Viimeksi julkaistu 2.5.2022 13.24

Kirjallinen kysymys KK 231/2022 vp 
Terhi Koulumies kok 
 
Kirjallinen kysymys neljännestä koronarokotteesta ja koronatoimista

Eduskunnan puhemiehelle

Neljättä koronarokotetta suositellaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti nyt vain vakavista immuunipuutoksista kärsiville sekä 80 vuotta täyttäneille. Ylen uutisen (21.4.) mukaan HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas peräänkuuluttavat neljänsien rokotteiden antamista myös nuoremmille, 70—79-vuotiaille tai 65 ikävuodesta ylöspäin.  

Koronakuolemien määrä on kasvanut koko kevään voimakkaasti, ja tautia on liikkeellä todella paljon. Suomi on nykyään Euroopan huippua koronakuolemissa. Marras-joulukuussa Suomessa oli jopa yli 15 %:n ylikuolleisuus normaaliin verrattuna. Kun pandemia alkoi, Suomen hallitus reagoi päättäväisesti ja Suomi onnistui suojelemaan kansalaisia hyvin virukselta. Sittemmin linja on muuttunut, ja maamme koronastrategia muistuttaa tällä hetkellä aika paljon alkuperäistä Ruotsin Tegnellin linjaa. Kaikkien pitää sairastaa korona ja luultavasti moneen otteeseen. 

Perusterveydenhuolto on kuormittunut, ja työtaistelutilanne on lisännyt kuormitusta koronan ohella. THL keskittyy kuitenkin arvioissaan tarkastelemaan vain erikoissairaanhoidon kuormitusta. Neljänsillä koronarokotuksilla pystyttäisiin kuitenkin tehokkaasti ehkäisemään vakavia tautitapauksia ja näin ollen myös koronakuolemia. Suomessa rokotteita on myös hyvin saatavilla. On omituista, että täällä annetaan rokotteiden vanhentua, vaikka niiden avulla voisimme ehkäistä erityisesti ikääntyneiden kuolemia. 

Koronapandemia ei ole siis ohi. Ensimmäinen omikron-tapaus todettiin Suomessa joulukuun alussa, ja moni sairasti sen Helsingissä tammikuussa. Seuraava omikron ba.2 alkoi levitä maaliskuussa, ja silloin moni sairasti omikronin uudestaan. Nyt uudet alavariantit ba.4 ja ba.5 ovat juuri alkaneet levitä Euroopassa eli uudet koronakierrokset ovat aluillaan. 

Maskisuosituksesta on kuitenkin, omituista kyllä, päätetty luopua, vaikka sairaalahoito on edelleen kuormittunut ja tautia ilmaantuu paljon. Maski olisi helppo tapa suojata itseään ja muita. Se on myös näkyvä muistutus pandemiasta, mikä saa ihmiset käyttäytymään terveysturvallisemmin. Maski mahdollistaa myös ennen kaikkea sen, että yhteiskunta voidan pitää mahdollisimman normaalisti toiminnassa. Mitä enemmän koronapotilaita on sairaalassa, sitä enemmän se syö resursseja kaikkien muidenkin sairauksien joidolta. Hoitojonoja ei pitäisi enää yhtään kasvattaa. 

Ihmetystä herättää myös se, että koronan karanteeni- ja eristysohjeistuksia on lyhennetty päättymään kesken pahimman tartuttavan ajan. Japanilaistutkimuksen mukaan omikron tarttuu eniten 3—6 päivää oireiden alusta. Yksilöllisesti tartuttavimmat päivät voi nähdä positiivisesta pikatestistä. Se ei oikeastaan kuvaakaan sitä, onko ihmisellä tartuntaa vaan sitä, miten tartuttava hän sillä hetkellä on. Tartuntoja vähentäisi varmasti jo ihan sekin, jos suositettaisiin, että ihmiset päättäisivät sairauslomansa vasta negatiivisen kotitestituloksen jälkeen. 

Suomi on ollut mukana uusien koronalääkkeiden yhteishankinnoissa. Ainakin kaksi koronalääkettä on saanut hyväksynnän Euroopan lääkevirastolta. Tarkka aikataulu lääkkeiden saapumisesta Suomeen ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa. Ihmetyttää, mikä lääkkeiden hankinnoissa Suomeen kestää. Lääkkeet olisi syytä saada koronapotilaiden käyttöön mitä pikimmiten, sillä niillä voidaan ehkäistä vakavampien tautimuotojen syntymistä.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi neljännen koronarokotteen ikäsuositusta ei lasketa kattamaan 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, 
miksi maskisuosituksesta päätettiin luopua nyt, kun sairaalakuormitus ja kuolleisuus ovat edelleen korkealla tasolla ja 
milloin Euroopan lääkeviraston hyväksymät koronalääkkeet saadaan Suomessa käyttöön? 
Helsingissä 2.5.2021 
Terhi Koulumies kok