen tai hankeluokan mahdolliset vaikutukset on arvioitu muiden asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden tai kehysten vaatimusten mukaisesti tai asiaan liittyvät maailmanlaajuiset, alueelliset, osa-alueelliset tai alakohtaiset toimielimet ovat arvioineet ne;  

(a) That the potential impacts of the planned activity or category of activity have been assessed in accordance with the requirements of other relevant legal instruments or frameworks or by relevant global, regional, subregional or sectoral bodies; 

b) että 

(b) That: 

i) suunnitellun hankkeen osalta jo tehty arviointi vastaa tässä osassa edellytettyä arviointia ja arvioinnin tulokset otetaan huomioon; tai 

(i) the assessment already undertaken for the planned activity is equivalent to the one required under this Part, and the results of the assessment are taken into account; or 

ii) arvioinnista johtuvat asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden tai kehysten tai asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten tai alakohtaisten toimielinten määräykset tai standardit on suunniteltu ehkäisemään, lieventämään tai hallitsemaan mahdollisia vaikutuksia, jotka jäävät tämän osan mukaisten ympäristövaikutusten arviointien raja-arvojen alapuolelle, ja niitä on noudatettu. 

(ii) the regulations or standards of the rele-vant legal instruments or frameworks or rele-vant global, regional, subregional or sectoral bodies arising from the assessment were de-signed to prevent, mitigate or manage potential impacts below the threshold for environmental impact assessments under this Part, and they have been complied with. 

5. Kun kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselle alueelle suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu asiaan liittyvän oikeudellisen välineen tai kehyksen mukaisesti tai asiaan liittyvän maailmanlaajuisen, alueellisen, osa-alueellisen tai alakohtaisen toimielimen toimesta, asianomaisen osapuolen on varmistettava, että ympäristövaikutusten arviointiselostus julkaistaan tiedonvälitysjärjestelmän kautta.  

5. When an environmental impact assess-ment for a planned activity in areas beyond national jurisdiction has been conducted under a relevant legal instrument or framework or a relevant global, regional, subregional or sectoral body, the Party concerned shall ensure that the environmental impact assessment report is published through the Clearing-House Mechanism. 

6. Ellei asiaan liittyvä oikeudellinen väline tai kehys tai asiaan liittyvä maailmanlaajuinen, alueellinen, osa-alueellinen tai alakohtainen toimielin seuraa ja tarkastele edellä 4 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetut kriteerit täyttäviä suunniteltuja hankkeita, osapuolet seuraavat ja tarkastelevat hankkeita ja varmistavat, että seuranta- ja tarkasteluraportit julkaistaan tiedonvälitysjärjestelmän kautta. 

6. Unless the planned activities that meet the criteria set out in paragraph 4 (b) (i) above are subject to monitoring and review under a relevant legal instrument or framework or relevant global, regional, subregional or sectoral body, Parties shall monitor and review the activities and ensure that the monitoring and review reports are published through the Clearing-House Mechanism. 

30 artikla 

Article 30 

Ympäristövaikutusten arviointia koskevat raja-arvot ja tekijät 

Thresholds and factors for conducting envi-ronmental impact assessments 

1. Kun suunnitellulla hankkeella voi olla enemmän kuin vähäinen tai väliaikainen vaikutus meriympäristöön tai hankkeen vaikutuksia ei tunneta tai ne ymmärretään huonosti, osapuolen, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan hanke kuuluu, on suoritettava 31 artiklan mukainen hankkeen seulonta käyttäen 2 kohdassa tarkoitettuja tekijöitä ja 

1. When a planned activity may have more than a minor or transitory effect on the marine environment, or the effects of the activity are unknown or poorly understood, the Party with jurisdiction or control of the activity shall conduct a screening of the activity under article 31, using the factors set out in paragraph 2 below, and: 

a) seulonnan on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta osapuoli voi arvioida, onko sillä perusteltua aihetta uskoa, että suunniteltu hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön, ja siihen on sisällyttävä 

(a) The screening shall be sufficiently detailed for the Party to assess whether it has reasonable grounds for believing that the planned activity may cause substantial pollution of or significant and harmful changes to the marine environment and shall include: 

i) kuvaus suunnitellusta hankkeesta, mukaan lukien sen tarkoitus, sijainti, kesto ja intensiteetti; ja 

(i) A description of the planned activity, in-cluding its purpose, location, duration and in-tensity; and 

ii) alustava analyysi mahdollisista vaikutuksista, mukaan lukien kumulatiivisten vaikutusten ja tarvittaessa suunnitellun hankkeen vaihtoehtojen tarkastelu; 

(ii) An initial analysis of the potential im-pacts, including consideration of cumulative impacts and, as appropriate, alternatives to the planned activity; 

b) jos seulonnan perusteella todetaan, että osapuolella on perusteltua aihetta uskoa, että hanke voi aiheuttaa meriympäristön huomattavaa pilaantumista tai merkittäviä ja haitallisia muutoksia meriympäristöön, toteutetaan ympäristövaikutusten arviointi tämän osan määräysten mukaisesti. 

(b) If it is determined on the basis of the screening that the Party has reasonable grounds for believing that the activity may cause substantial pollution of or significant and harmful changes to the marine environment, an environmental impact assessment shall be conducted in accordance with the provisions of this Part. 

2. Määrittäessään, täyttävätkö osapuolten lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvat suunnitellut hankkeet edellä 1 kohdassa tarkoitetun raja-arvon, osapuolten on otettava huomioon muun muassa seuraavat tekijät: 

2. When determining whether planned acti-vities under their jurisdiction or control meet the threshold set out in paragraph 1 above, Parties shall consider the following non-exhaustive factors: 

a) hankkeen tyyppi ja siinä käytetty teknologia sekä tapa, jolla hanke toteutetaan; 

(a) The type of and technology used for the activity and the manner in which it is to be conducted; 

b) hankkeen kesto; 

(b) The duration of the activity; 

c) hankkeen sijainti; 

(c) The location of the activity; 

d) sijaintipaikan ominaisuudet ja ekosysteemi (mukaan luettuna ekologisesti tai biologisesti erityisen merkittävät tai haavoittuvat alueet); 

(d) The characteristics and ecosystem of the location (including areas of particular ecological or biological significance or vulnerability); 

e) hankkeen mahdolliset vaikutukset, mukaan luettuna mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja mahdolliset vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin; 

(e) The potential impacts of the activity, in-cluding the potential cumulative impacts and the potential impacts in areas within national jurisdiction; 

f) se, missä määrin hankkeen vaikutuksia ei tunneta tai ne ymmärretään huonosti; 

(f) The extent to which the effects of the ac-tivity are unknown or poorly understood; 

g) muut merkitykselliset ekologiset tai biologiset kriteerit. 

(g) Other relevant ecological or biological criteria. 

31 artikla 

Article 31 

Ympäristövaikutusten arviointia koskeva menettely 

Process for environmental impact assess-ments 

1. Osapuolten on varmistettava, että tämän osan mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttaminen sisältää seuraavat vaiheet:  

1. Parties shall ensure that the process for conducting an environmental impact assess-ment pursuant to this Part includes the follo-wing steps: 

a) Seulonta. Osapuolet ryhtyvät hyvissä ajoin seulontaan määrittääkseen, edellyttääkö 30 artikla, että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvasta suunnitellusta hankkeesta on toteutettava ympäristövaikutusten arviointi, ja julkistavat päätöksensä:  

(a) Screening. Parties shall undertake screening, in a timely manner, to determine whether an environmental impact assessment is required in respect of a planned activity under its jurisdiction or control, in accordance with article 30, and make its determination publicly available:  

i) Jos osapuoli toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi ei ole tarpeen sen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvan suunnitellun hankkeen osalta, sen on asetettava asiaankuuluvat tiedot, mukaan luettuna 30 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiset tiedot, julkisesti saataville tämän sopimuksen mukaisen tiedonvälitysjärjestelmän kautta;  

(i) If a Party determines that an environmental impact assessment is not required for a planned activity under its jurisdiction or control, it shall make relevant information, including under article 30, paragraph 1 (a), publicly available through the Clearing-House Mechanism under this Agreement; 

ii) Osapuoli voi parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella kirjata näkemyksensä sellaisen suunnitellun hankkeen mahdollisista vaikutuksista, josta on tehty päätös edellä olevan a kohdan i alakohdan mukaisesti, päätöksen tehneelle osapuolelle ja tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle 40 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta;  

(ii) On the basis of the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, a Party may register its views on the potential impacts of a planned activity on which a determination has been made in accordance with subparagraph (a) (i) above with the Party that made the determination and the Scientific and Technical Body, within 40 days of the publication thereof; 

iii) Jos näkemyksensä kirjannut osapuoli on ilmaissut huolensa sellaisen suunnitellun hankkeen mahdollisista vaikutuksista, josta päätös tehtiin, kyseisen päätöksen tehneen osapuolen on tarkasteltava näitä huolenaiheita ja se voi tarkistaa päätöstään; 

(iii) If the Party that registered its views ex-pressed concerns on the potential impacts of a planned activity on which the determination was made, the Party that made that determination shall give consideration to such concerns and may review its determination; 

iv) Tarkasteltuaan osapuolen edellä olevan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti kirjaamia huolenaiheita tieteellinen ja tekninen toimielin tarkastelee ja voi arvioida suunnitellun hankkeen mahdollisia vaikutuksia parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella ja tarvittaessa antaa suosituksia päätöksen tehneelle osapuolelle annettuaan kyseiselle osapuolelle mahdollisuuden vastata kirjattuihin huolenaiheisiin ja ottaen vastauksen huomioon; 

(iv) Upon consideration of the concerns re-gistered by a Party under subparagraph (a) (ii) above, the Scientific and Technical Body shall consider and may evaluate the potential impacts of the planned activity on the basis of the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities and, as appropriate, may make recommendations to the Party that made the determination after giving that Party an opportunity to respond to the concerns registered and taking into account such response; 

v) Osapuolen, joka on tehnyt edellä a kohdan i alakohdassa tarkoitetun päätöksen, on tarkasteltava tieteellisen ja teknisen toimielimen antamia suosituksia; 

(v) The Party that made the determination under subparagraph (a) (i) above shall give consideration to any recommendations of the Scientific and Technical Body; 

vi) Kirjatut näkemykset ja tieteellisen ja teknisen toimielimen antamat suositukset on asetettava julkisesti saataville, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta; 

(vi) The registration of views and the re-commendations of the Scientific and Technical Body shall be made publicly available, including through the Clearing-House Mechanism; 

b) Arvioinnin laajuuden määrittäminen . Osapuolet varmistavat, että tunnistetaan keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden mahdolliset liitännäisvaikutukset, kuten taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset, mukaan luettuna mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin, sekä mahdolliset suunnitellun hankkeen vaihtoehdot, jotka sisällytetään tämän osan mukaisesti toteutettaviin ympäristövaikutusten arviointeihin. Laajuus määritellään käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tiedettä ja tieteellistä tietoa sekä mahdollisesti saatavilla olevaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaa perinteistä tietoa;  

(b) Scoping. Parties shall ensure that key environmental and any associated impacts, such as economic, social, cultural and human health impacts, including potential cumulative impacts and impacts in areas within national jurisdiction, as well as alternatives to the planned activity, if any, to be included in the environmental impact assessments that shall be conducted under this Part, are identified. The scope shall be defined by using the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities;  

c) Vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Osapuolet varmistavat, että suunniteltujen hankkeiden vaikutukset, mukaan luettuna kumulatiiviset vaikutukset ja kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset, arvioidaan käyttäen parasta käytettävissä olevaa tiedettä ja tieteellistä tietoa sekä mahdollisesti saatavilla olevaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaa perinteistä tietoa;  

(c) Impact assessment and evaluation. Par-ties shall ensure that the impacts of planned activities, including cumulative impacts and impacts in areas within national jurisdiction, are assessed and evaluated using the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities;  

d) Mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäiseminen, lieventäminen ja hallinta. Osapuolet varmistavat, että  

(d) Prevention, mitigation and management of potential adverse effects. Parties shall ensure that:  

i) niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien suunniteltujen hankkeiden mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja hallitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet yksilöidään ja analysoidaan merkittävien haitallisten vaikutusten välttämiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua vaihtoehtojen harkitseminen niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvalle suunnitellulle hankkeelle;  

(i) Measures to prevent, mitigate and mana-ge potential adverse effects of the planned ac-tivities under their jurisdiction or control are identified and analysed to avoid significant adverse impacts. Such measures may include the consideration of alternatives to the planned activity under their jurisdiction or control; 

ii) tarvittaessa nämä toimenpiteet sisällytetään ympäristövaikutusten hallintasuunnitelmaan;  

(ii) Where appropriate, these measures are incorporated into an environmental management plan; 

e) Osapuolet varmistavat julkisen ilmoittamisen ja kuulemisen 32 artiklan mukaisesti; 

(e) Parties shall ensure public notification and consultation in accordance with article 32; 

f) Osapuolet varmistavat ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisen ja julkaisemisen 33 artiklan mukaisesti.  

(f) Parties shall ensure the preparation and publication of an environmental impact as-sessment report in accordance with article 33. 

2. Osapuolet voivat tehdä yhteisiä ympäristövaikutusten arviointeja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien suunniteltujen hankkeiden osalta.  

2. Parties may conduct joint environmental impact assessments, in particular for planned activities under the jurisdiction or control of small island developing States. 

3. Tieteellisen ja teknisen toimielimen alaisuuteen laaditaan asiantuntijaluettelo. Osapuolet, joilla on puutteita valmiuksissa, voivat pyytää näiltä asiantuntijoilta neuvontaa ja apua lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvien suunniteltujen hankkeiden seulontojen ja ympäristövaikutusten arviointien toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Kyseisiä asiantuntijoita ei voida nimittää saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn toiseen osaan. Neuvontaa ja apua pyytäneen osapuolen on varmistettava, että tällaiset ympäristövaikutusten arvioinnit toimitetaan sen tarkasteltavaksi ja päätettäväksi. 

3. A roster of experts shall be created under the Scientific and Technical Body. Parties with capacity constraints may request advice and assistance from those experts to conduct and evaluate screenings and environmental impact assessments for a planned activity under their jurisdiction or control. The experts cannot be appointed to another part of the environmental impact assessment process of the same activity. The Party that requested the advice and assistance shall ensure that such environmental impact assessments are submitted to it for review and decision-making. 

32 artikla 

Article 32 

Julkinen ilmoittaminen ja kuuleminen 

Public notification and consultation 

1. Osapuolten on varmistettava, että suunnitellusta hankkeesta ilmoitetaan hyvissä ajoin julkisesti, myös julkaisemalla se tiedonvälitysjärjestelmän ja sihteeristön kautta, ja että suunnitelluista ja tosiasiallisista aikasidonnaisista mahdollisuuksista, sikäli kuin se on käytännössä mahdollista, ilmoitetaan kaikille valtioille niiden osallistumisen mahdollistamiseksi, erityisesti alueen viereisille rantavaltioille ja sellaisille muille hankkeen lähellä sijaitseville valtioille, joihin vaikutukset kohdistuvat mahdollisesti eniten, sekä ympäristövaikutusten arviointia koskevaan menettelyyn osallistuville sidosryhmille. Ilmoittaminen ja osallistumismahdollisuudet, mukaan lukien huomautusten esittäminen, on tarvittaessa toteutettava ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa, myös määritettäessä ympäristövaikutusten arvioinnin laajuutta 31 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja kun 33 artiklan mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnos on laadittu, ennen kuin tehdään päätös hankkeen hyväksymisestä.  

1. Parties shall ensure timely public notifi-cation of a planned activity, including by publication through the Clearing-House Mechanism and through the secretariat, and planned and effective time-bound opportunities, as far as practicable, for participation by all States, in particular adjacent coastal States and any other States adjacent to the activity when they are potentially most affected States, and stakeholders in the environmental impact assessment process. Notification and opportunities for participation, including through the submission of comments, shall take place throughout the environmental impact assessment process, as appropriate, including when identifying the scope of an environmental impact assessment under article 31, paragraph 1 (b), and when a draft environmental impact assessment report has been prepared under article 33, before a decision is made as to whether to authorize the activity. 

2. Valtiot, joihin vaikutukset kohdistuvat mahdollisesti eniten, määritetään ottamalla huomioon suunnitellun hankkeen luonne ja mahdolliset vaikutukset meriympäristöön, ja niihin on sisällyttävä seuraavat:  

2. Potentially most affected States shall be determined by taking into account the nature and potential effects on the marine environ-ment of the planned activity and shall include: 

a) rantavaltiot, joiden täysivaltaisten oikeuksien käyttämiseen luonnonvarojen tutkimiseksi, hyödyntämiseksi, säilyttämiseksi tai hoitamiseksi hankkeen voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan;  

(a) Coastal States whose exercise of sove-reign rights for the purpose of exploring, ex-ploiting, conserving or managing natural re-sources may reasonably be believed to be af-fected by the activity; 

b) valtiot, jotka harjoittavat suunnitellun hankkeen alueella ihmistoimintaa, mukaan luettuna taloudellinen toiminta, johon voidaan kohtuudella olettaa kohdistuvan vaikutuksia.  

(b) States that carry out, in the area of the planned activity, human activities, including economic activities, that may reasonably be believed to be affected. 

3. Sidosryhmiä tässä menettelyssä ovat alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, joilla on asiaankuuluvaa perinteistä tietoa, asiaan liittyvät maailmanlaajuiset, alueelliset, osa-alueelliset ja alakohtaiset toimielimet, kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö ja yleisö.  

3. Stakeholders in this process include Indi-genous Peoples and local communities with relevant traditional knowledge, relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, civil society, the scientific community and the public. 

4. Julkisen ilmoittamisen ja kuulemisen on 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti oltava osallistavaa ja avointa, se on suoritettava hyvissä ajoin ja sen on oltava kohdennettua ja ennakoivaa, kun siihen osallistuu pieniä kehittyviä saarivaltioita. 

4. Public notification and consultation shall, in accordance with article 48, paragraph 3, be inclusive and transparent, be conducted in a timely manner and be targeted and proactive when involving small island developing States. 

