Kalan kysyntä on Suomessa kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Suomalaiset haluavat syödä kotimaista kalaa, mutta vain 20 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Kotimaisen kalan käyttö on romahtanut, vaikka kalan kysyntä on kaksinkertaistunut.  

1990-luvun alussa Suomessa kasvatettiin 20 miljoonaa kiloa lohikalaa. Nykyisin Suomessa kasvatetaan enää noin 12 miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Lohikaloja tuodaan Suomeen Norjasta ja Ruotsista lähes 37 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä johtaa kalatalouden tuoton ja työpaikkojen virtaamiseen ulkomaille. Myös alan yritysten omistus uhkaa karata maamme rajojen ulkopuolelle. 

Valtaosa suomalaisista syö kalaa, ja heistä enemmistö haluaa syödä enemmän nimenomaan kotimaista kalaa. Tästä huolimatta tuomme suurimman osan kalastamme ulkomailta. Suomella on erinomaiset olosuhteet kestävään kalankasvatukseen. Puhtaat vesistöt, tuotannon vastuullisuus, puhtaus ja raaka-aineen terveellisyys ovat kilpailutekijöitä myös ulkomaankaupassa.  

Kalanviljelyn vaikutus ympäröivään luontoon on aina arvioitava tarkasti. Onkin hyvä huomata, että ympäristövaikutukset ovat nykyään selvästi pienemmät verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Siksi viranomaisilla olisi edellytyksiä suhtautua avoimemmin uusiin kalanviljelyhankkeisiin etenkin silloin, kun ne perustuvat uuden sukupolven ympäristöystävällisiin rehuihin, monitorointiin uusista kalanviljelyalueista ja uusiin menetelmiin. 

Kalankasvatuksen lupia myönnetään kuitenkin tätä nykyä niukasti, ja lupien myöntämiskäytännöt ovat joiltain osin epäjohdonmukaisia ja ylivarovaisia.