Monen asiantuntijatahon mielestä olisi syytä harkita veropohjan laajentamista koskemaan makeisten ja jäätelön lisäksi myös muita sokeripitoisia tuotteita. Asialle on vankat kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset perusteet. Myös WHO on kehottanut kaikkia maita aloittamaan sokeripitoisten juomien verottamisen. WHO:n mukaan hinnannousu voi vähentää merkittävästi epäterveellisten virvoitusjuomien kulutusta.
1. Kansanterveys ja hyvinvointi-investoinnit
Sokeriveron laajentamisella olisi tärkeitä terveyspoliittisia vaikutuksia. Runsas sokerin syönti on yksi merkittävä osatekijä kansansairauksien synnyssä, mikä taas on yhteiskunnalle kallista ter-veydenhoidon kustannusten ja sairauspäivien muodossa. Esimerkiksi SOSTE toteaa, että ehdotus poistaa makeis- ja jäätelövero ei tue pitkäjänteistä investointiajattelua ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämistä, vaan painottaa kaupallista etua tietyille toimialoille.
Runsaalla sokerin syönnillä on yhteys muun muassa lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä hampaiden reikiintymiseen ja eroosioon. Huolestuttava seikka on lasten ja nuorten runsas sokerin käyttö. Noin 14 prosenttia kokonaisenergiasta tulee sokerista. Keskeinen syy lasten ja nuorten ylipainon jatkuvaan kasvuun on sokeri. Myös lasten suunterveys on heikentynyt.
Hallituksen ehdotuksessa makeisten ja jäätelön valmisteveron poistamisen perusteluina ovat veron piirissä olevien toimijoiden hallinnollisen taakan lisääntyminen ja neutraalisuusongelmat. Monet asiantuntijat näkevät kuitenkin nämä perustelut toissijaisina, kun vaakakupissa on kansanterveys. Väestön terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi tarvitaan monia samanaikaisia ja -suuntaisia toimia, joita yhteiskunnan eri sektorit toteuttavat. Siksi veron laajentaminen on tärkeää sen tukiessa mm. suosituksia, ohjausta ja tiedottamista sokerin haitoista.
Päätöksenteon tulee perustua terveys- ja hyvinvointi-investointiajatteluun, jolloin päätökset vaikuttavat pitkään ja lisäävät väestön toimintakapasiteettia.
2. Valtiontalous
Sokeriverolla olisi tärkeä merkitys valtiontalouden tukemisessa. Makeisten ja jäätelön verottaminen on tuonut tuloja valtiolle reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja sokerivero toisi enemmän. Jos vero jää pois, menetetään tulot ja lisätään menoja kansansairauksien hoidon kustannuksina.
Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa verotusta tulisi kohdentaa niin, että sillä tuetaan terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisyä ja vähennetään siten terveydenhuollon kustannuksia sekä edistetään ihmisten työkykyä.
Veron tulisi määräytyä lisätyn sokerimäärän mukaan riippumatta siitä, missä tuotteessa sitä käytetään. Vero kohtelisi tällöin eri tuoteryhmiä oikeudenmukaisesti. Myös joulukuussa 2016 voimaan tulevan elintarviketietoasetuksen mukaan sokerin ilmoittaminen ravintoainemerkinnöissä helpottaisi veron kantamista. Perustan veron laajentamiselle tulisi olla kansanterveydellinen. Edellä mainittujen kriteerien täyttyessä sokerivero ei olisi EU-säännösten vastainen eikä sisältäisi valtiontueksi katsottavaa valikoivaa verotukea.
Alhaisella jäätelön ja makeisten verolla ei ole todettu merkittäviä tuloksia kulutuksen laskussa. Riittävän korkea vero lisäisi veron vaikuttavuutta ja tukisi terveyttä edistäviä valintoja. Riittävän korkea vero voisi myös motivoida kehittämään vähemmän sokerisia ja sokerittomia tuotteita, jotka olisivat myös edullisempia. Tällöin yksilön terveelliset valinnat voisi tehdä helpoiksi ja mahdollisiksi myös niille, joilla on taloudellisia vaikeuksia selvitä arjesta.
3. Yhteenveto
— Nykyisen valmisteveron tasoa tulee nostaa ja veropohjaa laajentaa koskemaan myös muita lisätyn sokerin lähteitä. Runsas sokerin syönti on yksi merkittävä osatekijä kansansairauksien synnyssä.
— Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa verotusta tulisi kohdentaa niin, että sillä tuetaan terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisyä ja vähennetään siten terveydenhuollon kustannuksia sekä edistetään ihmisten työkykyä. Päätöksenteossa tarvitaan pitkäjänteistä investointiajattelua.
— Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi. Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan pohjaa aikuisiän fyysiselle terveydelle.
— Väestön terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi tarvitaan monia samanaikaisia ja -suuntaisia toimia, joita yhteiskunnan eri sektorit toteuttavat. Sokeriveron käyttöönotto on niistä yksi.
— Sokeriverolla olisi tärkeä merkitys valtiontalouden tukemisessa.
— Veron määräytyminen lisätyn sokerimäärän mukaan riippumatta siitä, missä tuotteessa sitä käytetään, veron perustan ollessa kansanterveydellinen sekä joulukuussa 2016 voimaan tuleva pakkausmerkintöjen pakollisuus varmistaisivat sokeriveron EU-säännösten mukaiseksi.
— Riittävän korkea vero lisäisi veron vaikuttavuutta ja tukisi terveyttä edistäviä valintoja.