Koirien hyökkäykset ihmisiä sekä toisia koiria kohtaan ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta. Korona-aikana koirien hankkiminen on lisääntynyt, ja asiantuntijat ovat arvioineet tämän näkyvän tulevina vuosina myös koirahyökkäysten kasvuna. Pahimmillaan koiran purema voi johtaa ihmisellä haavan tulehtumiseen ja myös pysyvään vammautumiseen. Joidenkin koirien geneettinen ominaisuus saa ne lukittamaan leukansa purressa, jolloin pureman aiheuttama kudosvaurio on vakavampi. 

Suomessa on uutisoitu viime vuosina myös koiriin kohdistuneista hyökkäyksistä, joiden seurauksena toinen koira on kuollut vammoihinsa. Kaikilla omistajilla ei ole kykyä ja ymmärrystä kouluttaa koiraansa, eikä niiden elekieltä osata lukea. Jokin tietty koirarotu saatetaan hankkia esimerkiksi ”statusarvon” vuoksi, vaikka oma osaaminen ja koulutustaito eivät riittäisi kyseisen koiran yhteiskuntakelpoiseksi kouluttamiseen. Tämä johtaa helpommin tilanteisiin, joissa koira voi aiheuttaa vaaraa ympäristölleen. Myös koiranomistajia koskevan lainsäädännön huono tuntemus ja välinpitämättömyys johtavat siihen, että koiria pidetään taajama-alueilla irti siihen soveltumattomilla alueilla, mikä on taas koirahyökkäyksiä aiheuttava tekijä. 

Voimakkaasti kasvanut koiranpentujen kysyntä näkyy myös pentutehtailun kasvuna: kaikki koiranpennun haluavat eivät ole valmiita tutustumaan rotuun ja odottamaan, vaan koira halutaan mahdollisimman nopeasti, ja tällöin koiran taustoihin ei välttämättä olla valmiita perehtymään. Näin koira voidaan ottaa jalostukseen sopimattomista vanhemmista ja mahdolliset käytösongelmat voivat myös yllättää omistajat, jotka eivät tiedä koiransa perimästä mitään. Koiran hankkiminen liian hätäisesti voi johtaa myös eläimen hoidon laiminlyömiseen. Usein koirahyökkäyksiin ja eläinsuojelurikoksiin saattaa liittyä myös omistajan elämänhallinnan puute sekä päihdeongelma. Päihtymys koiraa ulkoilutettaessa ja hoidettaessa voi myös aiheuttaa vahinkoja, joiden seurauksena hyökkäyksiä voi tapahtua helpommin. 

Vuonna 2019 Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö vastaajista kannatti koirahyökkäysten ehkäisemiseksi jonkinlaista koira-ajokorttia. Myös kuonokopan pakollisuus tietyille roduille ja tiettyjen koirarotujen kieltäminen olivat ehdotettujen keinojen kärjessä. Euroopassa muun muassa Tanskassa on kokeiltu koirarotukieltoja keinona puuttua koirahyökkäyksiin. Kielto on koskenut tilastoinnin perusteella eniten hyökkäyksiä tekeviä koirarotuja. Kielto ei ole kuitenkaan tuonut toivottua tulosta  eikä  ole  onnistunut  vähentämään koirahyökkäyksiä. Tiettyjä koirarotuja saatetaan piilotella. Espanjassa tiettyjen koirarotujen omistaminen edellyttää lisenssiä. Lisenssiä edellyttävän rotuista koiraa ei saa ulkoiluttaa päihtyneenä. 

Koirien hyökkäykset ovat olleet kasvussa jo ennen korona-aikaa, ja ”pentubuumi” tulee mitä todennäköisimmin näkymään yhä suurempina määrinä vaaratilanteita.