Maailmalla on parhaillaan käynnissä energiateknologinen murros. Juuri nyt Suomessa tehtävillä poliittisilla päätöksillä on suuri ja kauaskantoinen merkitys sen suhteen, miten tämän murroksen tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Muutos aiheuttaa myös uhkia kotimaiselle energiataloudelle, ja vastaavasti on tärkeää, että näihin uhkiin kyetään varautumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että poliittisten päätösten taustalla oleva tieto on kattavaa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Avoimessa demokratiassa päätöksenteon on oltava korruption torjumiseksi läpinäkyvää, ja tähän läpinäkyvyyteen liittyvät myös päätöksenteon tausta-aineistot niiltä osiltaan kuin niiden voidaan katsoa olevan julkisia. 

Keskeiset suomalaiset akateemiset tutkijat ovat kritisoineet Suomen energiapolitiikan taustalla olevaa tietoa ja laskentamalleja läpinäkymättömiksi, puutteellisiksi ja osin virheellisiksi. Tutkijoiden kritiikki on kiteytynyt energiapäätösten perusteena käytettyihin  malleihin,  kuten VTT-TIMES ja TEM:n "energia-excel" -malleihin, joita on arvosteltu läpinäkymättömiksi. Mallien taustalla olevat tiedot ovat salaisia ja ainakin joiltain julkisilta osiltaan voimakkaasti virheellisiä. Molempien mallien suurin ongelma on se, että ne eivät ole pystyneet tuottamaan luotettavia tuloksia ja malleilla tehdyt skenaariot eivät ole vastanneet myöhemmin todellisuutta. Esimerkkeinä mallien ongelmista voidaan nostaa pahasti pieleen menneet lyhyenkin aikavälin ennusteet sähkön kulutuksessa ja aurinkosähkön kehityksessä. 

Mallien lisäksi tiedeyhteisö kritisoi voimakkaasti päätösten takana olevan tiedon puutteellisuutta. Keskeisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen teknisiä ja taloudellisia potentiaaleja ei ole Suomessa kattavasti ja läpinäkyvästi selvitetty. Koska teknologiamurroksen aikana teknologiat saattavat kehittyä nopeasti, on päätöksenteon pohjana oleva aineisto päivitettävä säännöllisesti. Tärkeimpien teknologioiden osalta päivittäminen tulisi toteuttaa vuosittain. 

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty, että uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Hallitusohjelman kirjaus perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen. Hallitusohjelma perustaa uusiutuvan energian lisäämisen ja EU:n suuntaviivat täyttävän tuen teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen. Hallitusohjelman pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia energiapoliittisia kirjauksia ei kyetä toteuttamaan, ellei päätöksenteon pohjana oleva aineisto ole julkista, läpinäkyvää ja viimeisimpään tieteelliseen analyysiin nojaavaa. Käytännöksi on muodostunut, että jokainen hallitus tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen strategian. Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan valtioneuvosto pyrkii siihen, että ilmasto- ja energiastrategia valmistuu vuoden 2016 aikana ja se annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle. 

Tulevaisuuden ennustaminen on aina haastavaa, ja on selvää, että Suomen tulevasta sähköntarpeesta, eri energiamuotojen rakennus- ja käyttökustannuksista, polttoaineiden hinnoista tulevaisuudessa sekä energiamarkkinoiden kehityksestä ollaan perustellusti montaa mieltä. Juuri tämän vuoksi päätöksenteon pohjana olevaa tietoa ja malleja on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti. Niistä on myös kyettävä käymään avointa yhteiskunnallista keskustelua.