Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021—2027. EU-, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus yhteen laskien kyse on 4—5 miljardin euron kokonaisuudesta, joten ei ole yhdentekevää, miten rahat suunnataan. Päätös siitä, miten varat jaetaan Suomen sisällä, tehdään kansallisesti. Parhaimmillaan varat ovat keskeinen keino toteuttaa hallitusohjelman vaativia tavoitteita työllisyysasteen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen suhteen.  

Suomen liittymissopimuksessa on tunnistettu pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvät haitat, ja niiden lieventämiseen on varattu oma tukensa, 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuki on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta, ja vain Helsinki—Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä. 

Alue- ja rakennepolitiikalla on ollut hyviä ja haluttuja vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet. Hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea.  

Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat ovatkin esittäneet, että tulevalla EU-ohjelmakaudella Suomi jakaa rakennerahastovarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja alueiden kehittämisen kansallisia tavoitteita.  

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas ja vaikuttava toteutus Suomessa edellyttää varojen merkittävää kohdentumista myös Etelä- ja Länsi-Suomeen.