Keskusteltiin valiokunnan työsuunnitelmasta. Päätettiin valmiuslain muuttamiseen liittyvän tausta-aineiston pyytämisestä ennakkotutustumista varten perjantaihin 20.5.2022 mennessä.

Merkittiin valiokunnalle jaetuksi: oikeusministeriön valiokunnalle toimittama valmiuslain muuttamiseen liittyvä tausta-aineisto.

Etäyhteydellä asiantuntijakuulemisessa oli kansliapäällikkö Pekka Timonen oikeusministeriöstä.

Valiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen.

Valiokunta aloitti valmistavan keskustelun.

Valiokunta jatkoi valmistavaa keskustelua.

Valiokunta päätti, että tässä vaiheessa luonteeltaan ei-julkiset professori Päivi Leino-Sandbergin kirjallinen lausunto 6.6.2022, professori Juha Raition kirjallinen lausunto 6.6.2022 sekä sisäministeriön kirjallinen lausunto 7.6.2022 ja valiokunnan siihen pyytämä täydennys voidaan antaa eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja puolueiden puheenjohtajien käytettäväksi keskiviikkona 8.6.2022 klo 15.30 alkavassa kokouksessa.

Valiokunta kävi valmistavan keskustelun loppuun.

Sihteeri esitteli lausuntoluonnoksen.

Valiokunta aloitti yleiskeskustelun.

Sihteeri esitteli lausuntoluonnoksen.

Valiokunta jatkoi yleiskeskustelua.

Sihteeri esitteli lausuntoluonnoksen.

Valiokunta jatkoi yleiskeskustelua.

Kokous keskeytettiin klo 13.10 ja sitä jatkettiin klo 13.35.

Valiokunta kävi yleiskeskustelun loppuun.

Valiokunta aloitti yksityiskohtaisen käsittelyn.

Lausuntoluonnoksen kappaleen 2 viimeisen virkkeen sana "välttämätöntä" muutettiin muotoon "tarpeellista".

Kappaleen 3 ensimmäisen virkkeen sanat "askel oikeaan suuntaan" muutettiin muotoon "tarpeellinen".

Kappaleen 14 loppuun lisättiin kaksi uutta virkettä seuraavasti: "Tämä tekee valmiuslaista osalta jäykän työkalun esimerkiksi siirtolaisten välineellistämistilanteissa. Korkea soveltamiskynnys korostaa myös normaaliolojen lainsäädännön kehittämisen välttämättömyyttä".

Kappaleen 21 toisen virkkeen jälkeen lisättiin uusi virke seuraavasti: "Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että noin kaksi kolmasosaa valmiuslain nykyisistä toimivaltuuksista esitetään kytkettäväksi uuteen poikkeusoloperusteeseen".

Todettiin, että asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan valiokunnan seuraavassa kokouksessa.

Valiokunnan lausunto valmistui.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi lausuntoluonnoksen muutettuna.

Kappaleen 25 loppuun lisättiin uusi virke seuraavasti: "Edellä kuvattuihin tilanteisiin tulisi kuitenkin varautua ensisijaisesti normaaliolojen lainsäädännöllä sekä viranomaisten ennakollisella varautumisella".

Ed. Mari Rantasen vaatimuksesta äänestys toimitettiin avoimena äänestyksenä nimenhuudon mukaan. Ehdotuksista äänestettiin kerralla mietintöluonnosta vastaan. Äänin 10-3, kolmen edustajan pidättäytyessä äänestyksestä, lausuntoluonnos hyväksyttiin, (liite C4).

Ed. Mari Rantasen vaatimuksesta äänestys toimitettiin avoimena äänestyksenä nimenhuudon mukaan. Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 10-7 lausuntoluonnos hyväksyttiin (liite D4).

Ed. Mari Rantasen vaatimuksesta äänestys toimitettiin avoimena äänestyksenä nimenhuudon mukaan. Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 10-7 lausuntoluonnos hyväksyttiin (liite E4).

Ed. Mari Rantasen vaatimuksesta äänestys toimitettiin avoimena äänestyksenä nimenhuudon mukaan. Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 14-3 lausuntoluonnos hyväksyttiin (liite F4).

Kappale 36 a+j+m hyväksyttiin näin kuuluvana: "Valtiolla on suvereniteettiinsa perustuva oikeus päättää, kuka saa tulla sen alueelle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälisten sitoumusten tekeminen kuitenkin rajoittaa kansallista suvereniteettia. Suomi on siirtänyt EU:lle toimivaltaa maahantulopolitiikan alalla ja hyväksynyt EU-perussopimukset ratifioidessaan, että EU antaa tällä alalla lainsäädäntöä. EU-lainsäädäntö sisältää kuitenkin määräyksiä, jotka lisäävät jäsenvaltion liikkumavaraa sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä".

Kappaleen 36 b loppuun lisättiin kaksi uutta virkettä seuraavasti: "Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kannalta jäsenvaltioille jää verrattain laaja harkintavalta hätätilan ja siten yleisten poikkeusolojen määrittelyyn. Tämä mahdollistaa jäsenvaltioille tietyssä määrin kansainvälisistä sopimuksista poikkeamisen hybridiuhkien torjumiseksi".

Kappaleen 36 b1 viimeisen virkkeen loppu hyväksyttiin näin kuuluvana: "...osin muutoin laillisia keinoja käyttäen".

Kappaleen 36 c neljännestä virkkeestä poistettiin sanat "tällaisessakin tilanteessa".

Lisättiin uusi 36 i1 kappale: "Hallintovaliokunta on saanut selvitystä valtioneuvoston komission kanssa käymistä keskusteluista valmiuslain sisällöstä. Tällaisille komission epävirallisissa keskusteluissa esitetyille tulkinnoille ei ole annettu EU-oikeudessa sitovaa merkitystä. Komission aiemmat tulkinnat eivät myöskään sido sen käsiä käynnistää tai olla käynnistämättä rikkomusmenettelyä. EU-oikeuden näkökulmasta valtioneuvoston komission kanssa käytyjen keskustelujen pohja ja tarkoitus on siten sangen epäselvä".

Kappale 36 k+l hyväksyttiin näin kuuluvana: "Sisäisen turvallisuuden kannalta merkityksellinen on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 72 artikla. Artiklan mukaan SEUT V osastoon, joka koskee turvallisuuden, vapauden ja oikeuden aluetta, sisältyvät määräykset eivät vaikuta niihin velvollisuuksiin, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi. EU-tuomioistuimen suuri jaosto on ottanut kantaa tähän esimerkiksi tuomiossaan, joka koski asiaa C-808/18 (komissio vs. Unkari). EU-tuomioistuin katsoi, että kyseistä 72 artiklaa ei voida tulkita siten, että siinä annettaisiin jäsenvaltioille valta poiketa unionin oikeuden määräyksistä ja säännöksistä ainoastaan viittaamalla velvollisuuksiin, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi. Jäsenvaltiot eivät siis voi kukin yksinään määritellä yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien vaatimusten ulottuvuutta ilman unionin toimielinten valvontaa. Niinpä sellaisen jäsenvaltion, joka vetoaa edukseen SEUT 72 artiklaan, on näytettävä toteen tarve turvautua tässä artiklassa määrättyyn poikkeukseen yleisen järjestyksen ylläpitämistä ja sisäisen turvallisuuden suojaamista koskevien velvollisuuksiensa hoitamiseksi (tiivistäen tuomion 215—216 kohta). Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan, jos kyse on Venäjän hybridivaikuttamisesta siinä merkityksessä kuin mitä hallituksen esityksen mukaisessa uudessa poikkeusoloperusteessa kuvataan, asia kuuluu Suomen suvereniteetin ytimeen ja maanpuolustuksen alaan eli ei EU:n ja komission toimivaltaan. Olennaista on osoittaa, että kyseessä on välineellistetty maahantulo".

Kappaleen 37 kolmanteen virkkeeseen lisättiin sanat "ja sodankäynnin".

Kappaleen 38 lopusta poistettiin viimeinen virke ja lisättiin sen tilalle kaksi uutta virkettä seuraavasti: "Valiokunta katsoo, että lainsäädäntöömme on lisättävä säännös, jonka mukaan, jos vieras valtio käyttäisi maahantuloa valtakunnanrajallamme Suomen painostamisen välineenä, kansainvälisen suojelun haku voidaan väliaikaisesti ja poikkeuksellisen äärimmäisessä tilanteessa keskittää muualle kuin vieraan valtion vastaiselle rajanylityspaikalle. Rajanylityspaikkoja ovat maarajan rajanylityspaikat, nimetyt lentoasemat, satamat ja merivartioasemat".

Ed. Heinäluoma ehdotti ed. Talvitien kannattamana, että lausuntoluonnokseen lisätään uusi 38 a kappale seuraavasti: "Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että välineellistetty maahantulo voi kohdistua laillisten rajanylityspaikkojen sijaan maastorajalle, jonka ylittäminen on Suomen lain mukaan kielletty. Suomen kyvykkyyden kannalta vastata välineellistettyyn maahantuloon merkityksellisiä ovat siten viranomaisten voimankäytön valtuudet estää laittomat rajanylitykset. Rajavartiolain 35 §:n mukaan voimakeinojen tulee olla tarpeellisia ja puolustettavia. Rajavartiomiehen voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon virkatehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tilanteessa, jossa suuri määrä kolmannen maan kansalaisia pyrkisi kerralla väkivalloin valtakunnan rajan yli, Rajavartiolaitoksen olisi mahdollista käyttää voimakeinoja. Sen sijaan tilanteessa, jossa kolmannen maan kansalaisia pyrkii rauhanomaisesti laittomasti maastorajan yli, eivät valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimakeinojen tarpeellisuuden ja puolustettavuuden vaatimukset lähtökohtaisesti täyttyisi. Valiokunnan kuulemisissa on tullut siten esiin, etteivät viranomaisten voimankäytön toimivaltuudet ole riittävät tilanteessa, jossa vieras valtio käyttäisi maahantuloa painostamiseen välineenä. Tältä osin hallintovaliokunta palaa mahdollisiin lainsäädännön muutostarpeisiin rajavartiolain käsittelyn yhteydessä".

Ed. Mari Rantasen vaatimuksesta äänestys toimitettiin avoimena äänestyksenä nimenhuudon mukaan. Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-3, neljän edustajan pidättäytyessä äänestyksestä, lausuntoluonnos hyväksyttiin (liite H4).

Ed. Purra, Peltokangas ja M. Rantanen varasivat tilaisuuden eriävän mielipiteen jättämiseen. Eriävä mielipide on jätettävä sihteerille klo 14.00 mennessä.

Lausuntoon jätettiin eriävä mielipide: ed. Purra, Peltokangas ja M. Rantanen, liite B4.

Valiokunta jatkoi asian yksityiskohtaista käsittelyä.

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleesta 24 poistetaan viimeinen virke ja sen tilalle lisätään seuraava: "Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista missään oloissa turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämistä. Nyt esitetyt säännökset eivät lisää viranomaisten toimivaltuuksia tältä osin. Esitetty uudistus on tämän vuoksi puutteellinen, eikä se vastaa nykyisen turvallisuusympäristön asettamiin haasteisiin riittävissä määrin. Valtion on kyettävä takaamaan rajaturvallisuus myös hybridihyökkäysten aikana. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan laajamittaiseen maahantuloon liittyvien uusien toimivaltuusehdotuksien tarkoituksena on kuitenkin ainoastaan helpottaa maahantulijoiden kuljetusten ja majoituksen järjestämistä".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleen 26 teksti korvataan seuraavalla tekstillä: "Valiokunta muistuttaa, että valmiuslaissa on jo valmiina esitetyt säädökset liikenteenharjoittajan velvollisuudesta suorittaa tiekuljetusviranomaisen määräämiä kuljetuksia, jos liikennetarve sitä välttämättä vaatii. Ehdotettua säännöstä ei siten voi kannatettavana".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleen 27 loppuun lisätään seuraava: " Valiokunta huomauttaa, että siirtolaisten majoittamiseen tähtäävät säädökset eivät edistä rajaturvallisuutta tai lisää viranomaisille tarvittavia toimivaltuuksia. Ehdotettua säännöstä ei siten voi kannatettavana".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleen 28 loppuun lisätään seuraavasti: " Valiokunta kuitenkin toteaa, että valmiuslaissa jo oleva 118 § mahdollistaa viranomaisille tarvittavien liikkumisrajoitusten asettamisen väestön suojaamiseksi".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleesta 29 poistetaan viisi viimeistä virkettä ja niiden tilalle lisätään virke seuraavasti: "Valiokunta katsoo, että esitetty säännös on valmiuslain 118 §:ssä jo olevan säännöksen vuoksi tarpeeton".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleen 30 kolmas ja neljäs virke poistetaan ja niiden tilalle lisätään virke seuraavasti: "Laajamittaisen maahantulon tilanteissa on keskeistä, että raja voidaan määräaikaisesti sulkea ja turvapaikkahakemusten vastaanotto keskeyttää".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleen 31 viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Valiokunnan mielestä hybridivaikuttamiseen tulee kyetä vastaamaan hybridivaikuttamisen realiteetit huomioon ottavalla ajantasaisella lainsäädännöllä".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappale 33 muutetaan kuulumaan seuraavasti: " Ajankohtaisselonteossa on todettu, että hybridivaikuttamiseen vastaaminen edellyttää osin erilaista toimintatapaa kuin maahantulon hallinta. Tällöin viranomaisten ajantasaiset toimivaltuudet ovat avainasemassa. Kansallinen turvallisuus tulee varmistaa ensisijaisesti alueellisen koskemattomuuden turvaavalla lainsäädännöllä. Tällä on myös ennaltaestävä vaikutus valtiollisten toimijoiden erilaisille vaikuttamistoimille".

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että lausuntoluonnokseen lisätään uusi kappale 38 a, joka muutoin kuuluisi kuten ed. Heinäluoman ehdottama kappale, mutta viimeinen virke kuuluisi seuraavasti: "Hallintovaliokunta korjaa lainsäädännön puutteet rajavartiolain käsittelyn yhteydessä" .

Ehdotuksista äänestettiin toisiaan vastaan ed. Heinäluoman ehdotuksen ollessa "jaa" ja ed. Mari Rantasen ehdotuksen ollessa "ei". Ed. Mari Rantasen vaatimuksesta äänestys toimitettiin avoimena äänestyksenä nimenhuudon mukaan. Äänin 13-3 ed. Heinäluoman ehdotus hyväksyttiin (liite G4).

Ed. Mari Rantanen ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappale 39 muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Valmiuslakiesityksen lisäksi eduskunnalle on juuri annettu hallituksen esitys laiksi rajavartiolain muuttamisesta (HE 94/2022 vp). Valmisteilla on myös EU:n lainsäädännön mahdollistaman ns. rajamenettelyn käyttöönottoon liittyvä ulkomaalaislain (301/2004) muutos. Valiokunta katsoo, että mainitut säädösehdotukset eivät muodosta riittävän vahvaa kokonaisuutta, jotka edistävät rajaturvallisuutta ja Rajavartiolaitoksen kykyä vastata muuttoliikettä välineellistävään hybridivaikuttamiseen poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Edellä mainitun vuoksi valiokunta pitää valmiuslain uudistamista koskevaa hallituksen esitystä edellä mainituin tavoin epäonnistuneena esityksessä mukana olleista kannatettavista ehdotuksista huolimatta, ja katsoo, ettei edellytyksiä siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymiselle ilman muutosten tekemistä ole olemassa. Valiokunta esittää, että valmiuslakia täsmennetään siten, ettei 56 § ja 57 § tule soveltaa 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetussa rajaturvallisuuteen kohdistuvassa laajamittaisessa maahantulon tilanteessa. Lisäksi 17 a luku on poistettava esityksestä ja tilalle on säädettävä ensisijaisesti rajavartiolakiin mahdollisuus keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteessa. Kansainvälisen suojelun haku on voitava keskeyttää siirtolaisten välineellistämistilanteissa jo normaaliajan lainsäädännössä. Valiokunta katsoo lisäksi, että valmiuslain ja rajavartiolain muutokset kytkeytyvät niin olennaisella tavalla toisiinsa, että esitetyt lait tulisi hyväksyä yhtäaikaisesti".

Asian käsittely valiokunnassa on päättynyt.