Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Uhanalaisen järvilohen tilanne on kriittinen. Ihmisen toiminnan seurauksena lohen elintila on kaventunut olemattomaksi, ja yhdistettynä liialliseen kalastukseen lohikanta on pudonnut huolestuttavalle tasolle.
Keskeisenä tekijänä järvilohen ahdingolle voidaan nähdä lohille tärkeiden elinalueiden kaventuminen jokien patoamisen johdosta. Kalojen vaellusreitit ja kutualueet Suomessa ovat pitkälti tuhoutuneet vesivoiman rakentamisen myötä. Sähköyhtiöt on velvoitettu korvaamaan patoamisesta aiheutuvia haittoja kustantamalla lohenistutuksista aiheutuvia kuluja. Tutkijoiden mukaan kalaistutukset eivät kuitenkaan ole toimineet toivotusti.
Järvilohen salakalastus pahentaa ongelmaa entisestään. Täysi-ikäisiä lohia tarvittaisiin emokaloiksi uusia istutuksia varten, mutta sukukypsiä kaloja ei tahdo riittää. Asiantuntijoiden esittämien arvioiden mukaan jopa 99 prosenttia järvilohesta joutuu kalastajan saaliiksi ennen kutuvaelluksen päättymistä.
Luvattoman kalastuksen haittoja uhanalaiselle järvilohelle ei selvästi ymmärretä, ja salakalastuksesta onkin tullut arkipäivää. Kalastuksenvalvojien resurssit eivät mitenkään riitä kaikkien salakalastajien tavoittamiseksi. Salakalastajat esimerkiksi liikkuvat kielletyillä alueilla entistä useammin myös öisin. Luvattomasta kalastuksesta annettavat sanktiot eivät tunnu olevan riittävän suuri pelote, sillä samoja tekijöitä on tavoitettu kohteista uudelleen.
Nykyiset kalastusta rajoittavat toimet ja salakalastuksesta seuraavat rangaistukset eivät näytä johtavan järvilohikannan elpymiseen. Mikäli järvilohi halutaan pelastaa, on toimiin ryhdyttävä pian. Kalastuslain sääntelyn riittävyys tulisi tarkastaa järvilohen osalta, ja lohen salakalastuksesta annettavien rangaistusten nostoa tulisi pohtia. Uhanalaisille kalalajeille olisi myös määrättävä korvausarvo, kuten on muilla rauhoitetuilla eläinlajeilla ja rauhoitetuilla kasvilajeilla. Kalastuksenvalvojien riittävät resurssit kitkeä salakalastus tulisi varmistaa. Lisäksi järvilohen suojelemiseksi olisi selvitettävä, voidaanko turhia patoja purkaa tai rakentaa voimalaitoksia ohittavia kalateitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: