Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Elämme mielenterveyden kolmoiskriisin aikaa. Nyt aikuistuva sukupolvi on kasvanut pandemiasta johtuvien rajoitustoimien, ilmastokriisin ja laajentuvan sodan uhan aikana. Tänä poikkeuksellisena aikana kasvanut sukupolvi tarvitsee uudenlaisia toimia mielenterveytensä ja resilienssinsä turvaamiseksi. Resilienssillä tarkoitetaan kriisinsietokykyä eli mielenterveytemme kykyä joustaa ja sitten palautua ennalleen.
Lasten ja nuorten mielenterveys on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. Mielenterveyskriisi oli käsillä jo ennen pandemiaa. Huomattavaa on, että THL:n Finsote-tutkimuksen, kouluterveyskyselyn sekä korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulokset näyttävät, että nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen oireilu on lisääntynyt korona-aikana.
Ukrainan sodan syttyminen on kuitenkin haastanut mielenterveytemme kestokykyä taas aivan uudella tavalla. Allianssin kyselyn mukaan 65 % nuorista pelkää, että Ukrainan sota leviää Suomeen. Samaisessa kyselyssä 80 % nuorista kertoi turvallisuudentunteensa heikentyneen jonkin verran tai huomattavasti Venäjän hyökkäyksen ja siitä seuranneen kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: