Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tiedustelin kirjallisessa kysymyksessäni (KK 678/2016 vp) pakkopalautuksien määrää ja Suomen linjaa niiden suhteen. Kielteisiä päätöksiä saaneita turvapaikanhakijoita, myös muita kuin rikostaustaisia, on pakkopalautettu maihin, joissa turvallisuustilanne on huolestuttava, esimerkiksi Irakiin.
Irak on myös ollut haluton tekemään pakkopalautuksiin liittyvää yhteistyötä. Suomesta on silti pakkopalautettu ihmisiä Irakiin, mikä herättää kysymyksiä viranomaisyhteistyöstä Suomen ja Irakin välillä: onko jokin Suomen suhtautumisessa Irakin haluttomuuteen vastaanottaa palautettuja muuttunut? Mitä näille ihmisille käytännössä tapahtuu perillä lentokentällä, jos maa ei suostu ottamaan pakkopalautuksia vastaan?
Pakkopalautukset lietsovat turvapaikanhakijoiden keskuudessa pelkoa ja lisäävät epävarmuutta viranomaisia kohtaan. Perusteet, joilla henkilöitä valitaan pakkopalautuksiin, eivät ole yleisesti tiedossa, ja ihmiset kertovat huolestuttavista tilanteista ja saattavat aiempaa herkemmin päätyä välttelemään viranomaisia maasta poistamisen pelossa.
Aiemmin jättämäni kirjallisen kysymyksen (KK 678/2016 vp) yhteydessä esitin kysymyksen Irakiin palautettujen henkilöiden määrästä, mutta ministeri ei tähän vastannut. Toistankin kysymyksen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: