Turvetta nostetaan soista energiakäytön lisäksi myös muihin tarkoituksiin. Esimerkiksi kasvien kasvatusalustaksi kerätään soilta rahkasammalta. Tämän pintasammalen kerääminen ei edellytä lakiin perustuvaa, ennakkoon tehtävää lupa- tai ilmoitusmenettelyä.  

Yrityksillä voi olla omaa ohjeistusta sammalen kuorintaan. Koska alaa ei säädellä laeilla, sammalta saatetaan kerätä myös ojittamattomilta ja luonnontilaisuusluokaltaan arvokkailta, luonnontilaisilta soilta.  

Myös pintasammalen keruu aiheuttaa päästöjä ja vesistöhaittoja. Sammalesta kuorittu suo toimii päästölähteenä. Lisäksi pintasammalen keruu on haitaksi suoluonnolle. Noin puolet Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia, ja Etelä-Suomen osalta jopa yli 80 prosenttia suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Suoluonnon tila on heikentynyt etenkin maankäytön vuoksi. Yhdenkään suoluontotyypin kehityssuuntaa ei viimeisimmässä luontotyyppien uhanalaisuuskartoituksessa arvioitu paranevaksi, ja valtaosan kehityssuunnan arvioitiin olevan heikkenevä. 

Kasvusammalbisnes on ala, joka kasvaa. Sen vuoksi ala tarvitsee myös sääntelyä.