Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön tilaama selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja menotarpeista on valmistunut. Selvityksen mukaan poliisin rahoitusta on valtiovarainministeriössä tarkasteltu virheellisesti poliisien lukumäärän kautta. Selvityksen mukaan poliisin henkilökustannukset ovat kasvaneet hitaammin ja seuraavat normaalia poliisin henkilöstömäärän muutosta. 

Selvitysraportin mukaan poliisin määrärahat ovat riittämättömät, koska toimitila- ja ICT-kulut ovat kasvaneet merkittävästi ja myös ennakoitua nopeammin. Toimitilamenot ovat kasvaneet vuoden 2010 jälkeen kolmanneksella ja ICT-kulut jopa 89 prosenttia. Myös investointivelka on kasvanut, eikä tilojen kunnossapidostakaan ole kyetty huolehtimaan riittävästi. Poliisilla ei myöskään ole suoria keinoja vaikuttaa tilakuluihin.  

Selvityksen mukaan myös useat poliisin toimintaa ohjaavan lainsäädännön muutokset ovat olleet nopeasti valmisteltuja, eikä niiden vaikutuksia poliisin toimintaan tai rahoitukseen ole arvioitu kunnolla eikä vaikutuksia ole myöskään jälkikäteen seurattu. 

Kokonaisuudessaan ongelmaksi selvityksessä havaittiin myös se, että valtion talousarvioissa poliisin toimintaa ohjataan useilla tulostavoitteilla, joista osaan poliisi ei pysty itse suoraan edes vaikuttamaan. 

Poliisin menot ovat kasvaneet jo vuodesta 2017 suhteessa määrärahoja enemmän. Vajetta on paikattu usealla määräaikaisella lisärahoituksella. Vuoden 2024 kehyspäätöksen ja sisäministeriön menoehdotuksen välillä on jo jopa 90 miljoonan euron ero. Selvitysraportin mukaan nykyinen tilanne ei tule korjaantumaan itsestään.