5. Osapuolten on tarkasteltava kuulemismenettelyn aikana saatuja olennaisia huomautuksia, mukaan lukien alueen viereisiltä rantavaltioilta ja sellaisilta muilta suunnitellun hankkeen lähellä sijaitsevilta valtioilta, joihin vaikutukset kohdistuvat mahdollisesti eniten, ja vastattava niihin tai puututtava niihin. Osapuolten on kiinnitettävä erityistä huomiota huomautuksiin, jotka koskevat mahdollisia vaikutuksia kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin, ja annettava tarvittaessa kirjallisia vastauksia, joissa käsitellään erityisesti tällaisia huomautuksia, mukaan luettuna mahdolliset lisätoimenpiteet, joilla pyritään puuttumaan näihin mahdollisiin vaikutuksiin. Osapuolten on julkistettava saamansa huomautukset ja vastaukset tai kuvaukset siitä, miten niihin on puututtu. 

5. Substantive comments received during the consultation process, including from adjacent coastal States and any other States adjacent to the planned activity when they are potentially most affected States, shall be considered and responded to or addressed by Parties. Parties shall give particular regard to comments concerning potential impacts in areas within national jurisdiction and provide written responses, as appropriate, specifically addressing such comments, including regarding any additional measures meant to address those potential impacts. Parties shall make public the comments received and the responses or descriptions of the manner in which they were addressed. 

6. Jos suunniteltu hanke vaikuttaa aavan meren alueisiin, jotka ovat kokonaan valtioiden talousvyöhykkeiden ympäröimiä, osapuolten on  

6. Where a planned activity affects areas of the high seas that are entirely surrounded by the exclusive economic zones of States, Parties shall: 

a) toteutettava kohdennettuja ja ennakoivia kuulemisia tällaisten aluetta ympäröivien valtioiden kanssa ja annettava ennakkoilmoitus;  

(a) Undertake targeted and proactive consultations, including prior notification, with such surrounding States; 

b) tarkasteltava näiden ympäröivien valtioiden näkemyksiä ja huomautuksia suunnitellusta hankkeesta ja annettava kirjalliset vastaukset, joissa käsitellään erityisesti kyseisiä näkemyksiä ja huomautuksia, ja tarvittaessa tarkistettava suunniteltua hanketta niiden mukaisesti. 

(b) Consider the views and comments of those surrounding States on the planned acti-vity and provide written responses specifically addressing such views and comments and, as appropriate, revise the planned activity accordingly. 

7. Osapuolten on varmistettava tämän sopimuksen mukaiseen ympäristövaikutusten arviointia koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen saatavuus. Osapuolia ei kuitenkaan saa vaatia paljastamaan luottamuksellisia tai omistusoikeuden suojaamia tietoja. Jos luottamuksellisia tai omistusoikeuden suojaamia tietoja poistetaan, siitä on mainittava julkisissa asiakirjoissa. 

7. Parties shall ensure access to information related to the environmental impact assess-ment process under this Agreement. Notwithstanding this, Parties shall not be required to disclose confidential or proprietary information. The fact that confidential or proprietary information has been redacted shall be indicated in public documents. 

33 artikla  

Article 33 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus 

Environmental impact assessment reports 

1. Osapuolet varmistavat, että tämän osan mukaisesti toteutetusta ympäristövaikutusten arvioinnista laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus.  

1. Parties shall ensure the preparation of an environmental impact assessment report for any such assessment undertaken pursuant to this Part. 

2. Ympäristövaikutusten arviointiselostukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat: kuvaus suunnitellusta hankkeesta, mukaan lukien sen sijainti; kuvaus arvioinnin laajuuden määrittämisen tuloksista; nykytilan arviointi meriympäristöstä, johon todennäköisesti kohdistuu vaikutuksia; kuvaus mahdollisista vaikutuksista, mukaan luettuna mahdolliset kumulatiiviset vaikutukset ja mahdolliset vaikutukset kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin; kuvaus mahdollisista ehkäisemis-, lieventämis- ja hallintatoimenpiteistä; kuvaus epävarmuustekijöistä ja tietämyksen puutteista; tiedot julkisesta kuulemismenettelystä; kuvaus suunnitellun hankkeen kohtuullisten vaihtoehtojen harkitsemisesta; kuvaus jatkotoimista, mukaan luettuna ympäristövaikutusten hallintasuunnitelma; ja yleistajuinen yhteenveto.  

2. The environmental impact assessment report shall include, at a minimum, the following information: a description of the planned activity, including its location; a description of the results of the scoping exercise; a baseline assessment of the marine environment likely to be affected; a description of potential impacts, including potential cumulative impacts and any impacts in areas within national jurisdiction; a description of potential prevention, mitigation and management measures; a description of uncertainties and gaps in knowledge; information on the public consultation process; a description of the consideration of reasonable alternatives to the planned activity; a description of follow-up actions, including an environmental management plan; and a non-technical summary. 

3. Osapuolen on asetettava ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnos saataville tiedonvälitysjärjestelmän kautta julkisen kuulemismenettelyn aikana, jotta tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarkastella ja arvioida arviointiselostusta. 

3. The Party shall make the draft environ-mental impact assessment report available through the Clearing-House Mechanism du-ring the public consultation process, to provi-de an opportunity for the Scientific and Tech-nical Body to consider and evaluate the report. 

4. Tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarvittaessa hyvissä ajoin esittää osapuolelle huomautuksia ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnoksesta. Osapuolen on tarkasteltava tieteellisen ja teknisen toimielimen esittämiä huomautuksia. 

4. The Scientific and Technical Body, as appropriate and in a timely manner, may make comments to the Party on the draft environmental impact assessment report. The Party shall give consideration to any comments made by the Scientific and Technical Body. 

5. Osapuolten on julkaistava ympäristövaikutusten arviointiselostukset muun muassa tiedonvälitysjärjestelmän kautta. Sihteeristön on varmistettava, että kaikille osapuolille ilmoitetaan hyvissä ajoin arviointiselostusten julkaisemisesta tiedonvälitysjärjestelmän kautta. 

5. Parties shall publish the reports of the en-vironmental impact assessments, including through the Clearing-House Mechanism. The secretariat shall ensure that all Parties are notified in a timely manner when reports are published through the Clearing-House Mechanism. 

6. Tieteellisen ja teknisen toimielimen on tarkasteltava lopullisia ympäristövaikutusten arviointiselostuksia tämän sopimuksen mukaisten asiaankuuluvien käytäntöjen, menettelyjen ja tietämyksen perusteella suuntaviivojen laatimiseksi, mukaan luettuna parhaiden käytäntöjen määrittäminen. 

6. Final environmental impact assessment reports shall be considered by the Scientific and Technical Body, on the basis of relevant practices, procedures and knowledge under this Agreement, for the purpose of developing guidelines, including the identification of best practices. 

7. Tieteellisen ja teknisen toimielimen on tarkasteltava ja tarkistettava valikoima julkaistuja tietoja, joita on käytetty seulontamenettelyssä päätettäessä ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta 30 ja 31 artiklan mukaisesti, tämän sopimuksen mukaisten asiaankuuluvien käytäntöjen, menettelyjen ja tietämyksen perusteella suuntaviivojen laatimiseksi, mukaan luettuna parhaiden käytäntöjen määrittäminen. 

7. A selection of the published information used in the screening process to make decisi-ons on whether to conduct an environmental impact assessment, in accordance with articles 30 and 31, shall be considered and reviewed by the Scientific and Technical Body, on the basis of relevant practices, procedures and knowledge under this Agreement, for the purpose of developing guidelines, including the identification of best practices. 

34 artikla 

Article 34 

Päätöksenteko 

Decision-making 

1. Osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai määräysvaltaan suunniteltu hanke kuuluu, on vastuussa sen määrittämisestä, voidaanko hanke sallia. 

1. A Party under whose jurisdiction or cont-rol a planned activity falls shall be responsible for determining if it may proceed. 

2. Määritettäessä, voidaanko suunniteltu hanke sallia tämän osan mukaisesti, on otettava täysimääräisesti huomioon tämän osan mukaisesti toteutettu ympäristövaikutusten arviointi. Päätös luvan myöntämisestä osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalle tai sen valvonnan alaiselle suunnitellulle hankkeelle voidaan tehdä vain, jos osapuoli on lieventämis- tai hallintatoimenpiteet huomioon ottaen todennut pyrkineensä kaikin kohtuullisin keinoin varmistamaan, että hanke voidaan toteuttaa tavalla, joka on sopusoinnussa meriympäristöön kohdistuvien merkittävien haitallisten vaikutusten ehkäisemisen kanssa. 

2. When determining whether the planned activity may proceed under this Part, full account shall be taken of an environmental impact assessment conducted in accordance with this Part. A decision to authorize the planned activity under the jurisdiction or control of a Party shall only be made when, taking into account mitigation or management measures, the Party has determined that it has made all reasonable efforts to ensure that the activity can be conducted in a manner consistent with the prevention of significant adverse impacts on the marine environment. 

3. Päätösasiakirjoissa on esitettävä selkeästi mahdolliset lieventämistoimenpiteisiin ja seurantavaatimuksiin liittyvät hyväksymisehdot. Päätösasiakirjat on julkistettava, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta. 

3. Decision documents shall clearly outline any conditions of approval related to mitigation measures and follow-up requirements. Decision documents shall be made public, including through the Clearing-House Mechanism. 

4. Osapuolen pyynnöstä osapuolten konferenssi voi antaa neuvontaa ja apua kyseiselle osapuolelle päätettäessä, voidaanko sen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluva suunniteltu hanke sallia. 

4. At the request of a Party, the Conference of the Parties may provide advice and assis-tance to that Party when determining whether a planned activity under its jurisdiction or control may proceed. 

35 artikla 

Article 35 

Luvan saaneiden hankkeiden vaikutusten seuranta 

Monitoring of impacts of authorized activities 

Osapuolet seuraavat parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon avulla sellaisten kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettavien hankkeiden vaikutuksia, jotka ne sallivat tai joihin ne osallistuvat, määrittääkseen, aiheuttavatko tällaiset hankkeet todennäköisesti meriympäristön pilaantumista tai onko niillä haitallisia vaikutuksia meriympäristöön. Kukin osapuoli seuraa erityisesti lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvan luvan saaneen hankkeen ympäristövaikutuksia ja niihin liittyviä vaikutuksia, kuten taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia, hankkeelle myönnetyssä luvassa asetettujen ehtojen mukaisesti. 

Parties shall, by using the best available science and scientific information and, where available, the relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, keep under surveillance the impacts of any activities in areas beyond national jurisdiction that they permit or in which they engage in order to determine whether these activities are likely to pollute or have adverse impacts on the marine environment. In particular, each Party shall monitor the environmental and any associated impacts, such as economic, social, cultural and human health impacts, of an authorized activity under their jurisdiction or control in accordance with the conditions set out in the approval of the activity. 

36 artikla 

Article 36 

Raportointi luvan saaneiden hankkeiden vaikutuksista 

Reporting on impacts of authorized activities 

1. Yksin tai yhdessä toimivien osapuolten on määräajoin raportoitava luvan saaneen hankkeen vaikutuksista ja 35 artiklassa edellytetyn seurannan tuloksista.  

1. Parties, whether acting individually or collectively, shall periodically report on the impacts of the authorized activity and the results of the monitoring required under article 35. 

2. Seurantaraportit on julkistettava muun muassa tiedonvälitysjärjestelmän kautta, ja tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarkastella ja arvioida seurantaraportteja. 

2. Monitoring reports shall be made public, including through the Clearing-House Mechanism, and the Scientific and Technical Body may consider and evaluate the monitoring re-ports. 

3. Tieteellisen ja teknisen toimielimen on tarkasteltava seurantaraportteja tämän sopimuksen mukaisten asiaankuuluvien käytäntöjen, menettelyjen ja tietämyksen perusteella luvan saaneiden hankkeiden vaikutusten seuraamista koskevien suuntaviivojen laatimiseksi, mukaan luettuna parhaiden käytäntöjen määrittäminen. 

3. Monitoring reports shall be considered by the Scientific and Technical Body, on the basis of relevant practices, procedures and knowledge under this Agreement, for the purpose of developing guidelines on the monitoring of impacts of authorized activities, including the identification of best practices. 

37 artikla 

Article 37 

Luvan saaneiden hankkeiden ja niiden vaikutusten tarkastelu 

Review of authorized activities and their im-pacts 

1. Osapuolten on varmistettava, että 35 artiklan mukaisesti seuratun luvan saaneen hankkeen vaikutuksia tarkastellaan. 

1. Parties shall ensure that the impacts of the authorized activity monitored pursuant to article 35 are reviewed. 

2. Jos osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan tai valvontaan hanke kuuluu, havaitsee merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joiden luonnetta tai vakavuutta ei ole ennakoitu ympäristövaikutusten arvioinnissa tai jotka ovat seurausta hankkeen lupaehtojen rikkomisesta, osapuoli tarkastelee hanketta koskevaa lupapäätöstään, ilmoittaa asiasta osapuolten konferenssille, muille osapuolille ja yleisölle, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta, ja  

2. Should the Party with jurisdiction or control over the activity identify significant adverse impacts that either were not foreseen in the environmental impact assessment, in na-ture or severity, or that arise from a breach of any of the conditions set out in the approval of the activity, the Party shall review its decision authorizing the activity, notify the Conference of the Parties, other Parties and the public, including through the Clearing-House Mechanism, and: 

a) vaatii, että näiden vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja/tai hallitsemiseksi ehdotetaan ja toteutetaan toimenpiteitä, tai ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin ja/tai pysäyttää hankkeen tarpeen mukaan; ja 

(a) Require that measures be proposed and implemented to prevent, mitigate and/or ma-nage those impacts or take any other necessary action and/or halt the activity, as appropriate; and 

b) arvioi kohtuullisessa ajassa edellä olevan a alakohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet tai toimet. 

(b) Evaluate, in a timely manner, any measures implemented or actions taken under subparagraph (a) above. 

3. Tieteellinen ja tekninen toimielin voi 36 artiklan mukaisesti saatujen raporttien perusteella ilmoittaa luvan antaneelle osapuolelle, jos se katsoo, että hankkeella voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita ei ole ennakoitu ympäristövaikutusten arvioinnissa tai jotka ovat seurausta luvan saaneen hankkeen lupaehtojen rikkomisesta, ja se voi tarvittaessa antaa suosituksia osapuolelle. 

3. On the basis of the reports received under article 36, the Scientific and Technical Body may notify the Party that authorized the activity if it considers that the activity may have significant adverse impacts that were either not foreseen in the environmental impact assessment or that arise from a breach of any conditions of approval of the authorized activity and, as appropriate, may make recommendations to the Party. 

4. a) Osapuoli voi parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella kirjata hankkeelle luvan antaneelle osapuolelle sekä tieteelliselle ja tekniselle toimielimelle huolensa siitä, että luvan saaneella hankkeella voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joiden luonnetta tai vakavuutta ei ole ennakoitu ympäristövaikutusten arvioinnissa tai jotka ovat seurausta luvan saaneen hankkeen lupaehtojen rikkomisesta;  

4. (a) On the basis of the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, a Party may register its concerns, with the Party that authorized the activity and with the Scientific and Technical Body, that the authorized activity may have significant adverse impacts that were either not foreseen in the environmental impact assessment, in nature or severity, or that arise from a breach of any conditions of approval of the authorized activity; 

b) Luvan antaneen osapuolen on tarkasteltava tällaisia huolenaiheita; 

(b) The Party that authorized the activity shall give consideration to such concerns; 

c) Tieteellinen ja tekninen toimielin tarkastelee asiaa ottaen huomioon osapuolen kirjaamat huolenaiheet, ja se voi arvioida asiaa parhaan käytettävissä olevan tieteen ja tieteellisen tiedon sekä mahdollisesti saatavilla olevan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon perusteella ja ilmoittaa luvan antaneelle osapuolelle, jos se katsoo, että tällaisella hankkeella voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita ei ole ennakoitu ympäristövaikutusten arvioinnissa tai jotka ovat seurausta luvan saaneen hankkeen lupaehtojen rikkomisesta, ja antaa tarvittaessa suosituksia luvan antaneelle osapuolelle sen jälkeen, kun se on antanut kyseiselle osapuolelle mahdollisuuden vastata kirjattuihin huolenaiheisiin ja ottanut huomioon annetun vastauksen;  

(c) Upon consideration of the concerns re-gistered by a Party, the Scientific and Techni-cal Body shall consider and may evaluate the matter based on the best available science and scientific information and, where available, relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities and may notify the Party that authorized the activity, if it considers that such activity may have significant adverse impacts that were either not foreseen in the environmental impact assessment or that arise from a breach of any conditions of approval of the authorized activity and, after giving that Party an opportunity to respond to the concerns registered and taking into account such response and as appropriate, may make recommendations to the Party that authorized the activity; 

d) Ilmaistut huolenaiheet sekä tieteellisen ja teknisen toimielimen mahdollisesti antamat ilmoitukset ja suositukset on asetettava julkisesti saataville, myös tiedonvälitysjärjestelmän kautta;  

(d) The registration of concerns, any notifi-cations issued and any recommendations made by the Scientific and Technical Body shall be made publicly available, including through the Clearing-House Mechanism; 

e) Hankkeelle luvan antaneen osapuolen on tarkasteltava kaikkia tieteellisen ja teknisen toimielimen antamia ilmoituksia ja suosituksia. 

(e) The Party that authorized the activity shall give consideration to any notifications issued and any recommendations made by the Scientific and Technical Body. 

5. Kaikille valtioille, erityisesti alueen viereisille rantavaltioille ja sellaisille muille hankkeen lähellä sijaitseville valtioille, joihin vaikutukset kohdistuvat mahdollisesti eniten, sekä sidosryhmille on tiedotettava asiasta tiedonvälitysjärjestelmän kautta, ja niitä voidaan kuulla tämän sopimuksen nojalla luvan saanutta hanketta koskevissa seuranta-, raportointi- ja tarkastelumenettelyissä. 

5. All States, in particular adjacent coastal States and any other States adjacent to the ac-tivity when they are potentially most affected States, and stakeholders shall be kept informed through the Clearing-House Mechanism and may be consulted in the monitoring, reporting and review processes in respect of an activity authorized under this Agreement. 

6. Osapuolten on julkaistava muun muassa tiedonvälitysjärjestelmän kautta seuraavat asiakirjat: 

6. Parties shall publish, including through the Clearing-House Mechanism: 

a) raportit luvan saaneen hankkeen vaikutusten tarkastelusta; 

(a) Reports on the review of the impacts of the authorized activity; 

b) päätösasiakirjat, mukaan luettuna pöytäkirja osapuolen päätöksen perusteluista, kun osapuoli on muuttanut hankkeeseen oikeuttavaa päätöstään. 

(b) Decision documents, including a record of the reasons for the decision by the Party, when a Party has changed its decision authorizing the activity. 

38 artikla 

Article 38 

Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät tieteellisen ja teknisen toimielimen laatimat standardit ja/tai ohjeet  

Standards and/or guidelines to be developed by the Scientific and Technical Body related to environmental impact assessments 

1. Tieteellinen ja tekninen toimielin laatii osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi standardeja tai ohjeita seuraavista asioista: 

1. The Scientific and Technical Body shall develop standards or guidelines for consideration and adoption by the Conference of the Parties on: 

a) sen määrittäminen, onko 30 artiklan mukaisia seulonnan tai ympäristövaikutusten arvioinnin raja-arvoja noudatettu tai onko ne ylitetty suunniteltujen hankkeiden osalta, muun muassa mainitun artiklan 2 kohdassa esitettyjen tekijöiden perusteella; 

(a) The determination of whether the thresholds for the conduct of a screening or an environmental impact assessment under article 30 have been met or exceeded for planned activities, including on the basis of the non-exhaustive factors set out in paragraph 2 of that article; 

b) kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisiin alueisiin kohdistuvien kumulatiivisten vaikutusten arviointi ja se, miten nämä vaikutukset olisi otettava huomioon ympäristövaikutusten arviointia koskevassa menettelyssä; 

(b) The assessment of cumulative impacts in areas beyond national jurisdiction and how those impacts should be taken into account in the environmental impact assessment process; 

c) kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille alueille suunniteltujen hankkeiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluviin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja se, miten nämä vaikutukset olisi otettava huomioon ympäristövaikutusten arviointia koskevassa menettelyssä;  

(c) The assessment of impacts, in areas wit-hin national jurisdiction, of planned activities in areas beyond national jurisdiction and how those impacts should be taken into account in the environmental impact assessment process; 

d) edellä olevan 32 artiklan mukainen julkinen ilmoittamis- ja kuulemismenettely, mukaan lukien sen määrittäminen, mikä on luottamuksellista tai omistusoikeuden suojaamaa tietoa; 

(d) The public notification and consultation process under article 32, including the determination of what constitutes confidential or proprietary information; 

e) ympäristövaikutusten arviointiselostusten ja seulontamenettelyssä käytettyjen 33 artiklan mukaisesti julkaistavien tietojen vaadittu sisältö, mukaan luettuna parhaat käytännöt; 

(e) The required content of environmental impact assessment reports and published in-formation used in the screening process pur-suant to article 33, including best practices; 

f) edellä 35 ja 36 artiklassa tarkoitettu luvan saaneiden hankkeiden vaikutusten seuranta ja niistä raportointi, mukaan luettuna parhaiden käytäntöjen määrittäminen; 

(f) The monitoring of and reporting on the impacts of authorized activities as set out in articles 35 and 36, including the identification of best practices; 

g) strategisten ympäristöarviointien toteuttaminen.  

(g) The conduct of strategic environmental assessments. 

2. Tieteellinen ja tekninen toimielin voi myös laatia osapuolten konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi standardeja tai ohjeita muun muassa seuraavista asioista: 

2. The Scientific and Technical Body may also develop standards and guidelines for consideration and adoption by the Conference of the Parties, including on: 

a) ohjeellinen, ei-tyhjentävä luettelo hankkeista, jotka edellyttävät tai jotka eivät edellytä ympäristövaikutusten arviointia, sekä näihin hankkeisiin liittyvät perusteet; luettelo on ajantasaistettava määräajoin;  

(a) An indicative non-exhaustive list of ac-tivities that require or do not require an envi-ronmental impact assessment, as well as any criteria related to those activities, which shall be periodically updated; 

b) tämän sopimuksen osapuolten toteuttamat ympäristövaikutusten arvioinnit alueilla, jotka on määritelty suojelua tai erityistä huomiota vaativiksi.  

(b) The conduct of environmental impact assessments by Parties to this Agreement in areas identified as requiring protection or special attention. 

3. Mahdolliset standardit on esitettävä tämän sopimuksen liitteessä 74 artiklan mukaisesti.  

3. Any standard shall be set out in an annex to this Agreement, in accordance with article 74. 

39 artikla 

Article 39 

Strategiset ympäristöarvioinnit 

Strategic environmental assessments 

1. Osapuolten on joko yksin tai yhteistyössä muiden osapuolten kanssa harkittava kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla toteutettaviin, niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluviin hankkeisiin liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien strategisten ympäristöarviointien tekemistä, jotta voidaan arvioida tällaisten suunnitelmien tai ohjelmien sekä vaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia meriympäristöön. 

1. Parties shall, individually or in cooperation with other Parties, consider conducting strategic environmental assessments for plans and programmes relating to activities under their jurisdiction or control, to be conducted in areas beyond national jurisdiction, in order to assess the potential effects of such plans or programmes, as well as of alternatives, on the marine environment. 

2. Osapuolten konferenssi voi tehdä tiettyä aluetta koskevan strategisen ympäristöarvioinnin kootakseen ja yhdistääkseen parasta saatavilla olevaa tietoa alueesta, arvioidakseen nykyisiä ja mahdollisia tulevia vaikutuksia sekä määrittääkseen tietopuutteet ja tutkimuksen painopisteet. 

2. The Conference of the Parties may con-duct a strategic environmental assessment of an area or region to collate and synthesize the best available information about the area or region, assess current and potential future impacts and identify data gaps and research priorities. 

3. Toteuttaessaan tämän osan mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja osapuolten on otettava huomioon edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehtyjen asiaankuuluvien strategisten ympäristöarviointien tulokset, jos ne ovat saatavilla. 

3. When undertaking environmental impact assessments pursuant to this Part, Parties shall take into account the results of relevant strategic environmental assessments carried out under paragraphs 1 and 2 above, where available. 

4. Osapuolten konferenssin on laadittava ohjeet strategisen ympäristöarvioinnin tekemisestä kussakin tässä artiklassa kuvatussa luokassa. 

4. The Conference of the Parties shall deve-lop guidance on the conduct of each category of strategic environmental assessment descri-bed in this article. 

V OSA 

PART V 

VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN JA MERITEKNOLOGIAN SIIRTO 

CAPACITY-BUILDING AND THE TRANSFER OF MARINE TECHNOLOGY 

40 artikla 

Article 40 

Tavoitteet 

Objectives 

Tämän osan tavoitteena on  

The objectives of this Part are to: 

a) auttaa osapuolia, erityisesti kehittyviä valtioita, panemaan täytäntöön tämän sopimuksen määräykset sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi;  

(a) Assist Parties, in particular developing States Parties, in implementing the provisions of this Agreement, to achieve its objectives; 

b) mahdollistaa osallistava, tasapuolinen ja tehokas yhteistyö ja osallistuminen tämän sopimuksen mukaisiin toimintoihin;  

(b) Enable inclusive, equitable and effective cooperation and participation in the activities undertaken under this Agreement; 

c) kehittää osapuolten, erityisesti kehittyvien valtioiden, meritieteellisiä ja -teknologisia valmiuksia, myös tutkimuksessa, merten biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, mukaan luettuna meriteknologian saatavuus ja meriteknologian siirto kehittyville valtioille; 

(c) Develop the marine scientific and tech-nological capacity, including with respect to research, of Parties, in particular developing States Parties, with regard to the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, including through access to marine technology by, and the transfer of marine technology to, developing States Parties; 

d) lisätä, levittää ja jakaa tietoa merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla;  

(d) Increase, disseminate and share know-ledge on the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction; 

e) tukea erityisesti osapuolina olevia kehittyviä valtioita, varsinkin vähiten kehittyneitä maita, sisämaavaltioita, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevia valtioita, pieniä kehittyviä saarivaltioita, Afrikan rantavaltioita, saaristovaltioita ja keskitulotason kehittyviä maita valmiuksien kehittämisen sekä meriteknologian kehittämisen ja siirron avulla tämän sopimuksen mukaisesti seuraaviin asioihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa:  

(e) More specifically, support developing States Parties, in particular the least developed countries, landlocked developing countries, geographically disadvantaged States, small island developing States, coastal African States, archipelagic States and developing middle-income countries, through capacity-building and the development and transfer of marine technology under this Agreement, in achieving the objectives relating to: 

i) meren geenivarat, mukaan luettuna 9 artiklan mukainen hyötyjen jakaminen;  

(i) Marine genetic resources, including the sharing of benefits, as reflected in article 9; 

ii) aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, kaltaiset toimenpiteet 17 artiklassa kuvatulla tavalla; 

(ii) Measures such as area-based manage-ment tools, including marine protected areas, as reflected in article 17; 

iii) ympäristövaikutusten arviointi 27 artiklan mukaisesti. 

(iii) Environmental impact assessments, as reflected in article 27. 

41 artikla 

Article 41 

Yhteistyö valmiuksien kehittämisessä ja meriteknologian siirrossa 

Cooperation in capacity-building and the transfer of marine technology 

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä suoraan tai asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kautta auttaakseen osapuolia, erityisesti kehittyviä valtioita, saavuttamaan tämän sopimuksen tavoitteet kehittämällä valmiuksia sekä kehittämällä ja siirtämällä meritieteitä ja meriteknologiaa.  

1. Parties shall cooperate, directly or through relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, to assist Parties, in particular developing States Parties, in achieving the objectives of this Agreement through capacity-building and the development and transfer of marine science and marine technology. 

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä tämän sopimuksen mukaisessa valmiuksien kehittämisessä ja meriteknologian siirrossa kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa, myös solmimalla kumppanuuksia kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten tapauksen mukaan yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa perinteisen tiedon haltijoina, ja ottamalla ne mukaan, sekä vahvistamalla yhteistyötä ja koordinointia asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten välillä. 

2. In providing capacity-building and the transfer of marine technology under this Ag-reement, Parties shall cooperate at all levels and in all forms, including through partnerships with and involving all relevant stakeholders, such as, where appropriate, the private sector, civil society, and Indigenous Peoples and local communities as holders of traditional knowledge, as well as through strengthening cooperation and coordination between relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies. 

3. Tämän osan täytäntöönpanossa osapuolet tunnustavat täysimääräisesti osapuolina olevien kehittyvien valtioiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, sisämaavaltioiden, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien valtioiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden, Afrikan rantavaltioiden, saaristovaltioiden ja keskitulotason kehittyvien maiden erityisvaatimukset. Osapuolten on varmistettava, että valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto eivät edellytä työläitä raportointivaatimuksia. 

3. In giving effect to this Part, Parties shall give full recognition to the special require-ments of developing States Parties, in particular the least developed countries, landlocked developing countries, geographically disad-vantaged States, small island developing Sta-tes, coastal African States, archipelagic States and developing middle-income countries. Parties shall ensure that the provision of capacity-building and the transfer of marine technology is not conditional on onerous reporting requirements. 

42 artikla 

Article 42 

Valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevat vaatimukset 

Modalities for capacity-building and for the transfer of marine technology 

1. Osapuolet varmistavat mahdollisuuksiensa mukaan osapuolina olevien kehittyvien valtioiden valmiuksien kehittämisen ja toimivat yhteistyössä meriteknologian siirtämiseksi, erityisesti niitä tarvitseville ja pyytäville osapuolina oleville kehittyville valtioille, ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet, tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. 

1. Parties, within their capabilities, shall ensure capacity-building for developing States Parties and shall cooperate to achieve the transfer of marine technology, in particular to developing States Parties that need and request it, taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries, in accordance with the provisions of this Agreement. 

2. Osapuolet tarjoavat mahdollisuuksiensa mukaan voimavaroja, joilla tuetaan tällaista valmiuksien kehittämistä sekä meriteknologian kehittämistä ja siirtoa ja helpotetaan muiden tukilähteiden saatavuutta, ottaen huomioon kansalliset politiikkansa, prioriteettinsa, suunnitelmansa ja ohjelmansa.  

2. Parties shall provide, within their capabi-lities, resources to support such capacity-building and the development and transfer of marine technology and to facilitate access to other sources of support, taking into account their national policies, priorities, plans and programmes. 

3. Valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron olisi oltava maalähtöinen, avoin, tehokas ja iteratiivinen prosessi, joka on osallistava, monialainen ja sukupuolinäkökulman huomioon ottava. Sen tulee perustua tapauksen mukaan nykyisiin ohjelmiin eikä olla päällekkäinen niiden kanssa, ja siinä tulee tukeutua saatuihin kokemuksiin, myös asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevista toiminnoista saatuihin kokemuksiin. Siinä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon kyseiset toiminnat tehokkuuden ja tulosten maksimoimiseksi. 

3. Capacity-building and the transfer of marine technology should be a country-driven, transparent, effective and iterative process that is participatory, cross-cutting and gender-responsive. It shall build upon, as appropriate, and not duplicate existing programmes and be guided by lessons learned, including those from capacity-building and transfer of marine technology activities under relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies. Insofar as possible, it shall take into account these activities with a view to maximizing efficiency and results. 

4. Valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron on perustuttava ja niiden on vastattava osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tarpeisiin ja painopisteisiin, jotka yksilöidään tarvearvioinneissa tapauskohtaisesti, osa-alueellisesti tai alueellisesti ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet. Tällaisia tarpeita ja painopisteitä voidaan arvioida itse tai helpottaa arviointia valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevän komitean sekä tiedonvälitysjärjestelmän avulla. 

4. Capacity-building and the transfer of marine technology shall be based on and be responsive to the needs and priorities of developing States Parties, taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries, identified through needs assessments on an individual case-by-case, subregional or regional basis. Such needs and priorities may be self-assessed or facilitated through the capacity-building and transfer of marine technology committee and the Clearing-House Mechanism. 

43 artikla 

Article 43 

Meriteknologian siirtoa koskevat lisävaatimukset 

Additional modalities for the transfer of ma-rine technology 

1. Osapuolilla on yhteinen pitkän aikavälin visio täysimääräisen teknologian kehittämisen ja siirron merkityksestä osallistavalle, tasapuoliselle ja tehokkaalle yhteistyölle ja osallistumiselle tämän sopimuksen mukaisiin toimintoihin ja sen tavoitteiden täysimääräiselle saavuttamiselle. 

1. Parties share a long-term vision of the importance of fully realizing technology development and transfer for inclusive, equitable and effective cooperation and participation in the activities undertaken under this Agreement and in order to fully achieve its objectives. 

2. Tämän sopimuksen nojalla toteutettava meriteknologian siirto tapahtuu oikeudenmukaisin ja mahdollisimman edullisin ehdoin, myös ilman täyttä vastiketta ja etuoikeutetusti, sekä keskinäisesti sovittujen ehtojen ja tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. 

2. The transfer of marine technology under-taken under this Agreement shall take place on fair and most favourable terms, including on concessional and preferential terms, and in accordance with mutually agreed terms and conditions as well as the objectives of this Agreement. 

3. Osapuolten on edistettävä meriteknologian siirtoa osapuolina oleville kehittyville valtioille koskevia taloudellisia ja oikeudellisia ehtoja ja kannustettava niihin ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet. Tähän voi sisältyä kannustimien tarjoamista yrityksille ja laitoksille. 

3. Parties shall promote and encourage economic and legal conditions for the transfer of marine technology to developing States Parties, taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries, which may include providing incentives to enterprises and institutions. 

4. Meriteknologian siirrossa on otettava huomioon kaikki tällaista teknologiaa koskevat oikeudet, ja se on toteutettava ottaen asianmukaisesti huomioon kaikki oikeutetut edut, mukaan lukien muun muassa meriteknologian haltijoiden, toimittajien ja vastaanottajien oikeudet ja velvollisuudet, ja ottaen erityisesti huomioon kehittyvien valtioiden edut ja tarpeet tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

4. The transfer of marine technology shall take into account all rights over such techno-logies and be carried out with due regard for all legitimate interests, including, inter alia, the rights and duties of holders, suppliers and recipients of marine technology and taking into particular consideration the interests and needs of developing States for the attainment of the objectives of this Agreement. 

5. Tämän osan mukaisesti siirrettävän meriteknologian on oltava tarkoituksenmukaista, asiaankuuluvaa ja mahdollisuuksien mukaan luotettavaa, kohtuuhintaista, ajantasaista, ympäristön kannalta kestävää ja osapuolina olevien kehittyvien valtioiden saatavilla helppokäyttöisessä muodossa ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet. 

5. Marine technology transferred pursuant to this Part shall be appropriate, relevant and, to the extent possible, reliable, affordable, up to date, environmentally sound and available in an accessible form for developing States Parties, taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries. 

