Viimeksi julkaistu 27.11.2021 14.07

Kirjallinen kysymys KK 424/2016 vp 
Mikko Savola kesk 
 
Kirjallinen kysymys ajokortin menettämisestä rikesakkojen seurauksena

Eduskunnan puhemiehelle

Rikesakkojen määrät pääosin kaksinkertaistuivat syyskuun alusta alkaen, minkä seurauksena on käyty vilkasta keskustelua sakotusjärjestelmämme oikeudenmukaisuudesta. Monelle ammatikseen autoa ajavalle tai ammatissaan paljon autoa tarvitsevalle yksittäisen sakon suuruutta suurempi haitta on kuitenkin mahdollinen ajokortin menettäminen. 

Ajokortin menettää määräajaksi, jos on vuoden sisällä saanut kolmet sakot tai kahden vuoden sisällä neljät. Näihin sakkoihin lasketaan yleisempien ylinopeussakkojen lisäksi myös muut sakot, kuten esimerkiksi sakot kännykkään puhumisesta ajon aikana.  

Rikesakko on päiväsakkoa lievempi rangaistus, jonka määrää yleensä poliisi. Rikesakkoja annetaan vuosittain noin 300 000, joista suurin osa määrätään pienistä ylinopeuksista.  

Uusien tietojen mukaan rikesakkojen määräämisessä tapahtuu uusi merkittävä muutos lokakuun alussa. Rikesakon rajaa alennetaan yhdellä kilometrillä: siis jatkossa autoilija saa rikesakon, jos ylinopeutta on 7—20 kilometriä tunnissa. 

Päiväsakon raja on ylinopeudessa 21 kilometriä tunnissa . Suoraan kortin menettämiseksi ylinopeutta pitää olla yli 36 kilometriä tunnissa yli sallitun ja päiväsakkojen määrän tulee olla 22 tai enemmän. Ajokiellon kesto vaihtelee kuukaudesta puoleen vuoteen. 

On selvää, että erityisen suuresta ja reilusta toistuvasta ylinopeudesta sekä rattijuopumuksesta on ajo-oikeus otettava väliaikaisesti pois. Kuitenkin pienemmistä rikkeistä kortin menettäminen yhtä monesta kerrasta tuo kohtuutonta haittaa, mikäli auto on välttämätön osa työtehtävien toteuttamista. Ajokielto ei tuo ainoastaan sen kohteena olevalle henkilölle henkilökohtaista haittaa. Sen myötä kärsii myös työnantaja. Pahimmassa tapauksessa ajokielto vaikuttaa työskentelyn estymisen kautta koko valtiontalouteen verotulojen menetyksinä tai ajamisen jatkamiseen ilman ajokorttia. 

Sakotusjärjestelmän on aina perustuttava liikenneturvallisuuden parantamiseen. On syytä kuitenkin kysyä, onko toimeentulon hankkimisen edellytyksiä tarpeen hankaloittaa tai jopa estää pienimpien rikkeiden perusteella.  

Ajo-oikeuden menettämisen haitat ovat ymmärrettävästi myös suuremmat ruuhka-Suomen ja keskustojen ulkopuolella, missä etäisyydet ovat pitkiä eikä julkista liikennettä voi käyttää työmatkojen tekoon. 

Mielestäni lievistä ylinopeuksista ei tulisi määrätä liian herkästi ajokieltoa, vaan asia tulisi korvata esimerkiksi kasvattamalla sakkojen suuruutta rikkeiden lisääntyessä. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kohtuullistaakseen ammattiautoilijoiden ja muiden autoa työkseen tarvitsevien ajokortin menettämisen vaatimuksia? 
Helsingissä 6.9.2016 
Mikko Savola kesk