Koulujen alkaminen syksyllä tietää monissa vuoroasuvien lasten perheissä hankaluutta koulukuljetusten sopimisessa. Tämänhetkisen lain mukaan lapsella voi olla vain yksi kotiosoite, mistä aiheutuu paljon byrokraattisia ongelmia ja riitoja vanhempien kesken. Huoltajien tasa-arvon lisääminen voisi vähentää vanhempien välisiä konflikteja, mikä lisäisi lapsen hyvinvointia (OKM 2024https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165693).
Yhden osoitteen kriteerin vuoksi toinen vanhemmista merkitään loukkaavasti "etävanhemmaksi", eikä lapsi ole oikeutettu koulukyytiin tästä kodista, vaikka tosiasiallisesti asuisikin kahdessa kodissa. Perhetilastoissa lapsi kirjautuu siihen perheeseen, jossa lapsi on virallisesti kirjoilla, eli sen vanhemman perheeseen, kenen luona osoite on, vaikka käytännössä lapsi asuisikin säännöllisesti molempien vanhempien kanssa.
Suomessa jo yli joka kolmas perhe on monimuotoinen. Olisi aika luopua yhden kotiosoitteen mallista ja vuoroasuva lapsi tulisi pystyä kirjaamaan asukkaaksi kahteen kotiin, mikä paremmin kuvastaisi usean vuoroasuvan lapsen todellista tilannetta. Vuoroasuvalla lapsella tulisi olla oikeus saada koulukyyti yhdenvertaisesti molemmista kodeistaan vähintään niissä tilanteissa, joissa molemmat kodit sijaitsevat saman kunnan alueella. Vuoroasumista koskevan VN TEAS -selvityksen mukaan sekä lähi- että etävanhemmat toivoivat, että kuljetusetuutta laajennettaisiin tai perheille mahdollistettaisiin muita joustavia keinoja järjestää koulukuljetus oppilaan molemmista kodeista (STM 2018https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160840/STM_rap_18_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y).
Lisäksi lapsen lähikoulu pitäisi pystyä valitsemaan myös "etävanhemman" kodista. Tähän ei ole syytä suhtautua negatiivisesti ja peläten: valintaa ei tehdä useammin kuin kerran — koulua ei siis vaihdettaisi koko ajan. Mahdollisuus valita lähikoulu kummasta tahansa kodista voisi lisätä lapsen mahdollisuuksia viettää arkea molempien huoltajiensa luona (OKM 2024).
Lapsi on yksi ja sama, kulkee hän kouluun yhdestä tai kahdesta osoitteesta. Lapsella on oikeus koulukyytiin jokaisena koulupäivänään, ei vain osana koulupäivistä. Myös kustannusten näkökulmasta asia on sama: jos lapsella on yksi koti, tulee hänen koulukyydeistään kustannusta jokaiselta koulupäivältä, jos lapsella on kaksi kotia, tulee hänelle mahdollistaa koulukyyti yhtä lailla jokaiselta koulupäivältä riippumatta siitä, kummasta kodista hän kouluun kulkee. Kodit ovat usein lähellä toisiaan, ja vaihtoajat ovat säännölliset ja sovitut, eivätkä kustannukset näin ollen eroa juurikaan yhden tai kahden kodin koulukuljetusten välillä. Silti kuljetusetuuden laajentaminen vuoroasumistilanteissa lapsen molempiin koteihin on kunnissa yhä harvinainen käytäntö (koulumatkaetuutta kahteen kotiin vuoroasumisen vuoksi saavien lasten osuus 0,22 % oppilaista) (OKM 2024).
Kuljetusetuuden laajentamisesta on annettu korkeimman oikeuden ratkaisu (KHO 2023:38). Ratkaisu liittyi maksuttomaan perusopetuksen koulukuljetukseen kahdesta kodista oppilaan terveydellisten syiden vuoksi. OKM:n selvityksen mukaan kunnat toivoivatkin, että vähintään erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeus kuljetusetuuteen molemmista kodeista kirjattaisiin lainsäädäntöön. (OKM 2024.)
OKM:n selvityksessä tuli ilmi tilanteita, joissa kuljetusetuutta ei myönnetä perheille, vaikka se olisi lapsen edun mukaista ja kunnille kustannustehokasta. Tällainen tilanne voisi olla sellainen, joissa vuoroasuva lapsi ja hänen sisaruksensa käyvät samaa koulua ja asuvat samassa kodissa, mutta toisessa kunnassa kirjoilla oleva lapsi ei ole oikeutettu kuljetusetuuteen kuten sisaruksensa siitäkin huolimatta, että kuljetus olisi mahdollista toteuttaa samalla kyydillä.
