3
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
I Yleiset säännökset
Asetuksella perustettaisiin Ukrainan tukiväline, jonka yleisenä tavoitteena olisi auttaa Ukrainaa a) selviytymään sodan sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä seurauksista ja siten edistää maan elpymistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista, b) parantamaan sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kriisinsietokykyään ja edistämään maan asteittaista EU-lähentymistä, integroitumista maailmantalouteen ja maailmanmarkkinoihin ja c) mukautumaan asteittain Euroopan unionin sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja käytäntöihin, Euroopan unionin tulevaa jäsenyyttä silmällä pitäen, ja siten edistää vakautta, turvallisuutta, rauhaa, vaurautta ja kestävyyttä unionissa ja Ukrainassa (3 artikla).
Tukivälineestä myönnettäisiin Ukrainalle tukea kolmen pilarin kautta. Pilari I kattaisi sekä avustusmuotoisen rahoitustuen että lainatuen Ukrainalle. Pilari II olisi puolestaan Ukrainan investointikehys, jonka tarkoituksena olisi houkutella yksityisiä ja julkisia investointeja Ukrainan elpymiseen ja jälleenrakentamiseen. III pilari muodostuisi teknisestä avusta ja muista tukitoimenpiteistä, mukaan lukien uudistuksia koskevan asiantuntemuksen hyödyntäminen, avustukset kunnille ja muu liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) liittymään valmistautuville maille tavanomaisesti tarjolla oleva kahdenvälinen tuki. Pilarista voitaisiin tukea myös muita toimenpiteitä, esimerkiksi sotatoimien aiheuttamista vahingoista. III pilari kattaisi myös Ukrainalle I pilarista myönnettyjen lainojen korkotuet (1 artikla).
Tukivälineestä myönnettävä tuki täydentäisi muista Euroopan unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävää tukea (4 artikla).
Tukivälineestä Ukrainalle myönnettävän tuen ennakkoehtona olisi, että Ukraina ylläpitää ja kunnioittaa demokraattisia mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä, noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja takaa, että ihmisoikeuksia, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia, kunnioitetaan (5 artikla).
Komissio valvoisi asetetun ennakkoehdon täyttymistä ennen tukivälineen mukaisten maksujen suorittamista Ukrainalle ja tukivälineestä myönnetyn tuen koko keston ajan, huomioiden asianmukaisesti komission säännöllisesti antaman laajentumiskatsauksen. Komission ehdotuksen mukaan, komissio voisi mm. antaa päätöksen keskeyttää maksut, mikäli komission arvion mukaan ennakkoehto ei täyttyisi. Arvioinnissaan komissio ottaisi huomioon Ukrainassa kulloinkin vallitsevan tilanteen ja sotatilalain soveltamisen seuraukset (5 artikla).
Komission ehdotuksen yleisten periaatteiden mukaan mm. tukivälineeseen pohjautuva yhteistyö perustuisi kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskeviin periaatteisiin, joita ovat Ukrainan oma vastuu kehityksen prioriteeteista, keskittyminen tuloksiin, osallistavat kehityskumppanuudet, läpinäkyvyys ja molemminpuolinen tilivelvollisuus, ja joita edistettäisiin yhteistyön kaikissa muodoissa soveltuvin osin. Yhteistyö perustuisi tulokselliseen ja tehokkaaseen resurssien kohdentamiseen ja käyttöön (4 artikla).
II Rahoitus ja täytäntöönpano
Ukrainan tukivälineen täytäntöönpanoon tarkoitetut varat (yhteensä enintään 50 miljardia euroa käypinä hintoina) jakautuisivat ohjeellisesti seuraavasti: 78 prosenttia (39 miljardia euroa) laina- ja avustusmuotoista tukea, 16 prosenttia (noin 8,9 miljardia euroa) budjettitakausta, 5 prosenttia (2,5 miljardia euroa) Euroopan unionin liittymistukea ja tukitoimenpiteitä, ja enintään 1 prosentti (0,5 miljardia euroa) tukivälineen täytäntöönpanoa koskevaa teknistä ja hallinnollista tukea (6 artikla).
Tukiväline-ehdotuksessa ei määritellä avustusten ja lainojen jakautumista prosentuaalisesti, koska komission mukaan tukivälineen tulisi olla joustava, jotta sen avulla voitaisiin vuosittain arvioida Ukrainan rahoitustarpeita. Komission alustavan arvion mukaan avustusten osuus tukivälineestä olisi kuitenkin noin 1/3 (noin 17 miljardia euroa) ja lainojen osuus noin 2/3 (noin 33 miljardia euroa) ehdotetusta 50 miljardin euron enimmäismäärästä.
Ukrainan tukivälineen täytäntöönpanoon tarkoitetut varat olisivat käytettävissä neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 10 b artiklan mukaisesti. Varat tulisivat käyttöön uudesta erityisvälineestä, Ukraina-varauksesta (
Ukraine Reserve
). Komissio ehdottaa tukiväline-ehdotuksen lisäksi EU:n monivuotista rahoituskehystä vuosille 2021–2027 koskevaan asetukseen uutta 10b artiklaa, jossa säädettäisiin kyseisestä, uudesta temaattisesta erityisvälineestä, jonka rahoitus olisi rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella. Ukraina-varaus-erityisväline esitellään tarkemmin rahoituskehysasetusta koskevassa, erillisessä U-kirjelmässä. Ukraina-varaus ei saisi ylittää 50 miljardin euron määrää käyvinä hintoina vuosina 2024–2027 ja varauksesta tiettynä vuonna käyttöön otettava vuotuinen määrä saisi olla enintään 16,7 miljardia euroa käyvin hinnoin (6 artikla).
Tukivälineelle olisi mahdollista saada lisärahoitusta jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja muista lähteistä. Tällaiset rahoitusosuudet ovat asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa sekä d ja e alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Lisämäärät, jotka saadaan kyseisen asetuksen artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina tuloina Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättäviin rajoittaviin toimenpiteisiin (ts. jäädytetyt varat) liittyvien unionin säädösten nojalla, lisätään 6 artiklassa tarkoitettuihin varoihin (7 artikla).
Tukiväline pantaisiin täytäntöön joko suoraan hallinnoiden tai siten, että sitä hallinnoidaan välillisesti asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa. Unionin rahoitusta voitaisiin myöntää missä tahansa asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 säädetyssä muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina, hankintoina, budjettitukena, rahoitusvälineillä, talousarviotakuina, rahoitusta yhdistävillä toimilla ja rahoitusapuna (8 artikla).
Komissio solmisi lisäksi puitesopimuksen Ukrainan kanssa. Puitesopimuksessa vahvistettaisiin erityisjärjestelyt tukivälineen varojen hallinnointia, valvontaa, seurantaa, arviointia, raportointia ja tarkastusta varten sekä sääntöjenvastaisuuksien, petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemistä, tutkimista ja korjaamista varten. Puitesopimuksessa vahvistettaisiin myös yksityiskohtaiset määräykset muun muassa Ukrainan sitoumuksesta, jonka mukaan se lisäisi valvontajärjestelmiensä tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja tehostaisi rahanpesun, terrorismin rahoituksen, veronkierron ja veropetosten torjuntaa (9 artikla).
Tukivälineestä rahoitettaviin toimiin liittyviin hankintamenettelyihin ja avustusten ja palkintojen myöntämismenettelyihin voisivat osallistua kansainväliset ja alueelliset järjestöt ja kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat seuraavien maiden kansalaisia sekä näihin maihin tosiasiallisesti sijoittautuneita oikeushenkilöitä: a) EU:n jäsenvaltiot, Ukraina, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet sekä asetuksen (EU) 2021/947 liitteen I ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/152922 liitteen I soveltamisalaan kuuluvat maat; b) maat, joille komissio on vahvistanut vastavuoroisen mahdollisuuden saada ulkoista apua Ukrainassa (11 artikla).
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, tukivälineen käyttämättömät maksusitoumus- ja maksumäärärahat siirrettäisiin ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja niitä voitaisiin sitoa ja käyttää seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivään saakka. Varainhoitovuodelta toiselle siirretty määrä käytettäisiin seuraavana varainhoitovuonna ensin (12 artikla).
Asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti jos Ukrainan on sodan merkittävän pahenemisen vuoksi mahdotonta täyttää tämän asetuksen mukaisiin tukimuotoihin liittyvät ehdot, tukivälineestä voitaisiin myöntää Ukrainalle poikkeuksellista rahoitusta sen makrotaloudellisen vakauden ylläpitämiseksi ja 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Tällainen poikkeuksellinen rahoitus lakkaisi heti, kun ehtojen täyttäminen on jälleen mahdollista (13 artikla).
Komission ehdottama Ukrainan tukiväline sisältäisi kolme pilaria.
III I pilari: Ukraina-suunnitelma
Saadakseen tukivälineen kautta tukea Ukrainan olisi toimitettava komissiolle niin kutsuttu Ukraina-suunnitelma (
Ukraine Plan
). Ukraina-suunnitelmassa olisi esitettävä muun muassa seuraavat asianmukaisesti perustellut seikat: toimenpiteet, joilla vastataan johdonmukaisella, kattavalla ja riittävän tasapainoisella tavalla asetettuihin tavoitteisiin (mukaan lukien rakenneuudistukset ja toimenpiteet, joilla edistetään Ukrainan EU-lähentymistä tai Ukrainan talouskasvun vauhdittamista); uudistusten ja investointien alustava aikataulu ja asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet, jotka on saavutettava 31.12.2027 mennessä; selvitys siitä, miten suunnitelmalla vastataan sodasta johtuviin elpymis-, jälleenrakennus- ja nykyaikaistamistarpeisiin Ukrainan alueilla ja kunnissa ja siten edistetään niiden taloudellista, sosiaalista, alueellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, tuetaan hallinnon hajauttamista koskevaa uudistusta koko Ukrainassa sekä lähentymistä unionin normeihin; selvitys siitä, missä määrin suunnitelman toimenpiteiden odotetaan edistävän ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista; sekä selvitys Ukrainan järjestelmästä, jonka avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä myönnettyjen varojen käyttöön liittyvät sääntöjenvastaisuudet, petokset, lahjonta ja eturistiriidat, sekä järjestelyistä, joilla pyritään välttämään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista (16 artikla).
Ukraina-suunnitelman laatisi Ukraina itse. Ukrainan olisi pyrittävä toimittamaan suunnitelma komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Ukraina voisi toimittaa suunnitelmasta luonnoksen komissiolle. Valmistellessaan suunnitelmaa Ukrainan olisi otettava erityisesti huomioon sen alue- ja paikallistason alueiden ja kaupunkien tilanne ja niiden erityistarpeet, jotka liittyvät elpymiseen ja jälleenrakentamiseen, uudistuksiin, nykyaikaistamiseen ja hallinnon hajauttamiseen (17 artikla).
Komissio arvioisi ilman aiheetonta viivytystä Ukraina-suunnitelman tai tarvittaessa sen 20 artiklassa tarkoitetun muutoksen aiheellisuuden, kattavuuden ja asianmukaisuuden ja tekisi ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi. Arviointia tehdessään komissio tekisi tiivistä yhteistyötä Ukrainan kanssa ja voisi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Komissio soveltaisi arvioinnissaan seuraavia kriteerejä: a) vastaako suunnitelma johdonmukaisella, kattavalla ja riittävän tasapainoisella tavalla 3 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin, b) vastaako suunnitelma sodasta johtuviin elpymis-, jälleenrakennus- ja nykyaikaistamistarpeisiin Ukrainan alueilla ja kunnissa, c) olisiko odotettavissa, että Ukrainan ehdottamien järjestelyjen avulla voidaan varmistaa Ukraina-suunnitelman tehokas seuranta, raportointi ja täytäntöönpano, d) olisiko odotettavissa, että Ukrainan ehdottamien järjestelyjen avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineen varojen käyttöön liittyvät sääntöjenvastaisuudet, petokset, lahjonta ja eturistiriidat ja välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista (18 artikla).
Pilari I käsittäisi ohjeellisesti 39 miljardia euroa (78 prosenttia tukivälineen kokonaissummasta) laina- ja avustusmuotoista tukea Ukrainalle. Tuen perustana olisivat Ukrainan EU-lähentymiseen liittyvien uudistuksien tukeminen Ukraina-suunnitelman ja neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Pilarin I tuesta olisi mahdollista maksaa ennakkomaksuna 7 prosenttia ennen Ukraina-suunnitelman hyväksymistä (tukiväline-ehdotuksen 23 artikla). Komissiolle varattaisiin mahdollisuus poikkeukselliseen rahoitukseen Ukrainalle perustelluissa erityistapauksissa, erityisesti sotatilanteen vaikeutuessa (13 artikla). Ukrainan tukivälineasetuksessa mahdollistettaisiin jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden lähteiden lisärahoitus tukivälineeseen ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina (7 artikla). Tukivälineestä myönnettäisiin pilari I:n rahoitusta edellyttäen, että suunnitelmaan kytketyt ehdot, jotka esitetään laadullisina tai määrällisinä tavoitteina, täyttyvät tyydyttävästi (15 artikla). Ukraina-suunnitelman olisi oltava johdonmukainen osa Ukrainan EU-liittymisprosessia määriteltyjen, komission lausuntoon ja analyyttiseen kertomukseen kirjattujen uudistusprioriteettien kanssa sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen sisältävän assosiaatiosopimuksen kanssa. Sen olisi oltava johdonmukainen myös Pariisin sopimuksen mukaisen Ukrainan kansallisesti määritellyn panoksen ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman kanssa, jos sellainen on saatavilla (15 artikla).
Jos arvio, joka koskee Ukrainan toimittamaa Ukraina-suunnitelmaa tai suunnitelman muutosta on myönteinen, neuvosto hyväksyisi sen komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksellä. Komission ehdotuksessa neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi vahvistettaisiin tukivälineestä rahoitettavan osuuden osalta uudistukset ja investoinnit, jotka Ukrainan on määrä toteuttaa, suunnitelmaan kytkeytyvät ehdot, mukaan lukien alustava aikataulu, sekä määrät ja asiaankuuluvat rahoitusosuudet (19 artikla).
Jos Ukraina ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää pystyisi toteuttamaan Ukraina-suunnitelmaa osittain tai kokonaan, mukaan lukien asiaankuuluvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet, Ukraina voisi ehdottaa Ukraina-suunnitelman muuttamista. Tällöin Ukraina voisi esittää komissiolle perustellun pyynnön tehdä ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muuttamiseksi kokonaan tai osittain (20 artikla).
Tukivälineestä lainojen muodossa myönnettävän tuen rahoittamiseksi komissiolle annettaisiin valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklan mukaisesti (21 artikla).
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 artiklan 5 kohdassa säädetään, unioni voisi vastata lainanottoon ja -antoon liittyvistä varainhankintakustannuksista, likviditeetin hallintakustannuksista ja hallintokuluihin liittyvistä palvelukustannuksista, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka liittyvät lainan ennenaikaiseen takaisinmaksuun (22 artikla).
Jos puitesopimusta ei olisi allekirjoitettu tai Ukraina-suunnitelmaa hyväksytty 31.12.2023 mennessä, komissio voisi päättää myöntää Ukrainalle rajoitettua poikkeuksellista tukea maan makrotaloudellisen vakauden tukemiseen enintään kolmen kuukauden ajan joko tämän asetuksen voimaantulosta tai 1.1.2024 alkaen sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi, edellyttäen, että Ukraina-suunnitelman valmistelu on edennyt tyydyttävästi, ja että komission ja Ukrainan välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut ehdot täyttyvät, ja että 5 artiklassa mainittu ennakkoehto täyttyy, että 6 artiklan säännöksiä noudatetaan ja että rahoitusta on saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan (ennakkomaksut) soveltamista. Tällaisen tuen määrä voisi olla enintään 1,5 miljardia euroa kuukaudessa. Komissio tekisi Ukrainan kanssa 10 artiklan mukaisen rahoitussopimuksen tai 21 artiklan mukaisen lainasopimuksen (24 artikla).
Ei-takaisinmaksettava rahoitustuki ja laina maksettaisiin Ukrainalle artiklan 25 nojalla talousarviomäärärahojen mukaisesti ja edellyttäen, että rahoitusta on saatavilla. Maksut suoritettaisiin erissä ja kukin erä voitaisiin suorittaa kerralla tai useampina osaerinä. Ukrainan olisi esitettävä neljännesvuosittain ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea ja lainaa koskeva, asianmukaisesti perusteltu maksupyyntö, ja komissio maksaisi asianomaisen ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen arvioinnin perusteella.
Ukrainan olisi julkaistava tiedot henkilöistä ja yhteisöistä, jotka saavat yli 500 000 euroa Ukraina-suunnitelmassa yksilöityjen uudistusten ja investointien rahoittamiseen. Ukrainan olisi saatettava nämä tiedot ajan tasalle kahdesti vuodessa, kesäkuussa ja joulukuussa (26 artikla).
IV II pilari: Ukrainan investointikehys
Pilarin II mukaisessa Ukrainan investointikehyksessä komissio antaisi Ukrainalle unionin tukea sekarahoituksena: talousarviotakuun, rahoitusvälineiden tai rahoitusta yhdistävien toimien muodossa. Operatiivinen johtoryhmä, joka koostuisi komission, kunkin jäsenvaltion ja Ukrainan edustajista tukisi komissiota Ukrainan investointikehyksen täytäntöönpanossa. Vastapuolille, jotka vastaavat Ukraina-takauksen ja Ukrainan investointikehyksestä tuettavien rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta, voitaisiin myöntää tarkkailijan asema. Komissio toimisi operatiivisen johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmä neuvoisi komissiota tukijärjestelyjen valinnassa, käyttöön otettavien rahoitustuotteiden suunnittelussa ja aloista, jotka eivät ole tukikelpoisia. Se antaisi myös lausuntoja Ukraina-takauksen, rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien toimien muodossa myönnetyn unionin tuen käytöstä. Komissio varmistaisi, että Ukrainan investointikehyksestä myönnetty unionin tuki on johdonmukainen Ukraina-suunnitelman kanssa, edistää sen täytäntöönpanoa ja täydentää muiden unionin ohjelmien ja välineiden mukaisesti sovittua unionin tukea Ukrainalle. Komissio raportoisi Ukrainan investointikehyksen mukaisen tuen täytäntöönpanosta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 41 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti (27 artikla).
Jäsenvaltiot, kolmannet maat ja kolmannet osapuolet voisivat osallistua Ukraina-takauksen ja Ukrainan investointikehyksen nojalla perustettujen rahoitusvälineiden rahoittamiseen. Ukraina-takaukseen osoitetut rahoitusosuudet kasvattaisivat Ukraina-takauksen määrää ilman, että unionille syntyy uusia ehdollisia velkoja (28 artikla). Komissio varmistaisi, että osallistumiskelpoiset vastapuolet ja tapauksen mukaan osallistumiskelpoiset valtuutetut yhteisöt käyttävät saatavilla olevia resursseja tuloksellisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti (29 artikla).
Pilari II käsittäisi artikla 30 mukaisesti 8,914 miljardia euroa (n. 16 prosenttia koko tukivälineestä, käypinä hintoina) budjettitakausta, joka koostuisi muista rahoitusvälineistä ja sekarahoituksesta Ukrainaan suuntautuvien investointien riskien madaltamiseksi ja tueksi Ukrainan yksityissektorille. Tätä voitaisiin täydentää jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja muiden kolmansien osapuolten kontribuutioin. Ukraina-takaus voisi kattaa vieraan pääoman ehtoisten välineiden osalta pääoman sekä kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava valitulle osallistumiskelpoiselle vastapuolelle mutta joita se ei ole saanut maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen, oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut sekä kaikki asiaankuuluvat maksukyvyttömyystapahtumaan liittyvät perintäkulut ja muut kustannukset, ellei niitä ole vähennetty takaisin peritystä määrästä.
Ukraina-takauksen rahoitusaste olisi aluksi 70 prosenttia ja rahoitusastetta tarkistettaisiin vähintään kerran vuodessa asetuksen voimaantulosta alkaen. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 211 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisessa virkkeessä säädetään, rahoitus varattaisiin 31.12.2027 asti. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoitu säädös, jolla muutetaan rahoitusastetta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 211 artiklan 2 kohdassa säädettyjä perusteita soveltaen ja tarvittaessa korotetaan tai alennetaan takauksen enimmäismäärää enintään 30 prosentilla. Komissio voisi korottaa takauksen enimmäismäärää vain, jos rahoitusastetta alennetaan. Komissio voisi säätää, että korotettu takausmäärä on käytettävissä takaussopimusten allekirjoittamista varten asteittain kolmen vuoden ajan (31 artikla).
V III pilari: Unionin liittymistuki ja tukitoimenpiteet
Pilari III käsittäisi ohjeellisesti 2,5 miljardia euroa (5 prosenttia), jolla pyrittäisiin erityisesti tukemaan Ukrainan asteittaista mukautumista unionin säännöstöön unionin tulevaa jäsenyyttä silmällä pitäen ja siten edistämään vakautta, turvallisuutta, rauhaa ja vaurautta unionissa ja Ukrainassa. Tällaiseen tukeen kuuluisi oikeusvaltion ja demokratian sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistaminen, julkishallinnon tehostaminen sekä läpinäkyvyyden, rakenneuudistusten, alakohtaisten politiikkojen ja hyvän hallinnon tukeminen kaikilla tasoilla. Tällaisella tuella olisi myös edistettävä Ukraina-suunnitelman täytäntöönpanoa (32 artikla).
Pilarin III mukaisella tuella tuettaisiin myös luottamusta lisääviä toimenpiteitä ja prosesseja, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, korvauksia ja todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista. Tuella tuettaisiin sellaisten Ukrainan viranomaisten perustamista ja vahvistamista, joiden tehtävänä on varmistaa varojen asianmukainen käyttö ja torjua tehokkaasti julkisen rahoituksen väärinkäyttöä, erityisesti petoksia, lahjontaa, eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia, jotka liittyvät tukivälineen tavoitteiden saavuttamiseen käytettyihin varoihin.
Artiklassa 34 tarkoitetun tilintarkastuslautakunnan toiminta sekä 22 artiklassa tarkoitettu lainanottokustannuksiin myönnettävä tuki (korkokustannukset) rahoitettaisiin myös pilarin III tuella. Ohjeellisesti enintään 1 prosentti (500 miljoonaa euroa) rahoitusavusta käytettäisiin hallintokuluihin.
VI Unionin taloudellisten etujen suojaaminen
Komissio ja Ukraina toteuttaisivat tukivälineen täytäntöönpanossa kaikki aiheelliset toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen ja erityisolosuhteet, joissa tukivälinettä käytetään sekä ottaen huomioon erityisesti petosten, lahjonnan, eturistiriitojen ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista koskevat ehdot. Ukrainan olisi sitouduttava pyrkimään tuloksellisten ja tehokkaiden hallinto- ja valvontajärjestelmien käyttöönottoon, ja varmistettava, että aiheettomasti maksetut tai väärin käytetyt määrät voidaan periä takaisin (33 artikla).
Komissio pyrkisi asettamaan Ukrainan käyttöön integroidun ja yhteensopivan tieto- ja seurantajärjestelmän, johon sisältyy yksi tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline asiaankuuluvien tietojen saamiseksi ja analysoimiseksi. Jos tällainen järjestelmä olisi käytettävissä, Ukrainan olisi käytettävä sitä ja syötettävä asiaankuuluvat tiedot järjestelmään muun muassa pilarin III mukaista tukea hyödyntäen (33 artikla).
