Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoen Hanhikivenniemellä myöhästelee jatkuvasti sekä periaateluvassa asetetuista että yhtiön itse ilmoittamista aikarajoista. Yhtiö jätti rakentamislupahakemuksensa lähes kolme vuotta sitten kesäkuun 2015 lopussa tekaistua kroatialaista pöytälaatikkoyritystä apunaan käyttäen, kun ei ollut saanut määräajassa kokoon periaateluvassa edellytettyä kotimaista tai EU/ETA-alueen omistajapohjaa.
Suomen ydinenergialainsäädäntö ei aseta takarajaa ydinenergialaitoksen rakentamislupahakemuksen täydentämiselle, kun lupahakemus on kerran jätetty. Lailla ei siis voida puuttua siihen, että rakentamislupahakemukseen vaadituista asiakirjoista on vajaan kolmen vuoden aikana toimitettu turvallisuusarviota tekevälle Säteilyturvakeskukselle (STUK) ainoastaan noin 10 prosenttia.
Lisäksi STUKin projektipäällikkö Janne Nevalainen kertoo Suomenmaa-lehdessä 18.9.2017, että "aineistojen toimittamisen tahti ei ole ollenkaan kiihtynyt, vaan enemmänkin hidastunut". Nopeasti voi laskea, että nykyisellä asiakirjojen toimitusvauhdilla rakentamislupahakemuksen kaikkien aineistojen kokoamiseen menisi yli 20 vuotta.
Joulukuussa 2017 Fennovoima lupasi toimittaa suurimman osan Hanhikivi I -ydinvoimalaitosyksikköä koskevista lupahakemusasiakirjoista STUKille kesään 2018 mennessä ja viimeisetkin aineistot syksyllä 2018. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana Fennovoima toimitti STUKille turvallisuusanalyysejä, jotka perustuvat referenssilaitokseen eli Sosnovyi Boriin rakennettavaan Leningrad 2 -voimalaitokseen. Jo aiemmin on kuitenkin käynyt selväksi, että venäläisten verrokkilaitosten turvallisuusjärjestelmät eivät Suomessa riitä, joten viivästyksiä lienee luvassa lisää.
Säteilyturvakeskuksen julkaiseman tammikuu-huhtikuuta 2018 tarkastelevan Fennovoiman hankkeen kolmannesvuosiraportin mukaan aineistojen toimittamista viivästyttää muun muassa laitoksen perussuunnittelun ja konfiguraationhallinnan keskeneräisyys; esimerkiksi päivitettyä alustavan turvallisuusselosteen yleistä osaa ei ole toimitettu STUKin arvioitavaksi.
Jossain vaiheessa on ratkaistava, kuinka monta vuotta ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen asiakirjoja voi täydentää. Eduskunnan vuonna 2010 hyväksymä alkuperäinen periaatepäätös antoi Fennovoima Oy:lle rakentamislupahakemuksen jättämiseen 5 vuotta aikaa. Nyt viranomaiset ovat odottaneet kaikkien vaadittujen asiakirjojen saamista jo lähes kolme vuotta annettua määräaikaa pidempään, yhteensä siis lähes 8 vuotta.
On nurinkurista, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa saadaan täydentää asiakirjoja vuosikausia, kun samaan aikaan uusiutuvan energian tuotanto Suomessa ja maailmalla kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuonna uutiset kertoivat jo, että uusista voimalaitoksista kaikkein halvinta sähköä tuottavat tuulivoimalat. Aurinkovoima, kysyntäjoustot, älyverkot ja nykyaikaiset biokaasuratkaisut ovat esimerkkejä sähköntuotantomme ja markkinoiden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta. Suomen tulisi panostaa isosti tutkimus- ja koulutusrahoitukseen varmistaakseen paikkansa tulevaisuuden puhtaiden teknologiaratkaisujen huippuosaajana — johon meillä on hyvä pohja.
Jos Fennovoiman annetaan jatkuvasti venyttää ja rikkoa sekä periaateluvassa asetettuja että itse lupaamiaan aikarajoja, tämä herättää myös ulkopoliittista huomiota, koska tiedetään, että Venäjä käyttää energiahankkeita myös ulkopoliittisen vaikuttamisen välineenä.