Suomessa on erinomaiset edellytykset kalankasvatukselle sekä potentiaali omavaraisuuteen kalantuotannossa. Meillä on pitkä rannikko, jokia sekä paljon järviä, jotka mahdollistavat kalanviljelyn ympäri Suomea. Suomalainen kala täyttää myös korkeat laatukriteerit, sillä kala kasvatetaan puhtaissa vesissä ja on lyhyiden etäisyyksien sekä tehokkaan kylmäketjun ansioista tuoretta ja turvallista ravintoa. Lisäksi kala on terveellinen sekä ilmasto- ja ympäristöystävällinen proteiinin lähde. Kalataloudella on myös tärkeä työllistävä vaikutus: se tuo työpaikkoja etenkin saaristoalueille sekä haja-asutusalueille. Elinkeino on Suomessa merkitykseltään suurempi kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin.
Kuitenkin tällä hetkellä Suomeen tuodaan edelleen huomattavasti enemmän kalaa kuin täällä tuotetaan tai kalastetaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimainen kalankasvatus on pudonnut yli 20 miljoonasta kilosta noin 13 miljoonaan kiloon, vaikka kalan kysyntä on kasvanut. Suomalaisten ostamasta kalasta enää alle 20 prosenttia on kotimaista.
Kotimaisen kalan osuuden lisäämistä kulutuksessa on pyritty edistämään poliittisesti jo pitkään, ja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti on laadittu kotimaisen kalan edistämisohjelma ratkaisemaan toimintaympäristön haasteita ja kasvun esteitä alalla. Ohjelma sisältää esimerkiksi kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet, jotka huomioivat vesiympäristön suojelun tason. Edistämisohjelma hyväksyttiin viime vuoden heinäkuussa, mutta kuitenkaan tarvittavia muutoksia, jotka mahdollistavat kalankasvattajille tuotannon kasvattamisen ja siten kasvutavoitteisiin pääsyn, ei ole saatu vietyä käytäntöön.
Suurimmat haasteet alalla liittyvät ympäristöluvitukseen. Ongelmana on, etteivät ympäristölupien viranomaisohjeet ole yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. Myös Itämeri-rehuun perustuvaa kiertotalousratkaisun määrittämistä ja sen ottamista käyttöön tulisi kiirehtiä, sillä tämä parantaisi mahdollisuuksia ympäristöluvan saamiseen. Lisäksi lupien määräaikaisuudet vaikuttavat investointihalukkuuteen ja tuotannon kasvattamiseen Suomessa. Yksittäiset lupahankkeet kestävät useita vuosia, ja valitusten käsittelyajat pidentävät lupien saamista.
Koska kotimaisen kalatalouden kasvua ei ole saatu tavoitteiden mukaiseen kasvuun, tulisi nimittää pysyvä ympäristöministeriön vetämä työryhmä, jonka tehtävänä olisi kartoittaa, mihin kalankasvatuksen edistäminen käytännössä törmää ja mitä tulisi tehdä, jotta poliittisella tasolla tehdyt linjaukset kalankasvatuksen edistämisestä saadaan riittävän nopeasti käytäntöön. Työryhmä laatisi kalankasvatuksen ympäristöluvitukseen yksiselitteiset ja yhdenmukaiset viranomaisohjeet koko maahan ja varmistaisi, että ELY-keskusten lupapäätökset perustuvat alan tutkimuslaitosten, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen tuottamaan tutkimustietoon. Kun viranomaisten tietotarpeet määriteltäisiin jo hankkeiden alussa, säästyttäisiin myös valituksilta, jotka pidentävät lupaprosessia. Ympäristöministeriön työryhmä raportoisi säännöllisesti sekä eduskunnan ympäristö- että maa- ja metsätalousvaliokunnalle.