Tuen käytön valvontaa varten perustettaisiin riippumaton tilintarkastuslautakunta. Komissio perustaisi ja nimittäisi riippumattomista jäsenistä koostuvan lautakunnan ennen kuin Ukraina esittää ensimmäisen maksupyynnön. Komissio voisi kutsua jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien edustajia osallistumaan lautakunnan toimintaan. Tilintarkastuslautakunnan olisi huolehdittava säännöllisestä vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa. Tilintarkastuslautakunta, sen jäsenet ja sen henkilöstö eivät saisi tehtäviään hoitaessaan pyytää eivätkä ottaa ohjeita Ukrainan hallitukselta tai muulta toimielimeltä tai laitokselta. Lautakunnan henkilöstön valinnassa ja sen hallinnossa ja talousarviossa sovellettaisiin tiukkoja riippumattomuuden takeita. Tilintarkastuslautakunta raportoisi säännöllisesti komissiolle ja toimittaisi sille viipymättä kaikki saamansa tai tietoonsa saatetut tiedot kaikista havaituista tapauksista tai vakavista huolenaiheista, jotka liittyvät julkisen rahoituksen huonoon hoitoon tukivälineen tavoitteiden saavuttamiseen käytettyjen määrien osalta. Lisäksi tilintarkastuslautakunta antaisi suosituksia Ukrainalle kaikissa tapauksissa, joissa Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset eivät sen näkemyksen mukaan ole toteuttaneet tarvittavia toimia ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen petoksia, lahjontaa, eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia. Ukrainan olisi pantava tällaiset suositukset täytäntöön tai esitettävä perustelut sille, miksi se ei ole niin tehnyt (34 artikla).
VII Työohjelmat, seuranta, raportointi ja arviointi
Tukiväline pantaisiin täytäntöön asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Teknisen tuen osalta tuki voitaisiin panna täytäntöön myös erityisillä työohjelmilla (35 artikla).
Komissio seuraisi toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista kohdennetusti ja oikeassa suhteessa tukivälineen puitteissa toteutettaviin toimiin. Komissio antaisi Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen edistymisestä tukivälineen tavoitteiden saavuttamisessa (36 artikla).
Komissio suorittaisi asetuksen jälkiarvioinnin 31.12.2027–31.12.2031 välisenä aikana. Jälkiarvioinnissa hyödynnettäisiin OECD:n kehitysapukomitean hyvien toimintatapojen periaatteita ja pyrittäisiin selvittämään, onko tavoitteet saavutettu, sekä laadittaisiin suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Jälkiarviointi toimitettaisiin Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille ja siitä voitaisiin keskustella jäsenvaltioiden pyynnöstä. Arviointi ja sen seuranta julkaistaisiin (37 artikla).
VIII Loppusäännökset
Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä artiklassa 38 säädetyin edellytyksin. Ne tulisi antaa samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti tai neuvosto voisi milloin tahansa peruuttaa artiklassa 31 tarkoitetun säädösvallan siirron.
Komissiota avustaisi komitea, jonka olisi oltava asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea (39 artikla).
Komissio toteuttaisi tiedotustoimia varmistaakseen Ukraina-suunnitelmassa tarkoitettuun rahoitustukeen myönnettävän unionin rahoituksen näkyvyyden. EU-rahoituksen saajien olisi tunnustettava rahoituksen alkuperä ja huolehdittava sen näkyvyydestä pitämällä esillä unionin tunnusta ja asianmukaista mainintaa (Euroopan unionin rahoittama – Ukrainan tukiväline), erityisesti toimista ja niiden tuloksista kerrottaessa. Tiedonannon tulisi olla kohdennettua, johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhtaista (40 artikla).
Asetus tulisi voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Asetus olisi kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovellettaisiin sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa (41 artikla).
Tukiväline-ehdotuksessa ehdotetaan lukuisia viittauksia ja poikkeuksia EU:n varainhoitoasetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 (tukiväline-ehdotuksen 7, 8, 9, 10, 11, 12, 21, 25, 27, 28, 29, 30, 31, 33 ja 35). Käyttämättömiä määrärahoja koskevasta poikkeuksesta säädettäisiin tukiväline-ehdotuksen 12 (3) artiklassa. Komissio ehdottaa, että poiketen varainhoitoasetuksen 15 artiklasta, tukivälineen käyttämättömät maksusitoumusmäärärahat otettaisiin uudelleen käyttöön alkuperäiseen budjettikohtaan. Vastaavan tyyppinen menettely on mahdollista jo EU:n budjetissa olevassa ulkosuhderahoituksessa, muun muassa NDICI–Global Europe -asetuksessa (EU) 2021/947. Muut komission ehdottamat poikkeukset koskevat muun muassa varainhoitoasetuksen osastoa X rahoitusvälineet, talousarviotakuut ja rahoitusapu.