Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtioneuvoston kanslian yhteyteen on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti määrä perustaa itsenäinen ja riippumaton lainsäädännön arviointineuvosto. Tarkoituksena on kehittää lainvalmistelun laatua ja erityisesti parantaa lainsäädännön vaikutusten arviointia. Tämä on tervetullutta, sillä monista lainvalmistelun laadusta tehdyistä selvityksistä ilmenee, että vaikutusten arvioinnit ovat usein ontuvia.
Hallituksen kärkihankkeita koskevassa toimintasuunnitelmassa linjataan vaikutusarviointielimen toiminnan painopisteeksi erityisesti taloudellisten vaikutusten arviointi ml. vaikutukset ihmisten ja yritysten toimintaan (hallinnollinen taakka) sekä vaikutukset kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Lisäksi ehdotetaan, että neuvosto voisi tehdä aloitteita lainvalmistelun laadun, erityisesti vaikutusten arviointien laadun ja arviointitoiminnan, parantamiseksi.
On vaarana että arviointineuvosto omalta osaltaan vinouttaa entisestään arviointia taloudellisten vaikutusten arvioinnin suuntaan sen keskittyessä juuri taloudellisiin vaikutuksiin ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnit ilmenevät pintapuolisina. Kuitenkin tällä hallituskaudella erityisesti lainsäädännön yhteiskunnallisten vaikutusten arviot, kuten vaikutukset köyhyyteen, eriarvoisuuteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja eri väestöryhmien asemaan, ovat osoittautuneet usein puutteellisiksi. On myös muistettava, että yhteiskunnalliset vaikutukset saattavat muodostua hyvinkin taloudellisiksi, esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten kautta (esim. menetetty työpanos, hoitokulut, mahdollisesta rikollisuudesta aiheutuvat kulut). Onkin tärkeää varmistaa, että yksikkö tulee toiminnassaan huomioimaan myös yhteiskunnalliset vaikutukset, koska kyseiset vaikutukset voivat olla yhteiskunnassa hyvinkin merkittäviä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: