Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Velkaantuminen on yksi merkittävimmistä syrjäytymisen syistä. Tammikuussa 2019 opintolainoja nostettiin enemmän kuin koskaan, 285 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 opintolainaa uusittiin siten, että valtiontakauksen määrää nostettiin 300 eurosta 400 euroon. Sen lisäksi luotiin opintolainahyvitys, jonka myötä osa opintolainasta hyvitetään opiskelijan valmistuessa määräajassa. Vuonna 2017 opintolainaa uudistettiin siten, että valtiontakauksen määrä nousi 650 euroon. Samassa yhteydessä opintolainan takaus sallittiin myös opiskelijoille, joilla on luottohäiriö. Vuoden 2017 uudistuksessa korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa myös vähennettiin, mutta toisen asteen opiskelijoiden kohdalla näin ei tehty.
Noin kolmasosa opintolainaa nostaneista on ammattiin opiskelleita, mutta he vastaavat melkein kahdesta kolmasosasta takausvastuista (lähde: Kelan opintoetuustilasto 2017/2018 — https://kela.fi/vuositilastot_kelan-opintoetuustilasto). Todennäköisyys siis ammattiin opiskelevalla ajautua opintolainan kanssa maksuvaikeuksiin on moninkertainen yliopisto-opiskelijoihin verrattuna. Tämä herättää pohtimaan, miksi juuri ammattiin opiskelevien opintolainojen nosto on kasvanut kaikista nopeimmin, vaikka opintorahaan ei vuoden 2017 uudistuksessa koskettu eikä opintolainan tarpeen olisi sen myötä pitänyt kasvaa.
Suurin huolenaihe on ammatillisen opiskelijoiden velkaantumisen aiheuttama syrjäytyminen, jonka seuraukset ovat niin yhteiskunnalle kuin myös erityisesti yksilölle merkittävät. Syrjäytyminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, terveyseroja sekä eriarvoisuutta. Olen huolissani myös ammattiin opiskelevien nuorten taloustaitojen riittävyydestä sekä maksuvaikeuksien myötä syntyneiden maksuhäiriömerkintöjen aiheuttamista ongelmista, joilla on kauaskantoisia seurauksia nuoren elämään. Opintolainasta elävä mielikuva edullisena lainana pohjautuu pitkälti niiden keskikorkoon, 0,48 %. Mikäli laina kuitenkin siirtyy maksuvaikeuksien vuoksi perintään, ovat sen kulut ja korot moninkertaiset.
Tällä hetkellä noin kolme neljäsosaa Kelan takausvastuun myötä maksamista opintolainoista on ulosotossa, mikä tarkoittaa sitä, että käytännössä Kelan kanssa sovitusti lainojaan lyhentää vain noin neljäsosa. Tätä kehityskulkua seuratessa merkittävä huoli on maksuongelmien määrän kasvu sekä velkaongelmien realisoituminen myöhemmässä vaiheessa opintolainakannan nopean kasvuvauhdin myötä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: