Valiokunta hyväksyi kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan EuroHPC-asetuksen muuttamisesta. Komission ehdotuksen tavoitteena on kehittää EuroHPC-verkostoa vastaamaan paremmin Euroopan tekoälytutkimuksen ja kehitystoiminnan tarpeisiin. Ehdotetulla asetusmuutoksella edistetään myös osaamispohjan vahvistamista tekoälytutkimuksessa. Komission investoinnit on tarkoitus kohdentaa ennen kaikkea olemassa olevien EuroHPC supertietokoneiden jatkokehitykseen. Lausunnossaan Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024-2029 (TuVL 1/2024 vp - E 58/2023 vp) tulevaisuusvaliokunta totesi, että teknologian kehityksellä on niin suuri vaikutus kilpailukykyyn, että murrosteknologioiden täysimääräiseen hyödyntämiseen tähtäävä teknologiapolitiikka tulisi nostaa Suomen avaintavoitteiden neljänneksi pääprioriteetiksi. Lisäksi valiokunta painotti, että Suomella on merkittäviä teknologisia kyvykkyyksiä, joiden asemaa EU:n teknologiapolitiikassa pitää edistää aktiivisesti. Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että suurteholaskenta on meneillään olevan digitaalisen transformaation ydinkyvykkyys, joka mahdollistaa dataan pohjautuvan huomattavan lisäarvon luomisen. CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa sijaitseva EuroHPC-superkone LUMI on TOP-500 listalla (11/2023) Euroopan tehokkain ja maailman viidenneksi tehokkain supertietokone ja samalla yksi maailman energiatehokkaimmista ja ympäristöystävällisemmistä supertietokoneista. Lisäksi Suomella on ainutlaatuista osaamista supertietokoneiden ja kvanttitietokoneiden hybridikäytöstä. Siksi tulevaisuusvaliokunta on myös lausunnossaan (TuVL 2/2023 vp — HE 41/2023 vp, VNS 1/2023 vp) sekä pöytäkirjakannanotossaan komission vuoden 2024 työohjelmasta (TuVP 19/2023 vp, §3) korostanut, että Suomen on aktiivisella ja päämäärätietoisella edunvalvonnalla varmistettava, että LUMI-supertietokone on jatkokehitettävien EuroHPC-keskusten joukossa. Valiokunnan mielestä eurooppalaisen suurteholaskennan kapasiteetin kehittäminen tukee EU:n teknologista omavaraisuutta ja eurooppalaisten arvojen mukaista tekoälykehitystä. Meneillään on maailmaa muokkaava globaali kilpailu laskentatehosta ja sen mahdollistamasta data-analyysistä ja tekoälykehityksestä. Tulevaisuusvaliokunnan näkemyksen mukaan Euroopan on tässä kilpailussa pystyttävä luomaan aitoja kilpailuetuja, tai digitalisoituvan innovaatiotoiminnan kärki kehittyy ja sijoittuu muualle, mikä pitkällä aikavälillä johtaa eurooppalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytysten rapautumiseen ja uhkaa jopa Euroopan huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Huippuluokan tietoinfrastruktuuria kehitettäessä on huomioitava myös 6G-valmiudet ja mannertenväliset tietoliikennekaapelit (Cinia). Samalla tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että kilpailuetujen luominen ja EuroHPC:n mahdollistamien hyötyjen kotiuttaminen Eurooppaan edellyttää infrastruktuurin lisäksi myös lainsäädännön kehittämistä. Esimerkiksi datan saatavuutta ja yhdisteltävyyttä ei tule hankaloittaa varmuuden ja varovaisuuden vuoksi laadituilla kaiken kattavilla yleisperiaatteilla, vaan tulee pyrkiä sääntelyyn, joka estää vain sellaisen datan hyödyntämisen, josta tosiasiallisesti koituu haittaa esimerkiksi luovan alan toimijoille tai yksilön tietosuojalle. Hyötyjen kotiuttaminen edellyttää myös alan osaamispohjan pitkäjänteistä kehittämistä. Osaajien houkuttelun suhteen pitää muistaa, että laskennan ja