Susien liikehdintä ihmisten pihoissa ja lähellä aiheuttaa laajaa huolestumista. Sudet aiheuttavat vahinkoa omaisuudelle ja rajoittavat ihmisten elämää meillä lounaisessakin Suomessa. Esimerkiksi lapsille joudutaan järjestämään erityisiä koulukyytejä susien vuoksi. 

Nyt kaatolupia on vaikea saada jopa häiriintyneille yksilöille. Sudenpyynti on hankaloitunut nyt kuitenkin entistä enemmän juridisten kysymysten tullessa mukaan kuvaan.  

Suomen riistakeskus myönsi Varsinais-Suomeen Pöytyän, Oripään ja Loimaan alueelle yhden sudenkaatoluvan tammikuussa. Lounaiseen Suomeen Köyliön, Laitilan ja Raaseporin laumoihin haettiin myös sudenkaatolupia, mutta riistakeskus hylkäsi ne tänä vuonna. 

Riistakeskuksen päätöksistä valitetaan nyt  nopeasti. Esimerkiksi  Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta-Varsinais-Suomi valitti Pöytyän alueen päätöksestä ja haki sille täytäntöönpanokieltoa, kunnes asia on ratkaistu. Turun hallinto-oikeus päätti asettaa kaatoluvan täytäntöönpanokieltoon. Hallinto-oikeus perustelee ratkaisuaan täytäntöönpanokiellosta uhalla muutoksenhaun hyödyttömyydestä, mikäli susi tapetaan ennen ratkaisun antamista.  

Tällainen toimintatapa tekee kannanhoidollisen sudenpyynnin käytännössä mahdottomaksi. Valituksilla voidaan käytännössä estää lähes kaikki pyynti tulevaisuudessa, myönnettiin lupia tai ei. Juridiset ratkaisut kannanhoidossa ovat kaiken kaikkiaan erikoisia. 

Suden kannanhoitosuunnitelma on tehty vuonna 2014, mutta jo nyt mm. Metsästäjäliitto on irtautunut siitä huolimatta suunnitelman tavoitteesta rakentaa luottamusta eri toimijoiden välillä. Metsästäjien ja susikantaa tutkivien välillä on kuilu, koska kanta-arviointia ei pidetä kyllin läpinäkyvänä ja luotettavana. Kannanhoitosuunnitelma kaipaa päivitystä ja luottamusta eri toimijoiden välille. Koko järjestelmään tarvitaan läpinäkyvyyttä. Ministeriön aktiivista roolia tarvitaan tämän luottamuksen luomisessa, sillä susikysymykset koskettavat yhteiskuntaa laajasti.  

Pitkällä tähtäimellä tulisi pohtia, kuinka Suomi kehittää susipolitiikkaansa. Tulisi pohtia, olisiko tarkoituksenmukaista, että Suomessa susi luokiteltaisiin EU:n luontodirektiivin liitteeseen V laajemmin tai jopa koko maan alueella eikä ainoastaan poronhoitoalueella. Myös Baltiassa susi kuuluu luontodirektiivin liitteeseen V. Häirikkösudet ja asutuksen lähelle tulevat sudet aiheuttavat vahinkoa ja turvallisuusongelmia myös muualla kuin poronhoitoalueella.