Viimeksi julkaistu 27.11.2021 14.37

Kirjallinen kysymys KK 344/2017 vp 
Pia Kauma kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys opiskelijavalintojen uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut korkeakoulujen kanssa pääsykoejärjestelmän uudistamisesta, jonka mukaisesti pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista pyritään luopumaan vuoteen 2018 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaisi siirtymistä aineistokokeisiin tai paikan päällä suoritettaviin testeihin. Vuodesta 2020 alkaen pyrittäisiin korostamaan ammatillisen ja ylioppilastutkinnon painoarvoa korkea-asteen valinnoissa. 

Vaikka uudistuksessa on useita positiivisia piirteitä, joita myös korkeakoulut ovat ilmoittaneet kannattavansa, herättää sen nopea toteuttaminen silti monia kysymyksiä. Kymmenientuhansien suomalaisnuorten tulevaisuuteen vaikuttavan reformin vaikutuksia tulisi arvioida rauhallisesti ja seikkaperäisesti. Joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, mallina on, että kaikki pääsevät ensimmäisenä vuonna yliopistoon ja karsinta on silloin vasta toisen vuoden alussa. 

Nykyiseen pääsykoejärjestelmään liittyvien kalliiden valmennuskurssien on nähty luovan eriarvoisuutta, mutta uudistuksen myötä kyseinen liiketoiminta todennäköisesti siirtyy lukio- ja ammattikouluaikaiseen valmennukseen. Arvosanojen merkityksen kasvaessa tämän koulutusasteen keskimääräiset suorittamisajat uhkaavat venyä, joten uudistuksen hyöty voisi lopulta jäädä odotettua vähäisemmäksi.  

Pääsykokeita voi myös pitää hyvänä motivaatiomittarina tietyllä alalla opiskeluun, jolloin niistä luopuminen voi potentiaalisesti lisätä opiskelun keskeyttämistä sekä heikentää oppimistuloksia. 

Huolta ovat myös herättäneet erityisesti ne lukio- ja ammattikouluikäiset pojat, jotka eivät ole vielä innostuneet hakemaan hyviä arvosanoja ja joiden voidaan katsoa alisuoriutuvan ennen korkeakouluvalintoja. Tutkimusten mukaan perus- ja keskiasteella sukupuolten väliset erot arvosanoissa ovat olleet jyrkentymään päin tällä vuosituhannella. Ammatillisen ja ylioppilastutkinnon painoarvon kasvattaminen lisää oppilaille painetta entistä aiemmin ajankohtana, jolloin tulevaisuuden urahaaveet voivat vielä olla hämärän peitossa. Myös kotioloissa tapahtuneet häiriötekijät olisi tärkeää ottaa huomioon, sillä näillä voi olla suurikin merkitys arvosanoihin. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten opetus- ja kulttuuriministeriössä on otettu huomioon valintakoeuudistuksen mahdolliset vaikutukset, kuten valmennuskurssien siirtyminen lukio- ja ammattikouluvaiheeseen sekä korkeakoulutasoa edeltävien opintojen viivästyminen ja  
kuinka aiotaan turvata sellaisten oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet, jotka nykytilanteessa alisuoriutuvat lukio- ja ammattikoulutasolla mutta innostuvat opiskelemaan osana pääsykoeprosessia tai vasta myöhemmin? 
Helsingissä 7.9.2017 
Pia Kauma kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Sanna Lauslahti kok 
 
Markku Eestilä kok 
 
Harri Jaskari kok 
 
Kari Tolvanen kok 
 
Eero Suutari kok 
 
Sari Raassina kok