murrosteknologioiden kehittämisen huippuosaajista on pulaa globaalisti, mikä edellyttää kilpailukykyisiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen sekä innovatiivista ja aktiivista työvoimapolitiikkaa niin Euroopassa kuin Suomessakin. Lisäksi tarvitaan eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehittämistä eurooppalaisten investointien vauhdittamiseksi. Jotta suuret panostukset todella tuottaisivat mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen lisäarvon, tulee EuroHPC-keskuksia ja tekoälytehtaita kehittää synergistisesti niin, että ne tukevat suurteholaskennan ja tekoälykehityksen lisäksi myös muiden murrosteknologioiden kehitystä ja soveltamista. Tämä voi tukea myös suurteholaskentaa luomalla rajapintoja monialaisille innovaatioekosysteemeille. Ylipäätään EuroHPC-keskuksissa ja niihin rakentuvissa tekoälytehtaissa on teknologian ohella kyse myös monialaisten avoimien innovaatioekosysteemien sekä julkisen, tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisestä. Eurooppalaisen TKI-politiikan tulisi myös tukea suurteholaskennan, tekoälyn ja kvanttiteknologian soveltamista suuriin yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin (esimerkiksi kehittämällä monimutkaisten järjestelmien virtuaalisia kaksosia). Lisäksi supertietokoneiden ja muiden yhteiskäyttöisten murrosteknologioiden hankintakriteerien tulee painottaa ekologisuutta ja kustannustehokkuutta, jotta investoinnit kohdentuisivat nimenomaan suuren suorituskyvyn saavuttamiseen mahdollisimman vähillä ympäristöön kohdistuvilla haitoilla. Puhtaan siirtymän korostaminen on etu Suomelle LUMI-supertietokoneen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Lopuksi tulevaisuusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että EuroHPC-yhteisyritys on valiokunnan kuuleman asiantuntijan mukaan jo käynnistänyt aloitteen eurooppalaisten kvanttitietokoneiden isännöimiseksi ja käyttämiseksi integroituna suurteholaskennan supertietokoneisiin. Marraskuussa 2022 Suomessa tutkijoille avattu LUMI-supertietokoneen ja VTT:n HELMI-kvanttitietokoneen muodostama kokonaisuus on ensimmäinen Euroopassa ja varsin ainutlaatuinen myös globaalisti. Suomella on huippuluokan osaamista molemmissa teknologioissa. Siksi suurteholaskennan ja kvanttilaskennan hybridikäyttö tulee huomioida myös osana valmistelussa olevaa kansallista kvanttistrategiaa. Eräänlaisena heikkona signaalina tulevaisuusvaliokunnan kuulemisissa nousi esille jonotuspolitiikan haasteet. Mikäli yritysten kyky hyödyntää suurteholaskentaa ja tekoälyä kasvaa asetusmuutoksen oletusten mukaisesti, tulee kysyntä EuroHPC:n kapasiteetille ylittämään nopeasti tarjonnan. Varsinkin generatiivisen tekoälyn kielimallien kehittäminen edellyttää runsaasti laskentakapasiteettia. Toimintaympäristön ennakoitavuuden varmistamiseksi on syytä viestiä etupainotteisesti myös niistä periaatteista, joiden mukaan laskentakapasiteettia hyödyntäviä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia tullaan tällaisessa tilanteessa priorisoimaan. Jotkut valiokunnan kuulemista asiantuntijoista muistuttivat myös siitä, että samalla kun huolehditaan yksinkertaisista ja ymmärrettävistä käytänteistä, joilla yritykset pääsevät hyödyntämään suurteholaskentaa, on huolehdittava myös siitä, ettei julkisrahoitteinen suurteholaskenta syrjäytä kaupallisesti tuotettua eurooppalaista suurteholaskennan kapasiteettia. On tärkeää, että julkisella rahalla ja hankkeella saadaan vivutettua myös yksityisiä investointeja.