Voimassa olevan rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaan törkeän pahoinpitelyn rangaistusasteikko on laaja: vähimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta ja enimmäisrangaistus kymmenen vuotta vankeutta. Törkeästä pahoinpitelystä tuomitut rangaistukset asettuvat kuitenkin rangaistusasteikon alapäähän poiketen merkittävästi muista rikostyypeistä, joissa on kymmenen vuoden enimmäisrangaistus. Törkeissä pahoinpitelyissä on vain poikkeuksellisesti tuomittu rangaistus läheltä asteikon puoliväliä.  

Kun törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistus nostettiin 2000-luvun alussa puolesta vuodesta vuoteen, keskirangaistukset nousivat merkittävästi, noin puolella vuodella. Vuonna 2019 törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistus sekä maksimirangaistus nousivat. Törkeästä lapsenraiskauksesta säädetty neljän vuoden minimirangaistus on tämän jälkeen nostanut tuomioiden keskiarvoa. Lainsäätäjä voikin tehokkaimmin vaikuttaa rangaistuskäytäntöön juuri vähimmäisrangaistusta nostamalla.  

Rikoslain 6 luvun 9 §:n 1 momentin pääsäännön nojalla määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus tuomitaan ehdollisena, kun taas kahden vuoden tai sitä pidemmät vankeusrangaistukset tuomitaan lähes aina ehdottomina. Esitän lakialoitteessani (LA 56/2021 vp) törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistuksen nostamista kahteen vuoteen, jotta sillä olisi vaikutusta rangaistuskäytäntöön. Tällä voisimme käytännössä varmistaa sen, että törkeään pahoinpitelyyn syyllistynyt tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen.