Asennekasvatukseen ja jäteastioihin panostamisesta huolimatta varsinkaan kaupunkiympäristöjen roskaamista ei ole saatu kuuriin. Viihtyvyyden vähenemisen lisäksi roskaaminen lisää yleisten alueiden ylläpitokuluja merkittävästi. Roskaaminen vaikuttaa myös negatiivisesti kaupunkikuvaan, turvallisuuden tunteeseen ja matkailuun. Lisäksi ympäristöön leviävät roskat aiheuttavat monenlaista terveyshaittaa niin ihmisille kuin eläimillekin.  

Monissa maissa on roskaamisen sanktioinnilla saavutettu hyviä tuloksia. Rangaistavuudella voidaan puuttua piittaamattomuuteen ja lähettää vahva viesti siitä, ettei roskaamisessa ole kyse vähäpätöisestä asiasta. Rangaistavuudella voidaan vaikuttaa asenteisiin roskaamista kohtaan. 

On monia mahdollisia tapoja puuttua tähän laajaan ihmisten viihtyvyyttä alentavaan ongelmaan. Yksi selvitettävä vaihtoehto olisi lisätä järjestyslakiin rangaistukset roskaamisesta. Nykyisellään järjestyslaissa on kriminalisoitu yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen monella tapaa, mutta roskaamista ei kuitenkaan mainita. 

Suomen perustuslain laillisuusperiaate sisältää rangaistavuuteen ja rangaistuksiin kohdistuvan täsmällisyysvaatimuksen, eli laissa pitää täsmällisesti osoittaa, mitkä teot säädetään rangaistaviksi, ja lain pitää kohdella kaikkia tasapuolisesti. Säätämällä järjestyslaissa roskaamisen rangaistavuudesta valtakunnallisesti voitaisiin puuttua tähän maanlaajuiseen ongelmaan perustuslain vaatimukset täyttävällä tavalla.