Viimeksi julkaistu 27.11.2021 15.19

Kirjallinen kysymys KK 469/2018 vp 
Jaana Pelkonen kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys tyttöjen aseman edistämisestä Suomen kehityspolitiikassa

Eduskunnan puhemiehelle

Kehittyvien maiden tytöt kohtaavat syrjintää, väkivaltaa ja epäoikeudenmukaista kohtelua. Tytöillä on sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tyttöjä syrjitään myös ikänsä vuoksi. Siksi haasteet ja ratkaisut eivät tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen ole aina samat. Sen vuoksi tyttöjen kohtaamaan syrjintään tulee kiinnittää erityistä huomiota.  

Tyttöjen oikeuksien edistämisessä on kyse paitsi tasa-arvosta myös kokonaisten yhteisöjen ja yhteiskuntien kehityksen avaimista. Tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämisellä on suotuisa vaikutus köyhyyden poistamiseen. Se on avaintekijä ihmisoikeuksia kunnioittavien, sosiaalisesti oikeudenmukaisten ja kriisinsietokykyisten demokraattisten yhteiskuntien kehityksessä. Naiset myös tutkitusti sijoittavat tuloistaan enemmän perheidensä hyväksi: 90 prosenttia miesten vastaavaan 30—40 prosenttiin. Tasa-arvon toteutuminen sekä haitallisten sukupuolistereotypioiden purkaminen auttavat myös poikia pois ahtaista rooleista ja menestymään. 

Suomi nosti naiset ja tytöt kehityspolitiikan painopistealueeksi kuluneen vaalikauden aikana ensimmäistä kertaa. Kuitenkin painopistealueen rahoitus väheni noin 40 prosenttia osana kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksia. Niin kehityspoliittinen toimikunta (KPT) kuin ulkoministeriön Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 ovat todenneet, että painopistealue vaatii vielä kehittämistä. KPT on raportissaan muun muassa todennut, että Suomen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa on uudistettava, jotta se edistäisi entistä paremmin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vahvistaisi tuloksellisemmin naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia. Tuore ulkoinen arviointi on kehottanut ulkoministeriötä muun muassa selkeyttämään tasa-arvostrategiaansa. Suomen kehitysyhteistyöohjelmista noin 35 prosenttia edistää pää- tai osatavoitteena sukupuolten tasa-arvoa, kun EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolten tasa-arvon tulisi olla joko pää- tai merkittävä osatavoite vähintään 85 prosentissa kaikista uusista kehitysyhteistyöohjelmista. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Ottaako hallitus tosissaan tavoitteen nostaa sukupuolten tasa-arvoa pää- tai osatavoitteena edistävien kehitysyhteistyöhankkeiden määrän 85 prosenttiin, kuten se on EU:n tasa-arvoa edistävässä toimintasuunnitelmassa sitoutunut tekemään, ja millaisin askelin osuus saavutetaan sekä  
kuinka hallitus varmistaa, että tytöille erityiset haasteet ja tarpeet huomioidaan kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyöohjelmissa, ettei tyttöjä vain näennäisesti mainita omana ryhmänä naisten aseman edistämisen rinnalla? 
Helsingissä 14.11.2018 
Jaana Pelkonen kok 
 
Emma Kari vihr 
 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
Jani Toivola vihr 
 
Hanna Sarkkinen vas 
 
Sari Tanus kd 
 
Johanna Karimäki vihr 
 
Kristiina Salonen sd 
 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
 
Olli-Poika Parviainen vihr