Jyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatka julkaisi artikkelin, jossa hän oman alansa asiantuntijana analysoi pedofilian laillistamiseksi tapahtuvaa kampanjointia (Oikea Media 27.7.2018). Kirjoituksessaan Puolimatka nosti esille sen, että joukko tutkijoita on esittänyt, että mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi. Puolimatka hyvin johdonmukaisesti kuvaa prosessia pedofilian hyväksymisestä sen laillistamiseen. On merkillistä, kuinka voimakkaan reaktion professorin julkaisu on herättänyt. 

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi Puolimatkan puheenvuoron olevan "ideologinen" ja vihjasi, että Puolimatka ei kohdellut tiettyjä ihmisryhmiä arvokkaasti. Rehtorin mielestä "kukaan ei saisi kokea opetusta jotain ihmisryhmää arvostelevaksi". Hän ilmoitti ryhtyvänsä "konkreettisiin toimenpiteisiin" Puolimatkaa vastaan (Helsingin Sanomat 4.8.2018). Lisäksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan johto on syyttänyt professori Puolimatkaa homofobiasta. Rehtori on ilmoittanut, että Puolimatkan artikkeli ei edusta Jyväskylän yliopiston arvoja eikä linjaa. Ihmettelen syvästi sitä, mikä pedofiliasta varoittamisessa on vastoin yliopiston arvoja?  

Olen huolissani akateemisen maailman ja tieteellisen tutkimuksen sananvapauden kaventumisesta. Yliopistoissa vallitsee lain mukaan tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Korkean tieteellisen tutkimuksen parissa erilaisten näkökulmien on saatava käydä keskinäistä dialogia. Näkökulmien vaimentaminen loukkaa sananvapautta, jonka perustuslakimme turvaa. 

Olipa Puolimatkan puheenvuoron sisällöstä mitä mieltä tahansa, ovat yliopiston rehtorin lausunnot merkillisiä, koska ne loukkaavat perustuslain turvaamaa sananvapautta ja korkeimman opetuksen ja tutkimuksen vapautta. Rehtorin vaatimus siitä, että kukaan ei saa tuntea itseään loukatuksi, tekisi toteutuessaan analyyttisen ja kriittisen akateemisen keskustelun täysin mahdottomaksi. Merkille pantavaa on, että Puolimatka ei ole artikkelissaan syyttänyt mitään tiettyä ihmisryhmää, vaan täysin asiallisesti käsitellyt pederastian ja pedofilian normalisoimisprosessia. Jyväskylän yliopiston pyrkimykset vaimentaa näkökulmien välistä keskustelua ovat erittäin haitallisia koko yliopistoyhteisölle.