On selvää, että kuljetusten järjestäminen eri osoitteista vaatii tarkkaa suunnittelua ja resursseja, ja vuoroasumistilanteissa lisääntyvä muuttujien määrä tuo haasteita ja monimutkaisuutta kuljetusten hallintaan. Hankaluus järjestelyissä ei silti saisi estää lapsen edun toteutumista.
Hallitusohjelman (s. 66) mukaisesti hallitus sanoo edistävänsä vuoroasuvien lasten vanhempien tasaveroista asemaa turvaamalla arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät palvelut. Tähän kuuluu koulukyytien saatavuuden selvittäminen kahdesta kodista. Saman kunnan alueella sijaitsevista kahdesta kodista tähän ei pitäisi olla estettä. Kuntien kirjavat käytännöt asettavat kunnat, niiden asukkaat ja erityisesti vuoroasuvat lapset eriarvoiseen asemaan, sillä lapsen oikeuksia maksuttomaan kuljetukseen etävanhemman kodista esi- tai perusopetukseen ei ole säädelty tai ohjeistettu, vaan se perustuu kuntien omiin käytäntöihin.
Erityisen tärkeää koulukuljetus olisi järjestää haavoittuvaisessa asemassa oleville lapsille ja perheille, kuten lapsille, joilla on erityisen tuen tarve, tai pienituloisille perheille. Tällä hetkellä vuoroasumisessa korostuvat hyvätuloiset perheet, joissa on esimerkiksi mahdollisuuksia lasten kuljetuksiin itse. Lainsäädännön tulisi tukea vuoroasumisen todellista mahdollistamista kaikissa tuloluokissa. Arjen eläminen kaikkien vanhempien kanssa on todettu hyväksi lähtökohdaksi lapsen kasvulle ja kehitykselle (Monimuotoiset perheet 2023https://www.monimuotoisetperheet.fi/perhepolitiikka/lapsen-vuoroasuminen/).
Kyyditysjärjestelmien tulee tukea asiakaslähtöisyyttä. Nykyinen, riittämätön kyydityssysteemi on järjestelmä- ja hallinto-ongelma, joka tulee ratkaista niin, että vuoroasuminen ja arki kahdessa kodissa mahdollistuisivat todelliseksi vaihtoehdoksi niille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Samalla tämä olisi yksi keino ehkäistä pitkittyneitä huoltajuusriitoja ja vieraannuttamista sekä parantaa lapsen etua. Erimielisyyksiä vanhempien kesken saattaa syntyä vähemmän, jos lapsen voi kirjata asukkaaksi kahteen kotiin ja lain mukaan koulukyydit voidaan järjestää kahdesta kodista. Aikaisempien selvitysten mukaan lapsen lähivanhemman määrittäminen voi kärjistää vanhempien välejä ja johtaa oikeudenkäynteihin. Etuuksien ja palveluiden — kuten koulukuljetusten — epätasainen jakautuminen vanhempien välillä voi myös vaikeuttaa tai joissain tapauksissa kokonaan estää lapsen vuoroasumisen.
Hallitus on kertonut edistävänsä lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittävänsä huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa tunnistaen lapsiperheiden monimuotoisuuden, josta tässä juuri on kyse. Tässä kirjallisessa kysymyksessä esiin tuodun osoite- ja koulukyytiasian ratkaiseminen ja tilanteen korjaaminen vastaamaan nykypäivää olisi hallitukselta konkreettinen keino lunastaa sanansa.
Kahden osoitteen mahdollistaminen tai lapsen kirjaaminen asukkaaksi kahteen kotiin ja koulukyytien järjestäminen tässä kirjallisessa kysymyksessä ehdotetulla joustavammalla tavalla olisi perheystävällinen teko lukuisista syistä. Se paitsi ennen kaikkea huomioisi lapsen edun myös parantaisi vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa sekä lisäisi perheiden valinnanvapautta ja joustoja.
Asian ratkaiseminen on yksi yhteen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, sillä tällä mahdollistetaan kasvatus- ja hoitovastuun jakautuminen vanhempien välillä nykyistä tasaisemmin sekä huomioidaan perheiden erilaiset tarpeet. Kyse on myös mitä suuremmassa määrin lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa sekä perheen ja työn joustavammasta yhteensovittamisesta. On aika korjata tämä epäkohta.