Viimeksi julkaistu 27.11.2021 14.58

Kirjallinen kysymys KK 289/2017 vp 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
Kirjallinen kysymys tietosuojalain vaikutuksista kulttuuriperintöön ja kansakunnan muistiin

Eduskunnan puhemiehelle

Valmisteilla oleva EU:n tietosuoja-asetuksen kansallista soveltamista koskeva laki uhkaa vakavasti kulttuuriperintöorganisaatioiden toimintaa. Kulttuuriperintöorganisaatioissa (arkistot, kirjastot, museot) henkilötietojen käsittely liittyy kaikkeen perustoimintaan: kokoelmien kartuttamiseen, säilyttämiseen ja luetteloimiseen sekä tietopalveluun.  

Arkistomateriaalien lisäksi henkilötietoja ovat kaikki valokuvat ja audiovisuaaliset aineistot (mukaan lukien haastattelut), joista yksittäiset ihmiset ovat tunnistettavissa. Pelkästään suomalaisten museoiden kuvakokoelmiin kuuluu 39 miljoonaa kuvaa.  

Kulttuuriperintöorganisaatioiden kokoelmissa on myös huomattava määrä nykylainsäädännön tarkoittamaa arkaluonteista tietoa, joka kokee mm. etnisiä vähemmistöjä (esim. romaanit ja saamelaiset), sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttajia sekä vammaisia.  

Valmisteilla oleva kansallinen tietosuojalaki huomattavine sanktioineen vaarantaa toteutuessaan suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnan. Kuvailutietojen liittäminen materiaaleihin, joissa on henkilöitä, muuttuu mahdottomaksi. Lisäksi jo tallennettujen tietojen välittäminen ja mahdollisesti myös säilyttäminen muuttuu laittomaksi. Materiaalien käyttö ja välittäminen tietopalveluna loppuu tai vähenee huomattavasti. Erityisessä vaarassa on sekä tallentamisen että esittämisen osalta vähemmistöryhmiin kuuluvien suomalaisten perinne ja historia. Näiltä ryhmiltä viedään käytännössä oikeus tulla muistetuksi.  

Valmisteilla oleva laki on ristiriidassa myös nykyisen ja aikaisempien hallitusohjelmien linjausten kanssa. Hallitusohjelmat ovat vuosien ajan korostaneet digitalisaation merkitystä kulttuuriperintöorganisaatioiden kehittämisessä. Digitointia ja verkkopalvelua sekä sen myötä kulttuuriperintöaineiston saatavuutta ja käyttöä  on pyritty edistämään  kymmenienmiljoonien eurojen satsauksilla.  

Oikeusministeriön 21.6.2017 jättämän mietinnön valmisteluvaiheessa kulttuuriperintöorganisaatioiden esittämät näkemykset ja huolet ovat käytännössä jääneet vaille huomiota.  

Asetuksen aiheuttamat ongelmat kulttuuriperintöorganisaatioille ovat moninaiset. Seuraavissa kuvissa on muutama käytännön esimerkki henkilötietoasetuksen seurauksista, jos kulttuuriperintöorganisaatioille ei mahdollisteta niiden tarvitsemia erivapauksia. 

 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikovatko hallitus ja oikeusministeriö käyttää kulttuuriperintöorganisaatioiden toimintaedellytysten turvaamiseksi kaiken sen kansallisen liikkumavaran, johon EU:n tietosuoja-asetus antaa mahdollisuudet sekä  
mihin toimenpiteisiin hallitus ja oikeusministeriö aikovat ryhtyä, jotta mainittujen organisaatioiden toiminta historian tallentamiseksi ja esittämiseksi on edelleen mahdollista tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan toukokuussa 2018?  
Helsingissä 26.6.2017 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr