Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Saamen kielten kielenhuollosta Suomessa vastaavan Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) tämänhetkinen rahoitus on päättymässä vuoden lopussa. Jotta se pystyisi toimimaan kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen eli pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielen hyväksi, rahoitusta tarvittaisiin arvioiden mukaan noin 370 000 euroa vuodessa. Ensi vuoden budjettiin hallitus on kuitenkin esittänyt vain tästä vain puolet, 184 000 euroa.
Kielikaltion koltankielinen työntekijä lopetti työssään lokakuun lopussa. Inarinsaamenkielinen kielineuvonta loppui elokuussa, ja pohjoissaamenkielinen neuvonta on loppumassa vuoden loppuun mennessä.
Saamen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) on ollut konkreettinen toimija saamen kielten elvytyksessä jo viiden vuoden ajan. Sen tehtävänä on vahvistaa ja kehittää saamen kieliä. Kielikaltio hyväksyy uutta terminologiaa, normittaa kieltä, jakaa tietoa, tekee kielenhuoltoa, työskentelee paikannimien ja nimipalvelun parissa sekä tarjoaa kielineuvontapalvelua.
Toiminnan rahoitus on keskeytynyt toistuvasti viimeisten viiden vuoden aikana, eikä pysyvää rahoitusta ole löytynyt. Kielikaltiota on rahoitettu yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa. Norjan valtio on varmistanut, että Kielikaltion toiminnalla on pysyvä, jopa kolmen miljoonan kruunun vuosirahoitus.
Suomessa koltan- ja inarinsaamen kielet ovat vakavasti uhanalaisia. Kielikaltion työn ansiosta Suomessa puhuttaville saamen kielille muodostuu uusia sanoja ja niitä vakiintuu kielenkäyttöön.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: