Suomen valtio velkaantuu yli viisi miljardia euroa vuodessa. Yhden julkisen talouden nopeimmin kasvavista menoeristä muodostavat maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat kuitenkin hyvin vaikeasti arvioitavissa, ja niitä koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on saatavilla niukasti. 

Sipilän hallituksen hallitusohjelman sivulla 37 on seuraava kirjaus: "Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon." 

Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin. Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. 

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset. Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät. 

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla. Elleivät maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ole yleisesti päättäjien ja kansalaisten tiedossa, on myös maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta hankala arvioida.