Kaikkia pikkulasten rokotteita on otettu alkuvuonna vähemmän kuin vuosi sitten. Joissain sairaanhoitopiireissä rotavirus-, pneumokokki- tai viitosrokotussarjaan kuuluvien rokoteannosten kattavuudet ovat merkittävästi matalampia kuin viime vuoden toukokuussa. Alueelliset erot ovat suuria. 

Koronaepidemia on vaikuttanut lasten ja nuorten kansallisen rokotusohjelman toteutukseen. Monissa kunnissa neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja on rajattu. Lisäksi vanhemmat ovat siirtäneet neuvola-aikoja koronatilanteen takia. 

Valtakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi viitosrokotteen saaneiden lasten osuus on laskenut 6—16 prosenttiyksikköä riippuen rokoteannoksesta. Viitosrokote antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja Hib-tauteja vastaan. Viitosrokote annetaan kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä. 

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen kattavuus on 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin viime keväänä viidessä sairaanhoitopiirissä. Muualla lasku on ollut hieman vähäisempää. Ainoastaan Itä-Savossa MPR-rokotetta on annettu hieman enemmän kuin vuosi sitten. Myös pneumokokkirokotetta ja rotavirusrokotetta on annettu vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. 

Koulujen siirryttyä etäopetukseen myös käynnit kouluterveydenhuollossa ovat vähentyneet. Koulujen avautuessa on tärkeää huolehtia kouluterveydenhuollossa annettavista rokotteista ja terveystarkastuksista. 

Erityisen tärkeää on, että kaikki peruskoulun päättävät ovat saaneet kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteen, tytöt kaksi annosta HPV-rokotetta ja kaikki, joilta suoja puuttuu, myös vesirokkorokotteen.  

Kansallinen rokotusohjelma on suunniteltu niin, että rokotteet antavat suojaa juuri oikeaan aikaan. Sekä neuvola- että kouluterveyshuollon käynneistä on tärkeää  huolehtia  myös poikkeusoloissa, jotta rokotussuojaan ei jää puutteita. Rokotusohjelman mukaisista rokotuksista on tärkeää huolehtia myös poikkeusoloissa.