44 artikla  

Article 44 

Valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyypit 

Types of capacity-building and of the transfer of marine technology 

1. Edellä 40 artiklassa esitettyjen tavoitteiden tukemiseksi valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyyppeihin voi sisältyä muun muassa tukea osapuolten inhimillisten, varainhoidollisten, tieteellisten, teknologisten, organisatoristen, institutionaalisten ja muiden voimavarojen luomiseen tai parantamiseen, esimerkiksi seuraavia: 

1. In support of the objectives set out in ar-ticle 40, the types of capacity-building and of the transfer of marine technology may include, but are not limited to, support for the creation or enhancement of the human, financial management, scientific, technological, organizational, institutional and other resource capabilities of Parties, such as: 

a) asiaankuuluvien tietojen, tietämyksen ja tutkimustulosten jakaminen ja käyttö; 

(a) The sharing and use of relevant data, in-formation, knowledge and research results; 

b) tiedon levittäminen ja tietoisuuden lisääminen, myös alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevan perinteisen tiedon osalta, kyseisten alkuperäiskansojen ja tapauksen mukaan paikallisyhteisöjen vapaasta tahdostaan etukäteen antaman ja tietoon perustuvan suostumuksen mukaisesti;  

(b) Information dissemination and aware-ness-raising, including with respect to relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, in line with the free, prior and informed consent of these Indigenous Peoples and, as appropriate, local communities; 

c) asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittäminen ja vahvistaminen, mukaan lukien laitteet, ja henkilöstön valmiudet käyttää ja ylläpitää sitä; 

(c) The development and strengthening of relevant infrastructure, including equipment and capacity of personnel for its use and maintenance; 

d) institutionaalisten valmiuksien ja kansallisten sääntelykehysten tai -mekanismien kehittäminen ja vahvistaminen; 

(d) The development and strengthening of institutional capacity and national regulatory frameworks or mechanisms; 

e) inhimillisten ja varainhoidollisten voimavarojen sekä teknisen asiantuntemuksen kehittäminen ja vahvistaminen vaihdon, tutkimusyhteistyön, teknisen tuen, koulutuksen ja meriteknologian siirron avulla;  

(e) The development and strengthening of human and financial management resource capabilities and of technical expertise through exchanges, research collaboration, technical support, education and training and the transfer of marine technology; 

f) käsikirjojen, ohjeiden ja standardien kehittäminen ja jakaminen; 

(f) The development and sharing of manuals, guidelines and standards; 

g) teknisten ja tieteellisten ohjelmien sekä tutkimus- ja kehittämisohjelmien kehittäminen; 

(g) The development of technical, scientific and research and development programmes; 

h) tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen tehokkaaseen seurantaan ja valvontaan tarvittavien valmiuksien ja teknisten välineiden kehittäminen ja vahvistaminen. 

(h) The development and strengthening of capacities and technological tools for effective monitoring, control and surveillance of activities within the scope of this Agreement. 

2. Tässä artiklassa yksilöityjä valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyyppejä koskevia lisätietoja on liitteessä II. 

2. Further details concerning the types of capacity-building and of the transfer of marine technology identified in this article are elaborated in Annex II. 

3. Osapuolten konferenssi tarkastelee, arvioi ja kehittää tarpeen mukaan säännöllisin väliajoin liitteessä II olevaa ohjeellista valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyyppien luetteloa, joka ei ole tyhjentävä, sekä antaa sitä koskevia ohjeita, jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen kehitys ja innovointi sekä vastata ja mukautua valtioiden, osa-alueiden ja alueiden muuttuviin tarpeisiin ottaen huomioon valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevän komitean suositukset.  

3. The Conference of the Parties, taking ac-count of the recommendations of the capacity-building and transfer of marine technology committee, shall periodically, as necessary, review, assess and further develop and provide guidance on the indicative and non-exhaustive list of types of capacity-building and of transfer of marine technology elaborated in Annex II, to reflect technological progress and innovation and to respond and adapt to the evolving needs of States, subregions and regions. 

45 artikla 

Article 45 

Seuranta ja tarkastelu 

Monitoring and review 

1. Tämän osan määräysten mukaisesti toteutettavaa valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa seurataan ja tarkastellaan määräajoin. 

1. Capacity-building and the transfer of marine technology undertaken in accordance with the provisions of this Part shall be monitored and reviewed periodically. 

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun seurannan ja tarkastelun suorittaa osapuolten konferenssin alainen valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevä komitea, ja sen tarkoituksena on 

2. The monitoring and review referred to in paragraph 1 above shall be carried out by the capacity-building and transfer of marine technology committee under the authority of the Conference of the Parties and shall be aimed at: 

a) osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tarpeiden ja painopisteiden arviointi ja tarkistaminen valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron osalta 42 artiklan 4 kohdan mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota osapuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaatimuksiin sekä pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteisiin; 

(a) Assessing and reviewing the needs and priorities of developing States Parties in terms of capacity-building and the transfer of marine technology, paying particular attention to the special requirements of developing States Parties and to the special circumstances of small island developing States and of least developed countries, in accordance with article 42, paragraph 4; 

b) tarvittavan, tarjotun ja käyttöön otetun tuen sekä osapuolina olevien kehittyvien valtioiden tähän sopimukseen liittyvien arvioitujen tarpeiden täyttämisessä esiintyvien puutteiden tarkistaminen; 

(b) Reviewing the support required, provi-ded and mobilized, as well as gaps in meeting the assessed needs of developing States Parties in relation to this Agreement; 

c) jäljempänä 52 artiklan mukaisesti perustetun rahoitusmekanismin mukaisten varojen yksilöinti ja käyttöönotto valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, mukaan luettuna tarvearviointien tekeminen; 

(c) Identifying and mobilizing funds under the financial mechanism established under article 52 to develop and implement capacity-building and the transfer of marine technology, including for the conduct of needs assessments; 

d) suorituskyvyn mittaaminen sovittujen indikaattorien perusteella ja tulosperusteisten analyysien tarkistaminen muun muassa valmiuksien kehittämisestä ja meriteknologian siirrosta tämän sopimuksen mukaisesti aikaansaatujen tulosten, edistymisen ja tehokkuuden sekä onnistumisten ja haasteiden analyysien osalta; 

(d) Measuring performance on the basis of agreed indicators and reviewing results-based analyses, including on the output, outcomes, progress and effectiveness of capacity-building and transfer of marine technology under this Agreement, as well as successes and challenges; 

e) suositusten antaminen jatkotoimista, myös siitä, miten valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa voitaisiin edelleen tehostaa, pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet huomioon ottaen, jotta osapuolina olevat kehittyvät valtiot voisivat tehostaa sopimuksen täytäntöönpanoa sen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

(e) Making recommendations for follow-up activities, including on how capacity-building and the transfer of marine technology could be further enhanced to allow developing States Parties, taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries, to strengthen their implementation of the Agreement in order to achieve its objectives. 

3. Tukeakseen valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron seurantaa ja uudelleentarkastelua, osapuolet raportoivat valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevälle komitealle. Raportit olisi laadittava osapuolten konferenssin määrittelemässä muodossa ja sen määrittämin väliajoin ottaen huomioon valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevän komitean suositukset. Kun osapuolet toimittavat raporttinsa, niiden on otettava huomioon valmiuksien kehittämisestä ja meriteknologian siirrosta vastaavien alueellisten ja osa-alueellisten toimielinten mahdollinen panos. Osapuolten toimittamat raportit sekä valmiuksien kehittämisestä ja meriteknologian siirrosta vastaavien alueellisten ja osa-alueellisten toimielinten mahdollinen panos olisi asetettava julkisesti saataville. Osapuolten konferenssi varmistaa, että raportointivaatimuksia virtaviivaistetaan ja että ne eivät ole työläitä etenkään kehittyville valtioille esimerkiksi kustannuksiltaan ja aikavaatimuksiltaan. 

3. In supporting the monitoring and review of capacity-building and the transfer of marine technology, Parties shall submit reports to the capacity-building and transfer of marine technology committee. Those reports should be in a format and at intervals to be determined by the Conference of the Parties, taking into account the recommendations of the capacity-building and transfer of marine technology committee. In submitting their reports, Parties shall take into account, where applicable, input from regional and subregional bodies on capacity-building and the transfer of marine technology. The reports submitted by Parties, as well as any input from regional and subregional bodies on capacity-building and the transfer of marine technology, should be made publicly available. The Conference of the Parties shall ensure that reporting requirements should be streamlined and not onerous, in particular for developing States Parties, including in terms of costs and time requirements. 

46 artikla 

Article 46 

Valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevä komitea 

Capacity-building and transfer of marine technology committee 

1. Perustetaan valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevä komitea. 

1. A capacity-building and transfer of mari-ne technology committee is hereby estab-lished. 

2. Komitea koostuu osapuolten ehdottamista ja osapuolten konferenssin valitsemista jäsenistä, joilla on asianmukainen pätevyys ja asiantuntemus toimia puolueettomasti tämän sopimuksen parhaan edun mukaisesti; valinnoissa otetaan huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma ja varmistetaan vähiten kehittyneiden maiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden ja sisämaavaltioiden edustus komiteassa. Komitean tehtävänmäärityksestä ja sen toimintaa koskevista menettelytavoista päättää osapuolten konferenssi ensimmäisessä kokouksessaan. 

2. The committee shall consist of members possessing appropriate qualifications and ex-pertise, to serve objectively in the best interest of the Agreement, nominated by Parties and elected by the Conference of the Parties, taking into account gender balance and equitable geographical distribution and providing for representation on the committee from the least developed countries, from the small island developing States and from the landlocked developing countries. The terms of reference and modalities for the operation of the committee shall be decided by the Conference of the Parties at its first meeting. 

3. Komitea laatii raportteja ja suosituksia, joita osapuolten konferenssi tarkastelee ja joiden perusteella se ryhtyy tarvittaviin toimiin. 

3. The committee shall submit reports and recommendations that the Conference of the Parties shall consider and take action on as appropriate. 

VI OSA 

PART VI 

INSTITUTIONAALISET JÄRJESTELYT 

INSTITUTIONAL ARRANGEMENTS 

47 artikla 

Article 47 

Osapuolten konferenssi 

Conference of the Parties 

1. Perustetaan osapuolten konferenssi. 

1. A Conference of the Parties is hereby es-tablished. 

2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen viimeistään vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Sen jälkeen pidetään varsinaisia kokouksia osapuolten konferenssin määrittämin säännöllisin väliajoin. Osapuolten konferenssin ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää muina aikoina työjärjestyksen mukaisesti.  

2. The first meeting of the Conference of the Parties shall be convened by the Secretary-General of the United Nations no later than one year after the entry into force of this Agreement. Thereafter, ordinary meetings of the Conference of the Parties shall be held at regular intervals to be determined by the Conference of the Parties. Extraordinary meetings of the Conference of the Parties may be held at other times, in accordance with the rules of procedure. 

3. Osapuolten konferenssi kokoontuu yleensä sihteeristön toimipaikassa tai Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa. 

3. The Conference of the Parties shall ordi-narily meet at the seat of the secretariat or at United Nations Headquarters. 

4. Osapuolten konferenssi hyväksyy konsensuksella ensimmäisessä kokouksessaan oman työjärjestyksensä sekä avustavien toimielintensä työjärjestyksen, omaa rahoitustaan sekä sihteeristön ja avustavien toimielinten rahoitusta koskevat varainhoitosäännöt ja sen jälkeen mahdollisesti perustamiaan muita avustavia toimielimiä koskevat työjärjestykset ja varainhoitosäännöt. Merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevaa kansainvälistä oikeudellisesti sitovaa Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaista välinettä käsittelevän hallitustenvälisen konferenssin työjärjestystä sovelletaan, kunnes osapuolten konferenssin työjärjestys on hyväksytty. 

4. The Conference of the Parties shall by consensus adopt, at its first meeting, rules of procedure for itself and its subsidiary bodies, financial rules governing its funding and the funding of the secretariat and any subsidiary bodies and, thereafter, rules of procedure and financial rules for any further subsidiary body that it may establish. Until such time as the rules of procedure have been adopted, the rules of procedure of the intergovernmental conference on an international legally binding instrument under the United Nations Convention on the Law of the Sea on the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction shall apply. 

5. Osapuolten konferenssi pyrkii kaikin tavoin hyväksymään päätökset ja suositukset konsensuksella. Jos kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty, osapuolten konferenssin päätökset ja suositukset asiakysymyksistä hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan enemmistöllä, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Menettelyä koskevat päätökset hyväksytään äänestävien ja läsnäolevien osapuolten enemmistöllä. 

5. The Conference of the Parties shall make every effort to adopt decisions and recommendations by consensus. Except as otherwise provided in this Agreement, if all efforts to reach consensus have been exhausted, decisions and recommendations of the Conference of the Parties on questions of substance shall be adopted by a two-thirds majority of the Parties present and voting, and decisions on questions of procedure shall be adopted by a majority of the Parties present and voting. 

6. Osapuolten konferenssi tarkastelee ja arvioi jatkuvasti tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, ja tätä tarkoitusta varten se  

6. The Conference of the Parties shall keep under review and evaluation the implementa-tion of this Agreement and, for this purpose, shall: 

a) tekee tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä päätöksiä ja suosituksia; 

(a) Adopt decisions and recommendations related to the implementation of this Agreement; 

b) tarkastelee ja helpottaa tämän sopimuksen täytäntöönpanon kannalta olennaisten tietojen vaihtoa osapuolten välillä;  

(b) Review and facilitate the exchange of information among Parties relevant to the implementation of this Agreement; 

c) edistää yhteistyötä ja koordinointia asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa ja niiden välillä muun muassa luomalla asianmukaisia menettelyjä, jotta voidaan edistää johdonmukaisuutta merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevissa toimissa;  

(c) Promote, including by establishing ap-propriate processes, cooperation and coordination with and among relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, with a view to promoting coherence among efforts towards the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction; 

d) perustaa sellaiset avustavat toimielimet, jotka se katsoo tarvittavan tämän sopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi; 

(d) Establish such subsidiary bodies as dee-med necessary to support the implementation of this Agreement; 

e) hyväksyy talousarvion määrittämälleen tilikauden pituudelle läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä, jos kaikki keinot konsensuksen saavuttamiseksi on käytetty; 

(e) Adopt a budget by a three-fourths majo-rity of the Parties present and voting if all ef-forts to reach consensus have been exhausted, at such frequency and for such a financial period as it may determine; 

f) toteuttaa muita tässä sopimuksessa määriteltyjä tai sen täytäntöönpanemiseksi mahdollisesti tarvittavia toimintoja.  

(f) Undertake other functions identified in this Agreement or as may be required for its implementation. 

7. Osapuolten konferenssi voi päättää pyytää Kansainväliseltä merioikeustuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa oikeudellisesta kysymyksestä, joka koskee mitä tahansa osapuolten konferenssin käsiteltävänä olevaa ja sen toimivaltaan kuuluvaa asiaa koskevan ehdotuksen yhdenmukaisuutta tämän sopimuksen kanssa. Neuvoa-antavaa lausuntoa ei saa pyytää asiassa, joka kuuluu muiden maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten tai alakohtaisten toimielinten toimivaltaan, eikä asiassa, johon välttämättä liittyy sellaisen riidan samanaikainen käsittely, joka koskee täysivaltaisuutta tai muita oikeuksia manner- tai saarialueeseen tai niiden vaatimista, taikka jonkin kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen oikeudellista asemaa. Pyynnössä on mainittava sen oikeudellisen kysymyksen laajuus, josta neuvoa-antavaa lausuntoa pyydetään. Osapuolten konferenssi voi pyytää, että lausunto annetaan kiireellisesti.  

7. The Conference of the Parties may decide to request the International Tribunal for the Law of the Sea to give an advisory opinion on a legal question on the conformity with this Agreement of a proposal before the Conference of the Parties on any matter within its competence. A request for an advisory opinion shall not be sought on a matter within the competences of other global, regional, subregional or sectoral bodies, or on a matter that necessarily involves the concurrent consideration of any dispute concerning sovereignty or other rights over continental or insular land territory or a claim thereto, or the legal status of an area as within national jurisdiction. The request shall indicate the scope of the legal question on which the advisory opinion is sought. The Conference of the Parties may request that such opinion be given as a matter of urgency. 

8. Osapuolten konferenssi arvioi ja tarkastelee viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen määrittäminsä väliajoin tämän sopimuksen määräysten riittävyyttä ja tehokkuutta ja ehdottaa tarvittaessa keinoja näiden määräysten täytäntöönpanon tehostamiseksi, jotta merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä voitaisiin edistää kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. 

8. The Conference of the Parties shall, wit-hin five years of the entry into force of this Agreement and thereafter at intervals to be determined by it, assess and review the adequacy and effectiveness of the provisions of this Agreement and, if necessary, propose means of strengthening the implementation of those provisions in order to better address the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction. 

48 artikla  

Article 48 

Avoimuus 

Transparency 

1. Osapuolten konferenssi edistää avoimuutta päätöksentekomenettelyissä ja muissa tämän sopimuksen mukaisesti toteutetuissa toimissa. 

1. The Conference of the Parties shall pro-mote transparency in decision-making processes and other activities carried out under this Agreement. 

2. Osapuolten konferenssin ja sen avustavien toimielinten kokouksiin voi osallistua tarkkailijoita työjärjestyksen mukaisesti, ellei osapuolten konferenssi toisin päätä. Osapuolten konferenssi julkaisee ja ylläpitää julkista pöytäkirjaa päätöksistään. 

2. All meetings of the Conference of the Parties and its subsidiary bodies shall be open to observers participating in accordance with the rules of procedure unless otherwise decided by the Conference of the Parties. The Conference of the Parties shall publish and maintain a public record of its decisions. 

3. Osapuolten konferenssi edistää avoimuutta tämän sopimuksen täytäntöönpanossa muun muassa levittämällä julkisesti tietoa ja helpottamalla asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten, sellaisten alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen, joilla on asiaankuuluvaa perinteistä tietoa, sekä tiedeyhteisön, kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista ja kuulemista tapauksen mukaan ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. 

3. The Conference of the Parties shall pro-mote transparency in the implementation of this Agreement, including through the public dissemination of information and the facilitation of the participation of, and consultation with, relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, Indigenous Peoples and local communities with relevant traditional knowledge, the scientific community, civil society and other relevant stakeholders, as appropriate and in accordance with the provisions of this Agreement. 

4. Henkilöt, jotka edustavat tähän sopimukseen kuulumattomia valtioita, asiaan liittyviä maailmanlaajuisia, alueellisia, osa-alueellisia ja alakohtaisia toimielimiä, alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä, joilla on asiaankuuluvaa perinteistä tietoa, tiedeyhteisöä, kansalaisyhteiskuntaa tai muita asiaankuuluvia sidosryhmiä ja jotka ovat kiinnostuneita osapuolten konferenssiin liittyvistä asioista, voivat pyytää oikeutta osallistua tarkkailijoina osapuolten konferenssin ja sen avustavien toimielinten kokouksiin. Osallistumista koskevista menettelytavoista määrätään osapuolten konferenssin työjärjestyksessä, joka ei saa olla tältä osin kohtuuttoman rajoittava. Työjärjestyksessä on määrättävä myös, että tällaisten edustajien on voitava tutustua ajoissa kaikkiin kyseessä oleviin tietoihin.  

4. Representatives of States not party to this Agreement, relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, Indigenous Peoples and local communities with relevant traditional knowledge, the scientific community, civil society and other relevant stakeholders with an interest in matters pertaining to the Conference of the Parties may request to participate as observers in the meetings of the Conference of the Parties and of its subsidiary bodies. The rules of procedure of the Conference of the Parties shall provide for modalities for such participation and shall not be unduly restrictive in this respect. The rules of procedure shall also provide for such representatives to have timely access to all relevant information. 

49 artikla 

Article 49 

Tieteellinen ja tekninen toimielin 

Scientific and Technical Body 

1. Perustetaan tieteellinen ja tekninen toimielin.  

1. A Scientific and Technical Body is hereby established. 

2. Tieteellinen ja tekninen toimielin koostuu osapuolten ehdottamista ja osapuolten konferenssin valitsemista jäsenistä, jotka toimivat asiantuntijan ominaisuudessa ja tämän sopimuksen parhaan edun mukaisesti ja joilla on asianmukainen pätevyys; valinnoissa otetaan huomioon monialaisen asiantuntemuksen tarve, mukaan luettuna asianmukainen tieteellinen ja tekninen asiantuntemus sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon liittyvä asiantuntemus, sekä sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma. Osapuolten konferenssi päättää ensimmäisessä kokouksessaan tieteellisen ja teknisen toimielimen tehtävänmäärityksestä ja sen toimintaa koskevista menettelytavoista, myös sen valintamenettelystä ja jäsenten tehtävien ehdoista.  

2. The Scientific and Technical Body shall be composed of members serving in their expert capacity and in the best interest of the Agreement, nominated by Parties and elected by the Conference of the Parties, with suitable qualifications, takin g into account the need for multidisciplinary expertise, including relevant scientific and technical expertise and expertise in relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, gender balance and equitable geographical representation. The terms of reference and modalities for the operation of the Scientific and Technical Body, including its selection process and the terms of members’ mandates, shall be determined by the Conference of the Parties at its first meeting. 

3. Tieteellinen ja tekninen toimielin voi tarvittaessa käyttää asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten sekä muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden antamia asianmukaisia neuvoja. 

3. The Scientific and Technical Body may draw on appropriate advice emanating from relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, as well as from other scientists and experts, as may be required. 

4. Osapuolten konferenssin valtuuttamana ja ohjaamana sekä ottaen huomioon edellä 2 kohdassa mainittu monialainen asiantuntemus tieteellinen ja tekninen toimielin antaa osapuolten konferenssille tieteellistä ja teknistä neuvontaa, suorittaa sille tämän sopimuksen nojalla osoitetut tehtävät ja muut osapuolten konferenssin mahdollisesti määrittelemät tehtävät sekä raportoi osapuolten konferenssille työstään.  

4. Under the authority and guidance of the Conference of the Parties, and taking into ac-count the multidisciplinary expertise referen-ced in paragraph 2 above, the Scientific and Technical Body shall provide scientific and technical advice to the Conference of the Par-ties, perform the functions assigned to it under this Agreement and such other functions as may be determined by the Conference of the Parties and provide reports to the Conference of the Parties on its work. 

50 artikla 

Article 50 

Sihteeristö 

Secretariat 

1. Perustetaan sihteeristö. Osapuolten konferenssi huolehtii ensimmäisessä kokouksessaan sihteeristön toimintaa koskevista järjestelyistä ja päättää myös sen toimipaikasta. 

1. A secretariat is hereby established. The Conference of the Parties, at its first meeting, shall make arrangements for the functioning of the secretariat, including deciding on its seat. 

2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri hoitaa tämän sopimuksen mukaiset sihteeristön tehtävät Yhdistyneiden Kansakuntien oikeudellisen osaston valtameriasioiden ja merioikeuden jaoston kautta, kunnes sihteeristö aloittaa toimintansa.  

2. Until such time as the secretariat com-mences its functions, the Secretary-General of the United Nations, through the Division for Ocean Affairs and the Law of the Sea of the Office of Legal Affairs of the United Nations Secretariat, shall perform the secretariat functions under this Agreement. 

3. Sihteeristö ja isäntävaltio voivat tehdä päämajasopimuksen. Sihteeristöllä on isäntävaltion alueella oikeustoimikelpoisuus, ja isäntävaltio myöntää sille sen tehtävien hoitamiseen tarvittavat erioikeudet ja vapaudet.  

3. The secretariat and the host State may conclude a headquarters agreement. The secretariat shall enjoy legal capacity in the territory of the host State and be granted such privileges and immunities by the host State as are necessary for the exercise of its functions. 

4. Sihteeristön tehtäviin kuuluu  

4. The secretariat shall: 

a) antaa hallinnollista ja logistista tukea osapuolten konferenssille ja sen avustaville toimielimille tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi; 

(a) Provide administrative and logistical support to the Conference of the Parties and its subsidiary bodies for the purposes of the implementation of this Agreement; 

b) järjestää ja palvella osapuolten konferenssin ja mahdollisten muiden tämän sopimuksen perusteella perustettujen tai osapuolten konferenssin perustamien toimielinten kokouksia; 

(b) Arrange and service the meetings of the Conference of the Parties and of any other bodies as may be established under this Agreement or by the Conference of the Parties; 

c) levittää tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää tietoa oikea-aikaisesti; tähän sisältyy osapuolten konferenssin päätösten saattaminen julkisesti saataville ja niiden toimittaminen kaikille osapuolille sekä asiaan liittyville oikeudellisille välineille ja kehyksille ja asiaan liittyville maailmanlaajuisille, alueellisille, osa-alueellisille ja alakohtaisille toimielimille; 

(c) Circulate information relating to the im-plementation of this Agreement in a timely manner, including making decisions of the Conference of the Parties publicly available and transmitting them to all Parties, as well as to relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies; 

d) helpottaa tarvittaessa yhteistyötä ja koordinointia muiden asiaankuuluvien kansainvälisten toimielinten sihteeristöjen kanssa ja erityisesti sopia sellaisista hallinnollisista ja sopimuksellisista järjestelyistä, jotka ovat tarpeen tätä tarkoitusta varten ja sen tehtävien tehokkaaksi hoitamiseksi, edellyttäen että osapuolten konferenssi antaa hyväksyntänsä; 

(d) Facilitate cooperation and coordination, as appropriate, with the secretariats of other relevant international bodies and, in particular, enter into such administrative and contractual arrangements as may be required for that purpose and for the effective discharge of its functions, subject to approval by the Conference of the Parties; 

e) laatia raportit tämän sopimuksen mukaisten tehtäviensä toteuttamisesta ja toimittaa ne osapuolten konferenssille; 

(e) Prepare reports on the execution of its functions under this Agreement and submit them to the Conference of the Parties; 

f) avustaa tämän sopimuksen täytäntöönpanossa ja suorittaa muita osapuolten konferenssin sille määrittelemiä tai tämän sopimuksen nojalla osoitettuja tehtäviä. 

(f) Provide assistance with the implementa-tion of this Agreement and perform such other functions as may be determined by the Conference of the Parties or assigned to it under this Agreement. 

51 artikla 

Article 51 

Tiedonvälitysjärjestelmä 

Clearing-House Mechanism 

1. Perustetaan tiedonvälitysjärjestelmä. 

1. A Clearing-House Mechanism is hereby established. 

2. Tiedonvälitysjärjestelmä koostuu pääasiassa avoimen saatavuuden järjestelmästä. Tiedonvälitysjärjestelmän toimintaa koskevista menettelytavoista päättää osapuolten konferenssi. 

2. The Clearing-House Mechanism shall consist primarily of an open-access platform. The specific modalities for the operation of the Clearing-House Mechanism shall be determined by the Conference of the Parties. 

3. Tiedonvälitysjärjestelmän tarkoitus on 

3. The Clearing-House Mechanism shall: 

a) toimia keskitettynä foorumina, jonka avulla osapuolet voivat saada, tarjota ja levittää tietoja tämän sopimuksen määräysten nojalla toteutettavista toimista, muun muassa tietoja, jotka koskevat seuraavia asioita: 

(a) Serve as a centralized platform to enable Parties to access, provide and disseminate information with respect to activities taking place pursuant to the provisions of this Agreement, including information relating to: 

i) tämän sopimuksen II osassa tarkoitetut kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarat; 

(i) Marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, as set out in Part II of this Agreement; 

ii) aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, perustaminen ja toteutus;  

(ii) The establishment and implementation of area-based management tools, including marine protected areas; 

iii) ympäristövaikutusten arvioinnit; 

(iii) Environmental impact assessments; 

iv) valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian ja siihen liittyvien mahdollisuuksien siirtoa koskevat pyynnöt, mukaan luettuna tutkimusyhteistyö- ja koulutusmahdollisuudet, tiedot meriteknologian siirtoon tarvittavien teknologisten tietojen lähteistä ja saatavuudesta, mahdollisuudet helpottaa meriteknologian saatavuutta ja rahoituksen saatavuus; 

(iv) Requests for capacity-building and the transfer of marine technology and opportuni-ties with respect thereto, including research collaboration and training opportunities, information on sources and availability of technological information and data for the transfer of marine technology, opportunities for facilitated access to marine technology and the availability of funding; 

b) helpottaa valmiuksien kehittämistarpeiden sovittamista yhteen saatavilla olevan tuen ja meriteknologian siirron tarjoajien kanssa, mukaan luettuna valtiolliset, valtiosta riippumattomat ja yksityiset tahot, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan lahjoittajina meriteknologian siirtoon, ja helpottaa asiaan liittyvän tietotaidon ja asiantuntemuksen saatavuutta; 

(b) Facilitate the matching of capacity-building needs with the support available and with providers for the transfer of marine technology, including governmental, non-governmental or private entities interested in participating as donors in the transfer of marine technology, and facilitate access to related know-how and expertise; 

c) tarjota yhteyksiä asiaan liittyviin maailmanlaajuisiin, alueellisiin, osa-alueellisiin, kansallisiin ja alakohtaisiin tiedonvälitysjärjestelmiin sekä muihin geenipankkeihin, arkistoihin ja tietokantoihin, muun muassa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiaa koskevaan perinteiseen tietoon liittyviin, ja edistää mahdollisuuksien mukaan yhteyksiä julkisesti saatavilla oleviin yksityisiin ja valtiosta riippumattomiin tiedonvaihtofoorumeihin; 

(c) Provide links to relevant global, regional, subregional, national and sectoral clearing-house mechanisms and other gene banks, repositories and databases, including those pertaining to relevant traditional knowledge of Indigenous Peoples and local communities, and promote, where possible, links with publicly available private and non-governmental platforms for the exchange of information; 

d) tukeutua tapauksen mukaan maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja osa-alueellisiin tiedonvälityslaitoksiin perustaessaan maailmanlaajuisen järjestelmän alaisia alueellisia ja osa-alueellisia järjestelmiä; 

(d) Build on global, regional and subregional clearing-house institutions, where applicable, when establishing regional and subregional mechanisms under the global mechanism; 

e) edistää avoimuuden lisäämistä muun muassa helpottamalla ympäristön nykytilaa koskevien tietojen ja merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevien tietojen jakamista osapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä; 

(e) Foster enhanced transparency, including by facilitating the sharing of environmental baseline data and information relating to the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction between Parties and other relevant stakeholders; 

f) helpottaa kansainvälistä yhteistyötä, mukaan luettuna tieteellinen ja tekninen yhteistyö; 

(f) Facilitate international cooperation and collaboration, including scientific and techni-cal cooperation and collaboration; 

g) suorittaa muita osapuolten konferenssin sille määrittelemiä tai tämän sopimuksen nojalla osoitettuja tehtäviä. 

(g) Perform such other functions as may be determined by the Conference of the Parties or assigned to it under this Agreement. 

4. Sihteeristö hallinnoi tiedonvälitysjärjestelmää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista yhteistyötä muiden osapuolten konferenssin määrittämien asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa, mukaan luettuna Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön hallitustenvälinen merentutkimustoimikunta, Kansainvälinen merenpohjajärjestö, Kansainvälinen merenkulkujärjestö sekä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö.  

4. The Clearing-House Mechanism shall be managed by the secretariat, without prejudice to possible cooperation with other relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies as determined by the Conference of the Parties, including the Intergovernmental Oceanographic Commission of the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization, the International Seabed Authority, the International Maritime Organization and the Food and Agriculture Organization of the United Nations. 

5. Tiedonvälitysjärjestelmää hallinnoitaessa on tunnustettava täysimääräisesti osapuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaatimukset sekä osapuolina olevien pienten kehittyvien saarivaltioiden erityisolosuhteet ja helpotettava niiden pääsyä järjestelmään, jotta nämä valtiot voivat käyttää sitä ilman kohtuuttomia esteitä tai hallinnollisia rasitteita. Tietoon on sisällytettävä tiedot toimista, joilla edistetään tietojenvaihtoa, tietoisuuden lisäämistä ja levittämistä kyseisissä valtioissa ja niiden kanssa sekä tarjotaan erityisohjelmia kyseisille valtioille. 

5. In the management of the Clearing-House Mechanism, full recognition shall be given to the special requirements of developing States Parties, as well as the special circumstances of small island developing States Parties, and their access to the mechanism shall be facilitated to enable those States to utilize it without undue obstacles or administrative burdens. Information shall be included on activities to promote information-sharing, awareness-raising and dissemination in and with those States, as well as to provide specific programmes for those States. 

6. Tämän sopimuksen mukaisesti toimitettujen tietojen luottamuksellisuutta ja niihin liittyviä oikeuksia on kunnioitettava. Mitään tämän sopimuksen mukaista ei tule tulkita siten, että se edellyttäisi sellaisten tietojen jakamista, jotka on suojattu julkistamiselta osapuolen kansallisen lainsäädännön tai muun sovellettavan lain nojalla. 

6. The confidentiality of information provi-ded under this Agreement and rights thereto shall be respected. Nothing under this Agree-ment shall be interpreted as requiring the sha-ring of information that is protected from dis-closure under the domestic law of a Party or other applicable law. 

VII OSA 

PART VII 

TALOUDELLISET RESURSSIT JA RAHOITUSMEKANISMI 

FINANCIAL RESOURCES AND MECHANISM 

52 artikla 

Article 52 

Rahoitus 

Funding 

1. Kukin osapuoli tarjoaa valmiuksiensa mukaisesti resursseja tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettaviin toimiin, joilla on tarkoitus saavuttaa tämän sopimuksen tavoitteet, ottaen huomioon kansalliset politiikkansa, prioriteettinsa, suunnitelmansa ja ohjelmansa.  

1. Each Party shall provide, within its capa-bilities, resources in respect of those activities that are intended to achieve the objectives of this Agreement, taking into account its national policies, priorities, plans and programmes. 

2. Tämän sopimuksen nojalla perustetut toimielimet rahoitetaan kullekin osapuolelle vahvistetuilla rahoitusosuuksilla.  

2. The institutions established under this Agreement shall be funded through assessed contributions of the Parties. 

3. Perustetaan mekanismi riittävien, helposti saatavilla olevien, ennakoitavissa olevien uusien taloudellisten resurssien ja lisäresurssien tarjoamiseksi tämän sopimuksen mukaisesti. Mekanismin tulee auttaa osapuolina olevia kehittyviä valtioita tämän sopimuksen täytäntöönpanossa muun muassa rahoittamalla valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa sekä suorittamalla muita tässä artiklassa määriteltyjä meren biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevia tehtäviä. 

3. A mechanism for the provision of adequ-ate, accessible, new and additional and predictable financial resources under this Agreement is hereby established. The mechanism shall assist developing States Parties in implementing this Agreement, including through funding in support of capacity-building and the transfer of marine technology, and perform other functions as set out in this article for the conservation and sustainable use of marine biological diversity. 

4. Mekanismin tulee sisältää seuraavat asiat:  

4. The mechanism shall include: 

a) osapuolten konferenssin perustama vapaaehtoinen rahasto, jonka tarkoituksena on helpottaa osapuolina olevien kehittyvien valtioiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, sisämaavaltioiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden edustajien osallistumista tällä sopimuksella perustettujen toimielinten kokouksiin;  

(a) A voluntary trust fund established by the Conference of the Parties to facilitate the participation of representatives of developing States Parties, in particular least developed countries, landlocked developing countries and small island developing States, in the meetings of the bodies established under this Agreement; 

b) erityisrahasto, joka rahoitetaan seuraavista lähteistä: 

(b) A special fund that shall be funded through the following sources: 

i) sopimuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaiset vuosittaiset rahoitusosuudet; 

(i) Annual contributions in accordance with article 14, paragraph 6; 

ii) sopimuksen 14 artiklan 7 kohdan mukaiset maksut; 

(ii) Payments in accordance with article 14, paragraph 7; 

iii) lisärahoitusosuudet osapuolilta ja yksityisiltä tahoilta, jotka haluavat myöntää rahoitusta merten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tukemiseen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla;  

(iii) Additional contributions from Parties and private entities wishing to provide finan-cial resources to support the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction; 

c) Maailmanlaajuinen ympäristörahasto. 

(c) The Global Environment Facility trust fund. 

5. Osapuolten konferenssi voi harkita mahdollisuutta perustaa rahoitusmekanismin osana lisärahastoja merten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tukemiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla sekä merten biologisen monimuotoisuuden kunnostamisen ja ekologisen ennallistamisen rahoittamiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. 

5. The Conference of the Parties may consi-der the possibility of establishing additional funds, as part of the financial mechanism, to support the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, to finance rehabilitation and ecological restoration of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction. 

6. Erityisrahastoa ja Maailmanlaajuista ympäristörahastoa käytetään seuraaviin tarkoituksiin: 

6. The special fund and the Global Environment Facility trust fund shall be utilized in order to: 

a) rahoitetaan tämän sopimuksen mukaisia valmiuksien kehittämishankkeita, mukaan luettuna meren biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat tehokkaat hankkeet sekä toimet ja ohjelmat, mukaan luettuna meriteknologian siirtoon liittyvä koulutus; 

(a) Fund capacity-building projects under this Agreement, including effective projects on the conservation and sustainable use of marine biological diversity and activities and programmes, including training related to the transfer of marine technology; 

b) autetaan osapuolina olevia kehittyviä valtioita tämän sopimuksen täytäntöönpanossa; 

(b) Assist developing States Parties in im-plementing this Agreement; 

c) tuetaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteisen tiedon haltijoina laatimia suojeluun ja kestävään käyttöön tähtääviä ohjelmia; 

(c) Support conservation and sustainable use programmes by Indigenous Peoples and local communities as holders of traditional knowledge; 

d) tuetaan julkisia kuulemisia kansallisella, osa-alueellisella ja alueellisella tasolla;  

(d) Support public consultations at the nati-onal, subregional and regional levels; 

e) rahoitetaan muita osapuolten konferenssin päättämiä toimia.  

(e) Fund the undertaking of any other activities as decided by the Conference of the Par-ties. 

7. Rahoitusmekanismilla olisi pyrittävä varmistamaan, että vältetään päällekkäisyyksiä ja edistetään täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta mekanismin varojen käytössä. 

7. The financial mechanism should seek to ensure that duplication is avoided, and comp-lementarity and coherence promoted, among the utilization of the funds within the mecha-nism. 

8. Tämän sopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi käyttöön otettaviin taloudellisiin resursseihin voi kuulua sekä kansallisista että kansainvälisistä julkisista ja yksityisistä lähteistä myönnettyä rahoitusta, mukaan luettuna muun muassa valtioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten, maailmanlaajuisten ja alueellisten välineiden mukaisten olemassa olevien rahoitusmekanismien, avustusjärjestöjen, hallitustenvälisten järjestöjen, valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden rahoitus, sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta saatua rahoitusta. 

8. Financial resources mobilized in support of the implementation of this Agreement may include funding provided through public and private sources, both national and international, including, but not limited to, contributions from States, international financial institutions, existing funding mechanisms under global and regional instruments, donor agencies, intergovernmental organizations, non-governmental organizations and natural and juridical persons, and through public-private partnerships. 

9. Tätä sopimusta sovellettaessa mekanismi toimii tarvittaessa osapuolten konferenssin alaisuudessa ja ohjauksessa ja on vastuussa sille. Osapuolten konferenssi antaa ohjeita yleisistä strategioista, toimenpiteistä, ohjelman painopisteistä ja rahoituksen myöntämisen ja käytön edellytyksistä.  

9. For the purposes of this Agreement, the mechanism shall function under the authority, where appropriate, and guidance of the Conference of the Parties and shall be accountable thereto. The Conference of the Parties shall provide guidance on overall strategies, policies, programme priorities and eligibility for access to and utilization of financial resources. 

10. Osapuolten konferenssi ja Maailmanlaajuinen ympäristörahasto sopivat osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa järjestelyistä, joilla edellä olevat kohdat pannaan täytäntöön. 

10. The Conference of the Parties and the Global Environment Facility shall agree upon arrangements to give effect to the above paragraphs at the first meeting of the Conference of the Parties. 

11. Koska merten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla vaatii kiireellisiä toimia, osapuolten konferenssi määrittää erityisrahastolle alustavan resurssien mobilisointitavoitteen vuoteen 2030 mennessä kaikista lähteistä ottaen huomioon muun muassa erityisrahaston institutionaaliset seikat sekä valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevältä komitealta saadut tiedot. 

11. In recognition of the urgency to address the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, the Conference of the Parties shall determine an initial resource mobilization goal through 2030 for the special fund from all sources, taking into account, inter alia, the institutional modalities of the special fund and the information provided through the capacity-building and transfer of marine technology committee. 

12. Osapuolina olevat kehittyvät valtiot voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitusta tarpeidensa mukaan. Erityisrahaston rahoitus jaetaan tasapuolisten jakoperusteiden mukaisesti ottaen huomioon sellaisten osapuolten avuntarpeet, joilla on erityisiä vaatimuksia, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, sisämaavaltioiden, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien valtioiden, pienten kehittyvien saarivaltioiden ja Afrikan rantavaltioiden, saaristovaltioiden ja keskitulotason kehittyvien maiden avuntarpeet, ja ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet. Erityisrahaston tarkoituksena on varmistaa rahoituksen tehokas saatavuus yksinkertaistettujen haku- ja hyväksymismenettelyjen avulla sekä se, että tukea on helpommin osapuolina olevien kehittyvien valtioiden saatavilla. 

12. Eligibility for access to funding under this Agreement shall be open to developing States Parties on the basis of need. Funding under the special fund shall be distributed according to equitable sharing criteria, taking into account the needs for assistance of Parties with special requirements, in particular the least developed countries, landlocked developing countries, geographically disadvantaged States, small island developing States and coastal African States, archipelagic States and developing middle-income countries, and taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries. The special fund shall be aimed at ensuring efficient access to funding through simplified application and approval procedures and enhanced readiness of support for such developing States Parties. 

13. Valmiuksissa olevien puutteiden vuoksi osapuolten on kannustettava kansainvälisiä järjestöjä myöntämään etuuskohtelu osapuolina oleville kehittyville valtioille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, sisämaavaltioille ja pienille kehittyville saarivaltioille, ja ottamaan huomioon niiden erityistarpeet ja -vaatimukset, ottaen huomioon pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityisolosuhteet, asianmukaisten varojen ja teknisen avun kohdentamisessa sekä erityispalvelujensa käyttämisessä merten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla.  

13. In the light of capacity constraints, Par-ties shall encourage international organizati-ons to grant preferential treatment to, and consider the specific needs and special requirements of developing States Parties, in particular the least developed countries, landlocked developing countries and small island developing States, and taking into account the special circumstances of small island developing States and of least developed countries, in the allocation of appropriate funds and technical assistance and the utilization of their specialized services for the purposes of the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction. 

14. Osapuolten konferenssi perustaa rahoitusvaroja käsittelevän rahoituskomitean. Se koostuu jäsenistä, joilla on asianmukainen pätevyys ja asiantuntemus; tässä otetaan huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma. Osapuolten konferenssi päättää komitean tehtävänmäärityksen ja sen toimintaa koskevat menettelytavat. Komitea raportoi määräajoin ja antaa suosituksia mekanismin varojen yksilöinnistä ja käyttöönotosta. Se kerää myös tietoja ja raportoi rahoituksesta muiden mekanismien ja välineiden kautta, jotka edistävät suoraan tai välillisesti tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tässä artiklassa esitettyjen näkökohtien lisäksi komitea tarkastelee muun muassa seuraavia asioita:  

14. The Conference of the Parties shall es-tablish a finance committee on financial re-sources. It shall be composed of members possessing appropriate qualifications and expertise, taking into account gender balance and equitable geographical distribution. The terms of reference and modalities for the operation of the committee shall be decided by the Conference of the Parties. The committee shall periodically report and make recommendations on the identification and mobilization of funds under the mechanism. It shall also collect information and report on funding under other mechanisms and instruments contributing directly or indirectly to the achievement of the objectives of this Agreement. In addition to the considerations provided in this article, the committee shall consider, inter alia: 

a) osapuolten, erityisesti kehittyvien valtioiden, tarpeiden arviointi;  

(a) The assessment of the needs of the Par-ties, in particular developing States Parties; 

b) varojen saatavuus ja niiden maksaminen ajoissa;  

(b) The availability and timely disbursement of funds; 

c) päätöksenteon avoimuus sekä varainhankintaa ja määrärahoja koskevat hallintomenettelyt; 

(c) The transparency of decision-making and management processes concerning fundraising and allocations; 

d) vastaanottavien osapuolina olevien kehittyvien valtioiden vastuu varojen sovitusta käytöstä.  

(d) The accountability of the recipient developing States Parties with respect to the agreed use of funds. 

15. Osapuolten konferenssi tarkastelee rahoituskomitean raportteja ja suosituksia ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.  

15. The Conference of the Parties shall con-sider the reports and recommendations of the finance committee and take appropriate action. 

16. Osapuolten konferenssi tarkastelee lisäksi määräajoin rahoitusmekanismia arvioidakseen taloudellisten resurssien riittävyyttä, tehokkuutta ja saatavuutta, mukaan luettuna valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto, erityisesti osapuolina oleville kehittyville valtioille. 

16. The Conference of the Parties shall, in addition, undertake a periodic review of the financial mechanism to assess the adequacy, effectiveness and accessibility of financial resources, including for the delivery of capacity-building and the transfer of marine technology, in particular for developing States Parties. 

VIII OSA 

PART VIII 

TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VALVONTA 

IMPLEMENTATION AND COMPLIANCE 

53 artikla 

Article 53 

Täytäntöönpano 

Implementation 

Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset tai toimintalinjaa koskevat toimenpiteet tämän sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi.  

Parties shall take the necessary legislative, administrative or policy measures, as appro-priate, to ensure the implementation of this Agreement. 

54 artikla 

Article 54 

Täytäntöönpanon seuranta 

Monitoring of implementation 

Kukin osapuoli seuraa tämän sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täytäntöönpanoa ja raportoi osapuolten konferenssin määrittelemässä muodossa ja sen määrittämin väliajoin konferenssille toimenpiteistä, joita se on toteuttanut tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. 

Each Party shall monitor the implementation of its obligations under this Agreement and shall, in a format and at intervals to be determined by the Conference of the Parties, report to the Conference on measures that it has taken to implement this Agreement. 

55 artikla 

Article 55 

Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea 

Implementation and Compliance Committee 

1. Perustetaan täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea, jonka tehtävänä on helpottaa ja tarkastella tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa sekä edistää niiden noudattamista. Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaavan komitean on oltava luonteeltaan auttava ja toimittava avoimesti välttäen vastakkainasettelua ja rangaistuksia.  

1. An Implementation and Compliance Committee to facilitate and consider the implementation of and promote compliance with the provisions of this Agreement is hereby established. The Implementation and Compliance Committee shall be facilitative in nature and function in a manner that is transparent, non-adversarial and non-punitive. 

2. Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea koostuu osapuolten ehdottamista ja osapuolten konferenssin valitsemista jäsenistä, joilla on asianmukainen pätevyys ja kokemus; valinnoissa otetaan asianmukaisesti huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma.  

2. The Implementation and Compliance Committee shall consist of members posses-sing appropriate qualifications and experience nominated by Parties and elected by the Conference of the Parties, with due consideration given to gender balance and equitable geographical representation. 

3. Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea toimii osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessaan hyväksymien menettelytapojen ja työjärjestyksen mukaisesti. Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea tarkastelee täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevia kysymyksiä muun muassa yksilö- ja järjestelmätasolla ja raportoi niistä määräajoin ja antaa suosituksia osapuolten konferenssille tiedostaen kansalliset olosuhteet. 

3. The Implementation and Compliance Committee shall operate under the modalities and rules of procedure adopted by the Confe-rence of the Parties at its first meeting. The Implementation and Compliance Committee shall consider issues of implementation and compliance at the individual and systemic levels, inter alia, and report periodically and make recommendations, as appropriate while cognizant of respective national circumstances, to the Conference of the Parties. 

4. Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea voi työnsä aikana käyttää tarvittaessa tämän sopimuksen mukaisesti perustetuilta toimielimiltä sekä asiaan liittyviltä oikeudellisilta välineiltä ja kehyksiltä sekä asiaan liittyviltä maailmanlaajuisilta, alueellisilta, osa-alueellisilta ja alakohtaisilta toimielimiltä saatuja asianmukaisia tietoja. 

4. In the course of its work, the Implementation and Compliance Committee may draw on appropriate information from bodies established under this Agreement, as well as relevant legal instruments and frameworks and relevant global, regional, subregional and sectoral bodies, as may be required. 

IX OSA 

PART IX 

RIITOJEN RATKAISEMINEN  

SETTLEMENT OF DISPUTES 

56 artikla 

Article 56 

Riitojen ehkäiseminen 

Prevention of disputes 

Osapuolet toimivat yhteistyössä estääkseen riitojen syntymistä. 

Parties shall cooperate in order to prevent disputes. 

57 artikla 

Article 57 

Velvollisuus ratkaista riidat rauhanomaisin keinoin 

Obligation to settle disputes by peaceful means 

Osapuolilla on velvollisuus ratkaista tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riitansa käyttämällä neuvotteluja, tutkimusmenettelyä, välitystä, sovintomenettelyä, välitysoikeudellista tai tuomioistuinmenettelyä, alueellisten elinten tai sopimusten apua taikka muita valitsemiaan rauhanomaisia keinoja.  

Parties have the obligation to settle their disputes concerning the interpretation or application of this Agreement by negotiation, inquiry, mediation, conciliation, arbitration, judicial settlement, resort to regional agencies or arrangements, or other peaceful means of their own choice. 

58 artikla 

Article 58 

Riitojen ratkaiseminen osapuolten valitsemin rauhanomaisin keinoin 

Settlement of disputes by any peaceful means chosen by the Parties 

Mikään tämän osan määräys ei heikennä minkään tämän sopimuksen osapuolen oikeutta milloin hyvänsä sopia osapuolten välille tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyvän riidan ratkaisemisesta valitsemallaan rauhanomaisella keinolla. 

Nothing in this Part impairs the right of any Party to this Agreement to agree at any time to settle a dispute between them concerning the interpretation or application of this Agreement by any peaceful means of their own choice. 

59 artikla 

Article 59 

Luonteeltaan tekniset riidat 

Disputes of a technical nature 

Jos riita koskee luonteeltaan teknistä kysymystä, asianomaiset osapuolet voivat antaa riidan perustamansa tilapäisen asiantuntijaraadin ratkaistavaksi. Raati neuvottelee asianosaisten osapuolten kanssa ja pyrkii ratkaisemaan riidan nopeasti turvautumatta tämän sopimuksen 60 artiklan mukaisiin sitoviin riitojenratkaisumenettelyihin.  

Where a dispute concerns a matter of a technical nature, the Parties concerned may refer the dispute to an ad hoc expert panel established by them. The panel shall confer with the Parties concerned and shall endeavour to resolve the dispute expeditiously without recourse to binding procedures for the settlement of disputes under article 60 of this Agreement. 

60 artikla 

Article 60 

Riitojenratkaisumenettelyt 

Procedures for the settlement of disputes 

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ratkaistaan yleissopimuksen XV osassa määrättyjen riitojen ratkaisemista koskevien määräysten mukaisesti. 

1. Disputes concerning the interpretation or application of this Agreement shall be settled in accordance with the provisions for the sett-lement of disputes provided for in Part XV of the Convention. 

2. Yleissopimuksen XV osan ja liitteiden V, VI, VII ja VIII määräykset katsotaan toisinnetuiksi sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, joissa on osallisena tämän sopimuksen osapuoli, joka ei ole yleissopimuksen sopimusvaltio.  

2. The provisions of Part XV of and Anne-xes V, VI, VII and VIII to the Convention shall be deemed to be replicated for the purpose of the settlement of disputes involving a Party to this Agreement that is not a Party to the Convention. 

3. Kaikkia tämän sopimuksen osapuolen, joka myös on yleissopimuksen sopimusvaltio, yleissopimuksen 287 artiklan mukaisesti hyväksymiä menettelyjä sovelletaan tämän osan mukaiseen riitojen ratkaisemiseen, jollei asianomainen osapuoli allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän sopimuksen tai siihen liittyessään tai milloin hyvänsä myöhemmin ole hyväksynyt yleissopimuksen 287 artiklan mukaisesti toista menettelyä tämän osan mukaiseen riitojen ratkaisemiseen.  

3. Any procedure accepted by a Party to this Agreement that is also a Party to the Convention pursuant to article 287 of the Convention shall apply to the settlement of disputes under this Part, unless that Party, when signing, ratifying, approving, accepting or acceding to this Agreement, or at any time thereafter, has accepted another procedure pursuant to article 287 of the Convention for the settlement of disputes under this Part. 

4. Tämän sopimuksen osapuolen, joka myös on yleissopimuksen sopimusvaltio, yleissopimuksen 298 artiklan mukaisesti antamaa ilmoitusta sovelletaan tämän osan mukaiseen riitojen ratkaisemiseen, jollei asianomainen osapuoli allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän sopimuksen tai siihen liittyessään tai milloin hyvänsä myöhemmin ole antanut erilaista yleissopimuksen 298 artiklan mukaista ilmoitusta tämän osan mukaisesta riitojen ratkaisemisesta.  

4. Any declaration made by a Party to this Agreement that is also a Party to the Conven-tion pursuant to article 298 of the Convention shall apply to the settlement of disputes under this Part, unless that Party, when signing, ratifying, approving, accepting or acceding to this Agreement, or at any time thereafter, has made a different declaration pursuant to article 298 of the Convention for the settlement of disputes under this Part. 

5. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti tämän sopimuksen osapuoli, joka ei ole yleissopimuksen sopimusvaltio, voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän sopimuksen tai liittyessään siihen tai milloin tahansa myöhemmin vapaasti valita tallettajalle toimitettavalla kirjallisella ilmoituksella yhden tai useamman seuraavista keinoista tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisemiseksi:  

5. Pursuant to paragraph 2 above, a Party to this Agreement that is not a Party to the Con-vention, when signing, ratifying, approving, accepting or acceding to this Agreement, or at any time thereafter, shall be free to choose, by means of a written declaration, submitted to the depositary, one or more of the following means for the settlement of disputes concerning the interpretation or application of this Agreement: 

a) Kansainvälinen merioikeustuomioistuin; 

(a) The International Tribunal for the Law of the Sea; 

b) Kansainvälinen tuomioistuin; 

(b) The International Court of Justice; 

c) VII liitteen mukaisesti perustettu välitystuomioistuin; 

(c) An Annex VII arbitral tribunal; 

d) VIII liitteen mukainen erityinen välitystuomioistuin, joka on perustettu käsittelemään yhtä tai useampaa liitteessä määrättyä riitaryhmää. 

(d) An Annex VIII special arbitral tribunal for one or more of the categories of disputes specified in said Annex. 

6. Tämän sopimuksen osapuolen, joka ei ole yleissopimuksen sopimusvaltio ja joka ei ole antanut ilmoitusta, katsotaan hyväksyneen edellä 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vaihtoehdon. Jos riidan osapuolet ovat hyväksyneet riidan ratkaisemiseksi saman menettelyn, riita voidaan antaa ratkaistavaksi vain siinä menettelyssä, paitsi jos osapuolet toisin sopivat. Jos riidan osapuolet eivät ole hyväksyneet riidan ratkaisemiseksi samaa menettelyä, riita voidaan antaa ratkaistavaksi vain yleissopimuksen VII liitteen mukaisessa välitysoikeudellisessa menettelyssä, paitsi jos osapuolet toisin sopivat. Yleissopimuksen 287 artiklan 6–8 kappaletta sovelletaan edellä olevan 5 kohdan mukaisesti annettuihin ilmoituksiin. 

6. A Party to this Agreement that is not a Party to the Convention that has not issued a declaration shall be deemed to have accepted the option in paragraph 5 (c) above. If the parties to a dispute have accepted the same procedure for the settlement of the dispute, it may be submitted only to that procedure, unless the parties otherwise agree. If the parties to a dispute have not accepted the same procedure for the settlement of the dispute, it may be submitted only to arbitration under Annex VII to the Convention, unless the parties otherwise agree. Article 287, paragraphs 6 to 8, of the Convention shall apply to declarations made under paragraph 5 above. 

7. Tämän sopimuksen osapuoli, joka ei ole yleissopimuksen sopimusvaltio, voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän sopimuksen tai liittyessään siihen tai milloin tahansa myöhemmin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tästä osasta johtuvia velvoitteita, ilmoittaa kirjallisesti, että se ei hyväksy yhtä tai useampaa yleissopimuksen XV osan 2 osastossa määrätyistä menettelyistä yhteen tai useampaan yleissopimuksen 298 artiklassa määrätyistä ryhmistä kuuluvan riidan ratkaisemiseksi tämän osan mukaisesti. Tällaiseen ilmoitukseen sovelletaan yleissopimuksen 298 artiklaa.  

7. A Party to this Agreement that is not a Party to the Convention may, when signing, ratifying, approving, accepting or acceding to this Agreement, or at any time thereafter, without prejudice to the obligations arising under this Part, declare in writing that it does not accept any or more of the procedures provided for in Part XV, section 2, of the Convention with respect to one or more of the categories of disputes set out in article 298 of the Convention for the settlement of disputes under this Part. Article 298 of the Convention shall apply to such a declaration. 

8. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita asiaan liittyvän oikeudellisen välineen tai kehyksen tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisumenettelyjä, joista osapuolet ovat sopineet tällaisen välineen tai kehyksen osallistujina tai asiaan liittyvän maailmanlaajuisen, alueellisen, osa-alueellisen tai alakohtaisen toimielimen jäseninä. 

8. The provisions of this article shall be wit-hout prejudice to the procedures on the sett-lement of disputes to which Parties have ag-reed as participants in a relevant legal instru-ment or framework, or as members of a rele-vant global, regional, subregional or sectoral body concerning the interpretation or application of such instruments and frameworks. 

9. Minkään tässä sopimuksessa ei saa tulkita antavan jollekin tuomioistuimelle tai ratkaisuelimelle toimivaltaa riita-asioissa, jotka koskevat jonkin alueen oikeudellisen aseman samanaikaista tarkastelua kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvana tai joihin välttämättä liittyy tällainen tarkastelu, eikä riita-asioissa, jotka koskevat tämän sopimuksen osapuolen täysivaltaisuutta tai muita oikeuksia manner- tai saarialueeseen nähden tai niitä koskevaa vaatimusta; tällöin edellytetään, ettei minkään tässä kohdassa tulkita rajoittavan yleissopimuksen XV osan 2 osaston mukaista tuomioistuimen tai muun ratkaisuelimen toimivaltaa. 

9. Nothing in this Agreement shall be interpreted as conferring jurisdiction upon a court or tribunal over any dispute that concerns or necessarily involves the concurrent consideration of the legal status of an area as within national jurisdiction, nor over any dispute concerning sovereignty or other rights over continental or insular land territory or a claim thereto of a Party to this Agreement, provided that nothing in this paragraph shall be interpreted as limiting the jurisdiction of a court or tribunal under Part XV, section 2, of the Convention. 

10. Minkään tämän sopimuksen määräyksen perusteella ei saa esittää tai evätä vaatimuksia, jotka koskevat täysivaltaisuutta, täysivaltaisia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa maa- tai merialueisiin nähden, ei myöskään niihin liittyvien riitojen osalta. 

10. For the avoidance of doubt, nothing in this Agreement shall be relied upon as a basis for asserting or denying any claims to sove-reignty, sovereign rights or jurisdiction over land or maritime areas, including in respect to any disputes relating thereto. 

61 artikla 

Article 61 

Väliaikaiset järjestelyt 

Provisional arrangements 

Siihen asti kunnes riita on ratkaistu tämän osan mukaisesti, riidan osapuolten on pyrittävä kaikin keinoin sopimaan käytännöllisistä väliaikaisista järjestelyistä. 

Pending the settlement of a dispute in ac-cordance with this Part, the parties to the dis-pute shall make every effort to enter into pro-visional arrangements of a practical nature. 

X OSA 

PART X 

MUUT KUIN TÄMÄN SOPIMUKSEN OSAPUOLET 

NON-PARTIES TO THIS AGREEMENT 

62 artikla 

Article 62 

Muut kuin tämän sopimuksen osapuolet 

Non-parties to this Agreement 

Osapuolten on kannustettava tähän sopimukseen kuulumattomia valtioita liittymään siihen ja hyväksymään sen määräysten mukaisia lakeja ja määräyksiä. 

Parties shall encourage non-parties to this Agreement to become Parties thereto and to adopt laws and regulations consistent with its provisions. 

XI OSA 

PART XI 

TOIMIMINEN VILPITTÖMÄSSÄ MIELESSÄ JA OIKEUKSIEN VÄÄRINKÄYTTÖ 

GOOD FAITH AND ABUSE OF RIGHTS 

63 artikla 

Article 63 

Toimiminen vilpittömässä mielessä ja oikeuksien väärinkäyttö 

Good faith and abuse of rights 

Osapuolten on täytettävä tämän sopimuksen mukaiset velvollisuutensa vilpittömässä mielessä ja käytettävä siinä tunnustettuja oikeuksia tavalla, joka ei merkitse oikeuksien väärinkäyttöä.  

Parties shall fulfil in good faith the obligati-ons assumed under this Agreement and exer-cise the rights recognized therein in a manner that would not constitute an abuse of right. 

XII OSA 

PART XII 

LOPPUMÄÄRÄYKSET 

FINAL PROVISIONS 

64 artikla 

Article 64 

Äänioikeus 

Right to vote 

1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, jokaisella tämän sopimuksen osapuolella on yksi ääni. 

1. Each Party to this Agreement shall have one vote, except as provided for in paragraph 2 below. 

2. Osapuolena olevalla alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä on sen omaan toimivaltaan kuuluvissa asioissa oikeus käyttää äänimäärää, joka vastaa sen tämän sopimuksen osapuolina olevien jäsenvaltioiden lukumäärää. Tällainen järjestö ei käytä äänioikeuttaan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin. 

2. A regional economic integration organization Party to this Agreement, on matters within its competence, shall exercise its right to vote with a number of votes equal to the number of its member States that are Parties to this Agreement. Such an organization shall not exercise its right to vote if any of its member States exercises its right to vote, and vice versa. 

65 artikla 

Article 65 

Allekirjoittaminen 

Signature 

Tämä sopimus on avoinna kaikkien valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa 20 päivästä syyskuuta 2023 alkaen 20 päivään syyskuuta 2025 saakka. 

This Agreement shall be open for signature by all States and regional economic integrati-on organizations from 20 September 2023 and shall remain open for signature at United Nations Headquarters in New York until 20 September 2025. 

66 artikla 

Article 66 

Ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen  

Ratification, approval, acceptance and accession 

Valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus. Valtiot ja alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt voivat liittyä siihen siitä päivästä alkaen, jona sopimus ei enää ole avoinna allekirjoittamista varten. Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. 

This Agreement shall be subject to ratification, approval or acceptance by States and regional economic integration organizations. It shall be open for accession by States and regional economic integration organizations from the day after the date on which the Agreement is closed for signature. Instruments of ratification, approval, acceptance and accession shall be deposited with the Secretary-General of the United Nations. 

67 artikla 

Article 67 

Alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen ja niiden jäsenvaltioiden toimivallan jako tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa 

Division of the competence of regional economic integration organizations and their member States in respect of the matters governed by this Agreement 

1. Alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joka tulee tämän sopimuksen osapuoleksi minkään jäsenvaltionsa olematta sopimuksen osapuolena, sitovat kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoitteet. Kun yksi tai useampi tällaisen järjestön jäsenvaltioista on tämän sopimuksen osapuoli, järjestö ja sen jäsenvaltiot sopivat tämän sopimuksen velvoitteista johtuvien tehtävien jaosta. Tällöin järjestöllä ja sen jäsenvaltioilla ei ole oikeutta käyttää tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia samanaikaisesti. 

1. Any regional economic integration organization that becomes a Party to this Agreement without any of its member States being a Party shall be bound by all the obligations under this Agreement. In the case of such organizations, one or more of whose member States is a Party to this Agreement, the organization and its member States shall decide on their respective responsibilities for the performance of their obligations under this Agreement. In such cases, the organization and the member States shall not be entitled to exercise rights under this Agreement concurrently. 

2. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on ilmoitettava ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan toimivaltansa laajuus tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällainen järjestö antaa myös kaikista toimivaltansa laajuudessa tapahtuvista olennaisista muutoksista tiedon tallettajalle, joka toimittaa tiedon edelleen osapuolille. 

2. In its instrument of ratification, approval, acceptance or accession, a regional economic integration organization shall declare the ex-tent of its competence in respect of the matters governed by this Agreement. Any such organization shall also inform the depositary, who shall in turn inform the Parties, of any relevant modification of the extent of its competence. 

68 artikla 

Article 68 

Voimaantulo 

Entry into force 

1. Tämä sopimus tulee voimaan 120 päivän kuluttua päivästä, jona kuudeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.  

1. This Agreement shall enter into force 120 days after the date of deposit of the sixtieth instrument of ratification, approval, acceptance or accession. 

2. Kunkin valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän sopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kuudeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kyseinen valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, jollei edellä 1 kohdasta muuta johdu. 

2. For each State or regional economic integration organization that ratifies, approves or accepts this Agreement or accedes thereto after the deposit of the sixtieth instrument of ratification, approval, acceptance or accession, this Agreement shall enter into force on the thirtieth day following the deposit of its instrument of ratification, approval, acceptance or accession, subject to paragraph 1 above. 

3. Edellä 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asiakirjaa ei oteta huomioon tämän järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi. 

3. For the purposes of paragraphs 1 and 2 above, any instrument deposited by a regional economic integration organization shall not be counted as additional to those deposited by the member States of that organization. 

69 artikla 

Article 69 

Väliaikainen soveltaminen 

Provisional application 

1. Tätä sopimusta voi soveltaa väliaikaisesti valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, joka suostuu sen väliaikaiseen soveltamiseen ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen yhteydessä. Tällainen väliaikainen soveltaminen tulee voimaan päivänä, jona tallettaja vastaanottaa ilmoituksen. 

1. This Agreement may be applied provisi-onally by a State or regional economic integ-ration organization that consents to its provi-sional application by so notifying the deposi-tary in writing at the time of signature or de-posit of its instrument of ratification, approval, acceptance or accession. Such provisional application shall become effective from the date of receipt of the notification by the depositary. 

2. Valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön väliaikainen soveltaminen päättyy tämän sopimuksen tullessa voimaan asianomaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta tai asianomaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön ilmoitettua tallettajalle kirjallisesti aikomuksestaan päättää väliaikainen soveltaminen. 

2. Provisional application by a State or regional economic integration organization shall terminate upon the entry into force of this Agreement for that State or regional economic integration organization or upon notification by that State or regional economic integration organization to the depositary in writing of its intention to terminate its provisional application. 

70 artikla 

Article 70 

Varaumat ja poikkeukset 

Reservations and exceptions 

Tähän sopimukseen ei saa tehdä varaumia eikä poikkeuksia, paitsi jos sopimuksen muut artiklat sen nimenomaan sallivat. 

No reservations or exceptions may be made to this Agreement, unless expressly permitted by other articles of this Agreement. 

71 artikla 

Article 71 

Selitykset ja ilmoitukset 

Declarations and statements 

Edellä oleva 70 artikla ei estä sitä, että valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö tämän sopimuksen allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään antaa muodoltaan tai nimitykseltään vapaasti valittavia selityksiä tai ilmoituksia, joilla se pyrkii muun muassa yhtenäistämään lakejaan ja määräyksiään tämän sopimuksen määräysten kanssa edellyttäen, ettei selityksillä tai ilmoituksilla suljeta pois tai muuteta tämän sopimuksen määräysten oikeusvaikutuksia, kun niitä sovelletaan kyseiseen valtioon tai alueelliseen taloudellisen yhdentymisen järjestöön. 

Article 70 does not preclude a State or regi-onal economic integration organization, when signing, ratifying, approving, accepting or acceding to this Agreement, from making declarations or statements, however phrased or named, with a view, inter alia, to the harmonization of its laws and regulations with the provisions of this Agreement, provided that such declarations or statements do not purport to exclude or to modify the legal effect of the provisions of this Agreement in their application to that State or regional economic integration organization. 

72 artikla 

Article 72 

Muuttaminen 

Amendment 

1. Osapuoli voi sihteeristölle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella ehdottaa muutoksia tähän sopimukseen. Sihteeristö toimittaa ilmoituksen kaikille osapuolille. Jos vähintään puolet osapuolista vastaa pyyntöön myönteisesti kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen toimittamisesta, muutosehdotusta käsitellään seuraavassa osapuolten konferenssin kokouksessa.  

1. A Party may, by written communication addressed to the secretariat, propose amendments to this Agreement. The secretariat shall circulate such a communication to all Parties. If, within six months from the date of the circulation of the communication, not less than one half of the Parties reply favourably to the request, the proposed amendment shall be considered at the following meeting of the Conference of the Parties. 

2. Sopimuksen tallettaja ilmoittaa 47 artiklan mukaisesti hyväksytystä tämän sopimuksen muutoksesta kaikille osapuolille ratifiointia tai hyväksymistä varten. 

2. An amendment to this Agreement adopted in accordance with article 47 shall be communicated by the depositary to all Parties for ratification, approval or acceptance. 

3. Tämän sopimuksen muutokset tulevat voimaan ne ratifioineiden tai hyväksyneiden osapuolten osalta kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaksi kolmannesta tämän sopimuksen osapuolista muutoksen hyväksymishetkellä on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa. Jokaisen sellaisen osapuolen osalta, joka tallettaa muutoksen ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa sen jälkeen, kun vaadittu määrä tällaisia asiakirjoja on talletettu, muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun osapuoli on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.  

3. Amendments to this Agreement shall en-ter into force for the Parties ratifying, appro-ving or accepting them on the thirtieth day following the deposit of instruments of ratification, approval or acceptance by two thirds of the number of Parties to this Agreement as at the time of adoption of the amendment. Thereafter, for each Party depositing its instrument of ratification, approval or acceptance of an amendment after the deposit of the required number of such instruments, the amendment shall enter into force on the thirtieth day following the deposit of its instrument of ratification, approval or acceptance. 

4. Muutoksessa voidaan sen hyväksymisajankohtana määrätä, että sen voimaantulo edellyttää pienempää tai suurempaa määrää ratifiointeja tai hyväksymisiä kuin tässä artiklassa vaaditaan. 

4. An amendment may provide, at the time of its adoption, that a smaller or larger number of ratifications, approvals or acceptances shall be required for its entry into force than required under this article. 

5. Edellä 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asiakirjaa ei oteta huomioon tämän järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.  

5. For the purposes of paragraphs 3 and 4 above, any instrument deposited by a regional economic integration organization shall not be counted as additional to those deposited by the member States of that organization. 

6. Valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, josta tulee tämän sopimuksen osapuoli sen jälkeen, kun muutokset ovat tulleet voimaan edellä olevan 3 kohdan mukaisesti, ellei kyseinen valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ole toisin ilmoittanut,  

6. A State or regional economic integration organization that becomes a Party to this Ag-reement after the entry into force of amendments in accordance with paragraph 3 above shall, failing an expression of a different intention by that State or regional economic integration organization: 

a) katsotaan muutetun sopimuksen osapuoleksi; ja 

(a) Be considered as a Party to this Agree-ment as so amended; 

b) muuttamattoman sopimuksen osapuoleksi sellaisten osapuolten osalta, joita muutos ei sido. 

(b) Be considered as a Party to the unamen-ded Agreement in relation to any Party not bound by the amendment. 

73 artikla 

Article 73 

Irtisanominen 

Denunciation 

1. Osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Se voi myös esittää perustelunsa irtisanomiselle. Perusteluiden puuttuminen ei vaikuta irtisanomisen pätevyyteen. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu, ellei ilmoituksessa mainita myöhempää ajankohtaa. 

1. A Party may, by written notification addressed to the Secretary-General of the United Nations, denounce this Agreement and may indicate its reasons. Failure to indicate reasons shall not affect the validity of the denunciation. The denunciation shall take effect one year after the date of receipt of the notification, unless the notification specifies a later date. 

2. Irtisanominen ei vaikuta mitenkään osapuolen velvollisuuteen täyttää sellaisia tähän sopimukseen sisältyviä velvoitteita, jotka sitoisivat sitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti tästä sopimuksesta riippumatta. 

2. The denunciation shall not in any way af-fect the duty of any Party to fulfil any obliga-tion embodied in this Agreement to which it would be subject under international law independently of this Agreement. 

74 artikla 

Article 74 

Liitteet 

Annexes 

1. Liitteet ovat tämän sopimuksen erottamaton osa, ja, ellei nimenomaan toisin määrätä, viittaus tähän sopimukseen tai johonkin sen osaan sisältää viittauksen myös siihen liittyvään liitteeseen. 

1. The annexes form an integral part of this Agreement and, unless expressly provided otherwise, a reference to this Agreement or to one of its parts includes a reference to the annexes relating thereto. 

2. Tämän sopimuksen muuttamista koskevia 72 artiklan määräyksiä sovelletaan myös sopimuksen uuden liitteen ehdottamiseen, hyväksymiseen ja voimaantuloon. 

2. The provisions of article 72 relating to the amendment of this Agreement shall also apply to the proposal, adoption and entry into force of a new annex to the Agreement. 

3. Jokainen osapuoli voi ehdottaa minkä tahansa tämän sopimuksen liitteen muutosta käsiteltäväksi seuraavassa osapuolten konferenssin kokouksessa. Liitteitä voi muuttaa osapuolten konferenssi. Sen estämättä, mitä 72 artiklassa määrätään, tämän sopimuksen liitteisiin tehtäviin muutoksiin sovelletaan seuraavia määräyksiä: 

3. Any Party may propose an amendment to any annex to this Agreement for consideration at the next meeting of the Conference of the Parties. The annexes may be amended by the Conference of the Parties. Notwithstanding the provisions of article 72, the following provisions shall apply in relation to amendments to annexes to this Agreement: 

a) Muutosehdotuksen teksti on toimitettava sihteeristölle vähintään 150 päivää ennen kokousta. Saatuaan muutosehdotuksen tekstin sihteeristö toimittaa sen osapuolille. Sihteeristö kuulee tarvittaessa asianomaisia avustavia toimielimiä ja toimittaa vastaukset kaikille osapuolille viimeistään 30 päivää ennen kokousta; 

(a) The text of the proposed amendment shall be communicated to the secretariat at least 150 days before the meeting. The secretariat shall, upon receiving the text of the proposed amendment, communicate it to the Parties. The secretariat shall consult relevant subsidiary bodies, as required, and shall communicate any response to all Parties not later than 30 days before the meeting; 

b) Kokouksessa hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 180 päivää kokouksen päättymisen jälkeen kaikkien osapuolten paitsi niiden osalta, jotka ovat 4 kohdan mukaisesti ilmoittaneet vastustavansa muutosta. 

(b) Amendments adopted at a meeting shall enter into force 180 days after the close of that meeting for all Parties, except those that make an objection in accordance with paragraph 4 below. 

4. Osapuoli voi edellä olevan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun 180 päivän määräajan kuluessa ilmoittaa kirjallisesti sopimuksen tallettajalle vastustavansa muutosta. Tällainen vastustusilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle, minkä jälkeen liitteen muutos tulee kyseisen osapuolen osalta voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vastustusilmoitus on peruutettu. 

4. During the period of 180 days provided for in paragraph 3 (b) above, any Party may, by notification in writing to the depositary, make an objection with respect to the amendment. Such objection may be withdrawn at any time by written notification to the depositary and, thereupon, the amendment to the annex shall enter into force for that Party on the thirtieth day after the date of withdrawal of the objection. 

75 artikla 

Article 75 

Tallettaja 

Depositary 

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän sopimuksen ja sen mahdollisten muutosten ja tarkistusten tallettajana. 

The Secretary-General of the United Nations shall be the depositary of this Agreement and any amendments or revisions thereto. 

76 artikla 

Article 76 

Todistusvoimaiset tekstit 

Authentic texts 

Tämän sopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. 

The Arabic, Chinese, English, French, Rus-sian and Spanish texts of this Agreement are equally authentic. 

LIITE I 

ANNEX I 

Alueiden määrittämisen ohjeelliset perusteet 

Indicative criteria for identification of  

areas 

a) ainutlaatuisuus;  

(a) Uniqueness; 

b) harvinaisuus;  

(b) Rarity; 

c) erityinen merkitys lajien elinkaaren vaiheille; 

(c) Special importance for the life history stages of species; 

d) siellä esiintyvien lajien erityinen merkitys; 

(d) Special importance of the species found therein; 

e) uhanalaisten, erittäin uhanalaisten tai taantuvien lajien tai elinympäristöjen merkitys; 

(e) The importance for threatened, endangered or declining species or habitats; 

f) vaarantuneisuus, muun muassa ilmastonmuutoksen ja valtamerten happamoitumisen suhteen;  

(f) Vulnerability, including to climate change and ocean acidification; 

g) haavoittuvuus; 

(g) Fragility; 

h) herkkyys; 

(h) Sensitivity; 

i) biologinen monimuotoisuus ja tuottavuus; 

(i) Biological diversity and productivity; 

j) edustavuus;  

(j) Representativeness; 

k) riippuvuus;  

(k) Dependency; 

l) luonnonmukaisuus; 

(l) Naturalness; 

m) elinympäristötyyppien välinen kytkeytyvyys; 

(m) Ecological connectivity; 

n) siellä tapahtuvat merkittävät ekologiset prosessit; 

(n) Important ecological processes occurring therein; 

o) taloudelliset ja sosiaaliset tekijät; 

(o) Economic and social factors; 

p) kulttuuritekijät; 

(p) Cultural factors; 

q) kumulatiiviset ja rajat ylittävät vaikutukset;  

(q) Cumulative and transboundary impacts; 

r) hidas elpyminen ja palautumiskyky;  

(r) Slow recovery and resilience; 

s) asianmukaisuus ja toteuttamiskelpoisuus;  

(s) Adequacy and viability; 

t) DNA:n kahdentuminen; 

(t) Replication; 

u) lisääntymisen kestävyys; 

(u) Sustainability of reproduction; 

v) nykyiset suojelu- ja hoitotoimenpiteet.  

(v) Existence of conservation and manage-ment measures. 

LIITE II 

ANNEX II 

Valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirron tyypit 

Types of capacity-building and of the transfer of marine technology 

Tämän sopimuksen mukaisia valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa koskevia aloitteita voivat olla muun muassa seuraavat: 

Under this Agreement, capacity-building and transfer of marine technology initiatives may include but are not limited to: 

a) asiaankuuluvien tietojen, tietämyksen ja tutkimuksen jakaminen käyttäjäystävällisessä muodossa, mukaan luettuna seuraavat:  

(a) The sharing of relevant data, information, knowledge and research, in user-friendly formats, including: 

i) meritieteellisen ja meriteknologisen tiedon jakaminen;  

(i) The sharing of marine scientific and technological knowledge; 

ii) merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskeva tiedonvaihto;  

(ii) The exchange of information on the conservation and sustainable use of marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction; 

iii) tutkimus- ja kehitystyön tulosten jakaminen; 

(iii) The sharing of research and develop-ment results; 

b) tiedon levittäminen ja tietoisuuden lisääminen muun muassa seuraavien seikkojen osalta: 

(b) Information dissemination and aware-ness-raising, including with regard to: 

i) meritieteellinen tutkimus, meritieteet ja niihin liittyvät merelliset toiminnot ja palvelut;  

(i) Marine scientific research, marine sciences and related marine operations and services; 

ii) ympäristöä koskevat ja biologiset tiedot, jotka on kerätty kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyillä tutkimuksilla;  

(ii) Environmental and biological informa-tion collected through research conducted in areas beyond national jurisdiction; 

iii) asiaa koskeva perinteinen tieto kyseisen tiedon haltijoiden vapaasta tahdostaan etukäteen antaman ja tietoon perustuvan suostumuksen mukaisesti;  

(iii) Relevant traditional knowledge in line with the free, prior and informed consent of the holders of such knowledge; 

iv) mereen kohdistuvat paineet, jotka vaikuttavat merten biologiseen monimuotoisuuteen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, mukaan lukien ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset, kuten lämpeneminen ja valtamerten happikato sekä valtamerten happamoituminen;  

(iv) Stressors on the ocean that affect marine biological diversity of areas beyond national jurisdiction, including the adverse effects of climate change, such as warming and ocean deoxygenation, as well as ocean acidification; 

v) aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, kaltaiset toimenpiteet;  

(v) Measures such as area-based manage-ment tools, including marine protected areas; 

vi) ympäristövaikutusten arvioinnit; 

(vi) Environmental impact assessments; 

c) asiaankuuluvan infrastruktuurin, kuten laitteiston, kehittäminen ja vahvistaminen, esimerkiksi  

(c) The development and strengthening of relevant infrastructure, including equipment, such as: 

i) tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen ja perustaminen;  

(i) The development and establishment of necessary infrastructure; 

ii) teknologian tarjoaminen, mukaan luettuna näytteiden ottamiseen ja menetelmien käyttöön tarkoitetut laitteet (esim. vesinäytteitä sekä geologisia, biologisia tai kemiallisia näytteitä varten);  

(ii) The provision of technology, including sampling and methodology equipment (e.g., for water, geological, biological or chemical samples); 

iii) kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroihin ja meren geenivaroja koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvään toimintaan liittyvien tutkimus- ja kehitysvalmiuksien, tiedonhallinta mukaan lukien, tukemiseksi ja kehittämiseksi tarvittavien laitteiden hankkiminen sekä aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, kaltaisten toimenpiteiden ja ympäristövaikutusten arviointien toteuttaminen; 

(iii) The acquisition of the equipment necessary to support and further develop research and development capabilities, including in data management, in the context of activities with respect to marine genetic resources and digital sequence information on marine genetic resources of areas beyond national jurisdiction, measures such as area-based management tools, including marine protected areas, and the conduct of environmental impact assessments; 

d) institutionaalisten valmiuksien ja kansallisten sääntelykehysten tai -mekanismien kehittäminen ja vahvistaminen, mukaan luettuna seuraavat: 

(d) The development and strengthening of institutional capacity and national regulatory frameworks or mechanisms, including: 

i) hallinnolliset, toimintalinjaa koskevat ja oikeudelliset kehykset ja mekanismit;  

(i) Governance, policy and legal frameworks and mechanisms; 

ii) avustaminen kansallisten lainsäädännöllisten, hallinnollisten tai toimintalinjaa koskevien toimenpiteiden kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa, mukaan luettuna niihin liittyvät lainsäädännölliset, tieteelliset ja tekniset vaatimukset kansallisella, osa-alueellisella tai alueellisella tasolla;  

(ii) Assistance in the development, imple-mentation and enforcement of national legislative, administrative or policy measures, including associated regulatory, scientific and technical requirements at the national, subregional or regional level; 

iii) tekninen tuki tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanolle, myös tietojen seurannalle ja raportoinnille;  

(iii) Technical support for the implementation of the provisions of this Agreement, including for data monitoring and reporting; 

iv) valmius muuntaa tiedot tehokkaiksi toimintalinjoiksi, myös helpottamalla osapuolina olevien kehittyvien valtioiden päätöksentekijöille tiedottamiseen tarvittavan tietämyksen saantia ja hankkimista;  

(iv) Capacity to translate information and data into effective and efficient policies, in-cluding by facilitating access to and the acquisition of knowledge necessary to inform decision makers in developing States Parties; 

v) asiaankuuluvien kansallisten ja alueellisten järjestöjen ja toimielinten institutionaalisten valmiuksien luominen tai vahvistaminen;  

(v) The establishment or strengthening of the institutional capacities of relevant national and regional organizations and institutions; 

vi) kansallisten ja alueellisten tiedekeskusten perustaminen, tietokannat mukaan luettuna;  

(vi) The establishment of national and regi-onal scientific centres, including as data repositories; 

vii) alueellisten osaamiskeskusten kehittäminen;  

(vii) The development of regional centres of excellence; 

viii) alueellisten taitojen kehittämiskeskusten kehittäminen;  

(viii) The development of regional centres for skills development; 

ix) alueellisten laitosten välisten yhteistyösuhteiden lisääminen, esimerkkeinä pohjoinen-etelä- ja etelä-etelä-yhteistyö sekä alueellisten merensuojelujärjestöjen ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen välinen yhteistyö; 

(ix) Increasing cooperative links between regional institutions, for example, North-South and South-South collaboration and collaboration among regional seas organizations and regional fisheries management organizations; 

e) inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen sekä teknisen asiantuntemuksen kehittäminen ja vahvistaminen vaihdon, tutkimusyhteistyön, teknisen tuen, koulutuksen ja meriteknologian siirron avulla, esimerkiksi seuraavissa asioissa:  

(e) The development and strengthening of human and financial management resource capabilities and of technical expertise through exchanges, research collaboration, technical support, education and training and the transfer of marine technology, such as: 

i) meritieteen alan yhteistyö, myös tiedonkeruun, teknisen vaihdon ja tieteellisten tutkimushankkeiden ja -ohjelmien avulla, sekä yhteisten tieteellisten tutkimushankkeiden kehittäminen yhteistyössä kehittyvien valtioiden laitosten kanssa;  

(i) Collaboration and cooperation in marine science, including through data collection, technical exchange, scientific research projects and programmes, and the development of joint scientific research projects in cooperation with institutions in developing States; 

ii) koulutus seuraavilla aloilla:  

(ii) Education and training in: 

a. luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet, sekä perus- että soveltava, tieteellisten valmiuksien ja tutkimusvalmiuksien kehittämiseksi;  

a. The natural and social sciences, both basic and applied, to develop scientific and research capacity; 

b. teknologia sekä meritieteen ja meriteknologian soveltaminen tieteellisten valmiuksien ja tutkimusvalmiuksien kehittämiseksi;  

b. Technology, and the application of mari-ne science and technology, to develop scientific and research capacities; 

c. toimintalinjaukset ja hallinto;  

c. Policy and governance; 

d. perinteisen tiedon merkityksellisyys ja soveltaminen;  

d. The relevance and application of traditi-onal knowledge; 

iii) asiantuntijoiden, myös perinteisen tiedon asiantuntijoiden, vaihto;  

(iii) The exchange of experts, including ex-perts on traditional knowledge; 

iv) henkilöresurssien ja teknisen asiantuntemuksen kehittämiseen myönnettävä rahoitus muun muassa seuraavilla tavoilla: 

(iv) The provision of funding for the deve-lopment of human resources and technical expertise, including through: 

a. stipendien tai muiden apurahojen myöntäminen osapuolina olevien pienten kehittyvien saarivaltioiden edustajille työpajoissa, koulutusohjelmissa tai muissa asiaankuuluvissa ohjelmissa osapuolten erityisvalmiuksien kehittämiseksi;  

a. The provision of scholarships or other grants for representatives of small island developing States Parties in workshops, training programmes or other relevant programmes to develop their specific capacities; 

b. ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän taloudellisen ja teknisen asiantuntemuksen ja resurssien tarjoaminen erityisesti pienille kehittyville saarivaltioille;  

b. The provision of financial and technical expertise and resources, in particular for small island developing States, concerning environmental impact assessments; 

v) koulutettujen henkilöresurssien verkottumismekanismin perustaminen; 

(v) The establishment of a networking mechanism among trained human resources; 

f) käsikirjojen, ohjeiden ja standardien kehittäminen ja jakaminen, mukaan luettuna seuraavat:  

(f) The development and sharing of manuals, guidelines and standards, including: 

i) kriteerit ja viitemateriaalit;  

(i) Criteria and reference materials; 

ii) teknologian standardit ja säännöt;  

(ii) Technology standards and rules; 

iii) käsikirjojen ja asiaankuuluvien tietojen arkisto, jossa jaetaan tietoa ja valmiuksia ympäristövaikutusten arviointien laatimiseen sekä saatuja kokemuksia sekä parhaat käytänteet; 

(iii) A repository for manuals and relevant information to share knowledge and capacity on how to conduct environmental impact assessments, lessons learned and best practices; 

g) teknisten ja tieteellisten ohjelmien sekä tutkimus- ja kehittämisohjelmien kehittäminen, mukaan luettuna bioteknologian tutkimustoiminta. 

(g) The development of technical, scientific and research and development programmes, including biotechnological research activities. 

Valtioneuvoston asetus merensuojelusta  

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 
säädetään merensuojelulain (1415/1994) 11 c §:n 2 momentin, 11 d §:n 2 momentin ja 11 e §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin ne ovat laissa / , seuraavasti:  
1 § 
Merensuojelulain 11 c §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi: 
1) keräämisen luonne ja tavoitteet, mukaan lukien kaikki ohjelmat, joihin kerääminen kuuluu; 
2) tutkimuksen kohde tai tutkimuksen kohteena olevat tai kerättävät meren geenivarat, jos ne ovat tiedossa, sekä tarkoitukset, joita varten kyseiset geenivarat kerätään; 
3) maantieteelliset alueet, joilla keräys on tarkoitus suorittaa;  
4) tiivistelmä keräysmenetelmistä ja -keinoista, mukaan lukien aluksen nimi, vetoisuus, tyyppi ja luokka, käytetyt tieteelliset laitteet ja/tai tutkimusmenetelmät;  
5) tiedot muista panoksista ehdotettuihin merkittäviin ohjelmiin; 
6) tutkimusalusten suunniteltu saapumispäivä ja lopullinen lähtöpäivä tai laitteiden asennus- ja purkamispäivä; 
7) tutkimuksen toimeenpanevien laitosten ja tutkimusta johtavien henkilöiden nimet; 
8) kaikkien valtioiden tutkijoiden, erityisesti kehittyvien valtioiden tutkijoiden, mahdollisuus osallistua hankkeeseen tai liittyä siihen; 
9) missä määrin katsotaan, että valtioilla, jotka saattavat tarvita ja pyytää teknistä apua, erityisesti kehittyvillä valtioilla, olisi oltava mahdollisuus osallistua hankkeeseen tai olla edustettuina siinä; sekä 
10) avoimen ja vastuullisen tiedonhallinnan mukaisesti laadittu tiedonhallintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kansainvälinen käytäntö.