Metsähallitus on muuttanut hakkuutapojaan tällä vuosituhannella. Metsähallitus hakkaa nyt nuorempaa metsää kuin aikaisempina vuosina. Metsälaista ovat poistuneet rajoitukset siitä, minkä ikäistä metsää saa hakata. Samaan aikaan valtion Metsähallitukselle esittämät tuottovaatimukset ovat nousseet. Liiketoiminnan voittoa pitäisi nostaa viime vuoden 107 miljoonasta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tutkijoiden mukaan Metsähallituksen tuottotavoitetta pitäisi puolestaan laskea, jottei Metsähallitus hakkaa liian nuorta metsää. 

Tilanteen toinen haaste liittyy Metsähallituksen laskelmissaan käyttämään korkoon. Laskentamallien avulla metsätaloudessa haetaan taloudellisesti parasta hakkuuhetkeä. Metsähallitus pyrkii maksimoimaan nettotuloja laskemalla tulevien hakkuiden niin sanottua nykyarvoa neljän prosentin diskonttokorolla. Nettotulojen nykyarvon maksimoinnissa valittu korko vaikuttaa olennaisesti siihen, minkä ikäiseksi metsä puhtaasti talousmielessä kannattaa kasvattaa. Ylen uutisen laskelmien mukaan esimerkkimetsää kannattaisi kahden prosentin korolla kasvattaa 107-vuotiaaksi, mutta Metsähallituksen käyttämällä neljän prosentin korolla ainoastaan 63-vuotiaaksi. Tutkijat ovatkin arvostelleet Metsähallitusta liian korkeiden korkojen käyttämisestä laskelmissaan. Mikäli laskelmat tehdään liian korkeilla koroilla, kiertoajat lyhenevät eli metsää avohakataan yhä nuorempana, mikä vähentää metsän kykyä toimia hiilinieluna, jolloin se toimii yhteisiä ilmastotavoitteita vastaan. 

Metsien hakkuuiän nostamista puoltaa myös Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala, jonka mukaan jatkuvalla metsänkasvatuksella voi saavuttaa paremmat tuottotavoitteet kuin metsien avohakkuilla. Keskustelussa on hyvä ottaa huomioon myös suomalaisten yleisen asenneilmapiirin muuttuminen avohakkuista. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä on jo saavuttanut vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.