Tiedustelin kirjallisessa kysymyksessäni (KK 678/2016 vp) pakkopalautuksien määrää ja Suomen linjaa niiden suhteen. Kielteisiä päätöksiä saaneita turvapaikanhakijoita, myös muita kuin rikostaustaisia, on pakkopalautettu maihin, joissa turvallisuustilanne on huolestuttava, esimerkiksi Irakiin. 

Irak on myös ollut haluton tekemään pakkopalautuksiin liittyvää yhteistyötä. Suomesta on silti pakkopalautettu ihmisiä Irakiin, mikä herättää kysymyksiä viranomaisyhteistyöstä Suomen ja Irakin välillä: onko jokin Suomen suhtautumisessa Irakin haluttomuuteen vastaanottaa palautettuja muuttunut? Mitä näille ihmisille käytännössä tapahtuu perillä lentokentällä, jos maa ei suostu ottamaan pakkopalautuksia vastaan? 

Pakkopalautukset lietsovat turvapaikanhakijoiden keskuudessa pelkoa ja lisäävät epävarmuutta viranomaisia kohtaan. Perusteet, joilla henkilöitä valitaan pakkopalautuksiin, eivät ole yleisesti tiedossa, ja ihmiset kertovat huolestuttavista tilanteista ja saattavat aiempaa herkemmin päätyä välttelemään viranomaisia maasta poistamisen pelossa. 

Aiemmin jättämäni kirjallisen kysymyksen (KK 678/2016 vp) yhteydessä esitin kysymyksen Irakiin palautettujen henkilöiden määrästä, mutta ministeri ei tähän vastannut. Toistankin kysymyksen.