Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähestymiskielto voidaan lähestymiskiellosta annetun lain (lähestymiskieltolaki) 1 §:n 1 momentin mukaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi.  

Lähestymiskieltoa on mahdollista rikkoa monin eri tavoin, kuten puhelinsoitoin, tekstiviestein tai seuraamalla uhrin liikkeitä häiritsevästi. Lähestymiskiellon valvonta perustuu tällä hetkellä uhrin omaan ilmoitukseen rikkomisesta, ja silloinkin todistustaakka on uhrilla. Vaikka lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa, sen valvonnan puuttuminen jättää lähestymiskieltoa hakeneen henkilön käytännössä turvattomaan ja suojattomaan asemaan.  

Oikeusministeriön arviomuistiossa (2021) arvioidaan valvontatarpeen koskevan vuositasolla noin 70:tä henkilöä. Muistiossa yhdeksi keskeiseksi tavaksi parantaa lähestymiskiellon valvonnan tehokkuutta esitettiin elektronisten apuvälineiden käyttöönottoa. Yksi ehdotetuista ratkaisuista on sijaintia seuraavan jalkapannan ja seurantapuhelimen yhdistelmä, joita lähestymiskieltoon määrätyn tulisi aina pitää mukanaan sekä noudattaa niiden käytöstä annettuja ohjeita. Annettujen ohjeiden laiminlyönnistä tulisi seurata rangaistus.  

Vastaavia valvontaratkaisuja on jo käytössä useassa EU-maassa. Suomessakin niitä on vankeinhoidossa muun muassa koevapaudessa olevien sekä siviilityöhön sijoitetuttujen vankien valvonnassa. Sijaintiin perustuva valvontajärjestelmä parantaisi lähestymiskiellon tehokkuutta ja lisäisi kiellolla suojattavan henkilön turvallisuutta. Lisäksi se olisi omiaan lisäämään lähestymiskieltoa rikkovan henkilön kiinnijäämisriskiä.  

Helmikuussa 2022 uutisoitiin tapauksesta, jossa lähestymiskiellossa ollut mies surmasi lähestymiskiellon kohteena olleen naisen Espoossa. Mies oli teon aikaan odottamassa raiskaustuomiosta saadun ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa. Ehdottoman vankeustuomion täytäntöönpanoa vastaavissa lähestymiskieltotapauksissa tulisikin kiirehtiä. 

Tällä hetkellä lähestymiskielto ei tuo todellista suojaa sen hakijalle eikä estä lähestymiskieltoon määrättyä henkilöä tosiasiallisesti lähestymästä uhriaan.