Unkari kohtelee ihmisoikeusjärjestöjen mukaan pakolaisia ja siirtolaisia järkyttävällä tavalla. Muun muassa Amnesty International on kuvannut raportissaan Unkarin viranomaisten käyttämää väkivaltaa, maan räikeän puutteellisia vastaanotto-olosuhteita, piikkilanka-aitojen rakentamista rajoille sekä lainsäädäntömuutoksia, joilla maahan "laittomasti" saapuminen on kriminalisoitu ja turvapaikanhakijoiden palauttamista Balkanin alueen maihin on nopeutettu. Unkari on vakavasti rajoittanut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pääsyä tehokkaaseen yksilölliseen turvapaikkamenettelyyn ja kansainväliseen suojeluun.  

Useat muut EU-jäsenvaltiot ovat pysäyttäneet Dublin-käännytykset Unkariin. Muun muassa Ruotsi on pysäyttänyt Dublin-käännytykset Unkariin Tukholman hallinto-oikeuden katsottua maaliskuun alussa, että Unkarissa on kyse ns. systeemisistä puutteista, että palauttaminen Unkariin merkitsee todellista riskiä palautuskiellon rikkomisesta ja että hakijat voivat joutua maastapalautuskiellon vastaisten ketjupalautusten kohteiksi. Kyse on EU-lainsäädännön, ihmisoikeusvelvoitteiden sekä Unkarin tilanteen arvioinnista. Näin ollen myös muiden EU-jäsenvaltioiden asiaa koskeva oikeuskäytäntö tulee ottaa huomioon asian arvioinnissa.  

Palautukset Unkariin voivat loukata palautuskieltoa myös siksi, että Unkari on nimennyt Serbian turvalliseksi kolmanneksi maaksi ja käännyttää turvapaikanhakijoita Serbiaan. Perustuslain 9 §:n mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.  

Muun muassa Amnesty International on vaatinut Suomea lopettamaan Dublin-palautukset Unkariin turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteissa ja turvapaikkamenettelyssä ilmenneiden vakavien puutteiden vuoksi sekä palautuskieltoon vedoten.