Turpeen polton tiedetään olevan ympäristövaikutuksiltaan monihaitallinen energiamuoto, josta on tulevaisuudessa luovuttava. Turpeen poltolla on negatiivisia vaikutuksia ilmastolle ja vesistöille.  

Vesistöpäästöjen osalta turvetuotannon vaikutukset ympäristölle ovat kestämättömällä pohjalla. Yli- ja ohijuoksutukset alapuolisiin vesistöihin ovat luonnonolosuhteiden johdosta vääjäämättömiä. Turpeen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat jopa suurempia kuin kivihiilellä. Huomioon tulee myös ottaa, että turpeen energiasisältö on kuitenkin kivihiiltä heikompi.  

Tutkijoiden mukaan maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa esimerkiksi luopumista kokonaan kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Turpeen polttoa tulisi tarkastella yhtä lailla energiamuotona, josta on päästävä eroon. Suomen energia- ja ilmastostrategia saikin syksyn 2016 aikana runsaasti kritiikkiä siitä, että kivihiiltä ryhdytään korvaamaan turpeen poltolla. 

EU on esittänyt tiukat vaatimuksensa jäsenmaiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomi hyväksyi lisäksi Pariisin ilmastosopimuksen vastikään syksyllä. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on ohjata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. 

Turvetuotannolle ohjattavat vuosittaiset tuet ovat julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Bioenergia ry käy parhaillaan massiivista mainoskampanjaa turvetuotannon lisäämiseksi. Kampanjassa annetaan ymmärtää, että turvetta polttamalla ratkaistaan Suomen kestävyysvaje.  

Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin on ristiriidassa sen kanssa, että turvetta voitaisiin ajatella kansallisena kultakaivoksena.