Vastaanottokeskuksilla on tärkeä ensivaiheen tehtävä kertoa turvapaikanhakijoille suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä. Tässä informaatiossa tulisi nykyistä vahvemmin nostaa esiin myös uskonnonvapauden periaate. Suomessa on myös oikeus vaihtaa uskontoa.
Vuoden 2015 aikana Suomeen tuli 32 478 turvapaikanhakijaa. Määrä on lähes kymmenkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Suuri osa tulee islamilaisista maista.
Turvapaikanhakijat tulevat tyypillisesti maista, joissa uskonnon- ja sananvapautta, yhdistymisvapautta ja kokoontumisvapautta rajoitetaan. Useat heistä pakenevat kotiseudultaan juuri näiden oikeuksien puutteen vuoksi.
Vastaanottokeskuksissa on esiintynyt jännitteitä sunni- ja shiiamuslimien välillä. Hakijoiden keskuudessa on ilmennyt myös kiinnostusta kristinuskoa kohtaan. Jotkut ovat kääntyneet kristityiksi ja kertoneet sen jälkeen joutuneensa vainotuiksi maanmiestensä taholta.
Olen saanut lukuisia viestejä, joissa on ihmetelty vastaanottokeskuksissa työskentelevien tai vapaaehtoisten torjuvaa suhtautumista kristillisen sanoman esillä pitämiseen maahanmuuttajien keskuudessa.
Kerrotun mukaan vastaanottokeskukseen kutsuttiin paikallinen seurakunta pitämään joulutilaisuutta, mutta pastorille annettiin ohjeeksi poistaa ohjelmistosta laulut, joissa puhutaan Jeesuksen syntymästä. Sensuuri on turhaakin, sillä myös muslimit kunnioittavat Jeesusta profeettana, joka syntyi neitseestä. Toisessa tapauksessa kerrottiin, että vastaanottokeskuksessa oli estetty halukkaiden turvapaikanhakijoiden osallistuminen seurakunnan tiloissa järjestettyyn tilaisuuteen.
Uskonnonvapaus on universaali ihmisoikeus, joka merkitsee oikeutta harjoittaa ja toteuttaa omaa uskontoa, oikeutta uskonnottomuuteen sekä oikeutta vaihtaa uskontoa. Uskonnonvapaus ei siis ole ainoastaan eikä edes ensisijaisesti oikeutta kieltäytyä uskonnonharjoittamisesta. Maahantulijoita on turhaa ja väärin yrittää eristää uskonnottomalle vyöhykkeelle. Myös seurakunnilla ja kristityillä on täysi oikeus pitää esillä kristinuskon sanomaa maahanmuuttajien keskuudessa.
Suomessa perustuslaki turvaa uskonnonvapauden. Uskosta saa puhua ja sitä saa julkisesti harjoittaa. Uskonnosta saa myös luopua, ja uskonnon vaihtaminen tai "uskoon tuleminen" on kaikille sallittua. Mikään uskontokunta ei voi oman jäsenistönsä uskonnonvapautta rajoittaa. Erityisesti on syytä puolustaa islamilaisen väestön oikeutta täyteen uskonnonvapauteen, sillä joidenkin islamin tulkintojen mukaan muslimilla ei olisi oikeutta vaihtaa uskontoa.
Reilun puolen vuoden sisällä vastaanottotoimintaan on kytkeytynyt noin 10 000 vapaaehtoistyöntekijää. Myös suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden on tärkeää sisäistää uskonnonvapauden periaatteet. Kulttuurien ymmärtämistä ja uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa vastaanottokeskuksissa työskentelevien osalta.