Valiokunta hyväksyi asiantuntijasuunnitelman. Päätettiin kutsua kuultaviksi aloitteen tekijä Paavo Väyrynen, oikeusministeriön edustaja, professori Mikael Hidén, dosentti, akatemiatutkija Päivi Leino-Sandberg sekä oikeustieteen tohtori Janne Salminen.

Valiokunta päätti kuulla professori Tuomas Ojasta.

Valiokunta aloitti valmistavan keskustelun.

Valiokunta jatkoi valmistavaa keskustelua.

Valiokunta kävi valmistavan keskustelun loppuun.

Merkittiin, että mietintöluonnos käsitellään syysistuntokauden alkupuoliskolla.

Sihteeri esitteli mietintöluonnoksen.

Valiokunta aloitti yleiskeskustelun.

Valiokunta jatkoi yleiskeskustelua.

Valiokunta kävi epävirallista keskustelua asiasta.

Valiokunta jatkoi yleiskeskustelua.

Valiokunta jatkoi yleiskeskustelua.

Valiokunta kävi yleiskeskustelun loppuun.

Suoritettiin asian yksityiskohtainen käsittely, jossa hyväksyttiin seuraava pöytäkirjaan merkittävä kannanotto: (1) Perustuslakivaliokunnan harkinnassa kansalaisaloitteen suhteen on ollut kysymys paitsi perustuslainmukaisuuden kontrollista myös tavanomaisesta lainsäätäjän poliittisen harkinnan piirin kuuluvasta päätöksenteosta. Perustuslakivaliokunta on päättänyt, ettei se anna kansalaisaloitteesta mietintöä. Perusteluna menettelylle valiokunta toteaa seuraavaa. (2) Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaan oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Tällaisen kansalaisaloitteen käsittely valiokunnassa poikkeaa esimerkiksi hallituksen esityksen käsittelystä. Valiokunta tekee itsenäisesti päätöksen siitä, ryhtyykö se käsittelemään kansalaisaloitetta ja miten sitä käsitellään. Saamansa selvityksen johdosta valiokunta, jonka tehtäviin mietinnön laatiminen asiasta kuuluisi, voi tulla siihen käsitykseen, että kansalaisaloitteella ei ole valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä voidaan luopua. Valiokunnalla ei ole velvoitetta laatia kansalaisaloitteen pohjalta mietintöä.

(3) Kansalaisaloite voi kansalaisaloitelain mukaan koskea asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen. Eräs merkittävimmistä kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolelle jäävistä asiaryhmistä on perustuslain muutosta koskevien perustelujen mukaan (HE 60/2010 vp, s. 40/I) kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan vaikuttaa ilmeiseltä, että nyt käsiteltävän kansalaisaloitteen merkitys kohdistuu huomattavilta osin Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin joko EU:n jäsenenä tai EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtyjen, EMU-liitännäisten sopimusten sopimuspuolena. Suomen jäsenyydessä euroalueessa on valtiosääntöoikeudellisesti kysymys kansainvälisestä velvoitteesta. (4) Perustuslakivaliokunnan mielestä ratkaisevaa kuitenkin on, että aloite on sen merkittävyys huomioiden kaikkein olennaisimmissa asioissa sisällöltään puutteellinen ja heikosti valmisteltu. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan käsiteltävän aloitteen sisältö ja perustelut muodostavat kokonaisuuden, jossa oikeudellisesti osin yhteismitattomia asiakokonaisuuksia on liitetty huomattavilla pelkistyksillä toisiinsa. Vaikka kyseessä olisikin aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä, perustuslakivaliokunnan mielestä kansalaisaloite ei tässä kansainvälisiin velvoitteisiin liittyvässä asiassa sisällä sellaista eduskunnan päätöksenteon pohjaksi kelpaava yksiselitteistä ehdotusta kansanäänestyksestä ja sen toimeenpanosta äänestysvaihtoehtoineen, joka voisi toimia perustana eduskunnan täysistuntokäsittelylle ilman perusteellista valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua. (5) Perustuslakivaliokunta päättää, että asian käsittelyasiakirjat ovat julkisia.