Uuden koronaviruksen aiheuttama talouskriisi koettelee useita toimialoja, mutta ei kohtaa kaikkia aloja samalla tavalla. Yritysten auttamisessa kriisin yli on vaikeaa luoda tukimalli, joka huomioisi tasapuolisesti yritysten erilaiset kustannusrakenteet, maksukäytännöt, sesongit, alihankintaketjut ja muut ominaisuudet. 

Tapahtuma-ala poikkeaa monesta muusta alasta sikäli, että liikevaihto muodostuu vasta huomattavan paljon työn tekemisen jälkeen. Tapahtuma-alalla on yleistä, että toteuttava yritys sopii tapahtumanjärjestäjäasiakkaansa kanssa laskuttavansa ensin esimerkiksi 30 % kokonaissummasta ja loput tapahtuman päätyttyä. Suurten messujen ja festivaalien järjestäminen vaatii kuukausien työpanoksen, joten koronaviruskriisin taloudelliset vaikutukset eivät näy liikevaihdossa välittömästi poikkeustilanteen alettua, vaikka tapahtumia järjestävillä yrityksillä onkin jo tällä hetkellä tiedossaan, että kesälle suunniteltuja suuria joukkotapahtumia ei voida toteuttaa. 

Tilannetta pahentaa se, että uusia sopimuksia tulevista tapahtumista ei juurikaan tehdä, koska koronatautikriisin ajalliseen kestoon liittyy epävarmuutta. 

Joitakin koronarajoituksia on jo purettu, mutta suurten — yli 500 osallistujan — yleisötapahtumien järjestäjät ovat heikossa tilanteessa, koska näihin yrityksiin kohdistuvat rajoitukset puretaan luultavasti vasta viimeisten joukossa silloin, kun muista rajoitustoimista on jo luovuttu. Lisäksi on huomioitava liiketoiminnan kausiluontoisuus: esimerkiksi heinäkuulle suunniteltua ulkoilmafestivaalia ei voida siirtää marraskuulle, vaikka tautitilanne sen sallisikin.  

Tapahtuma-ala on aiheellista huomioida erillistuella. Koronakriisi on aiheuttanut alan yrityksissä töiden loppumisen, uusien sopimusten puuttumisen, jopa koko tilauskannan peruuntumisen ja kassakriisin. Samaan aikaan kiinteät kulut säilyvät.