Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen päätöksenteossa on tärkeää sukupolvien välisen tasavertaisen kohtelun kannalta. Nuorisovaltuustot ja vastaavat kunnan toimielimet toimivat hyvin kuunnellessaan nuoria päätöksenteossa, mutta valtakunnanlaajuisesti ei ole vastaavaa toimielintä. Nuorten parlamentti on näennäinen mahdollisuus nuorille vaikuttaa asioihin, joihin ei kuitenkaan ole sananvaltaa laajaan päätöksentekoon. 

Parlamenttia varten kouluissa järjestetään parlamenttikerhoja, joissa opitaan vaikuttamista ja päätöksentekoa osana kerhotoimintaa. Joka toinen vuosi järjestetään Nuorten parlamentin täysistunto, johon kokoontuu edustajia parlamenttikerhoista ympäri maan. Kaikissa kouluissa ei kuitenkaan kerhoa ole, joten jotkut alueet jäävät väistämättä päätöksenteosta ulkopuolelle. Myös toisen asteen opiskelijat jäävät täysin pois valtakunnallisesta vaikuttamisesta, sillä parlamenttikerhot ovat yläkoululaisille. Suomen lukiolaisten liiton vuonna 2012 teettämän hyvinvointikyselyn mukaan noin joka kolmas lukiolainen koki, etteivät omat yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet olleet hyvät. 

Suomalaiset nuoret ovat pohjoismaisissa vertailuissa yhteiskunnallisilta taidoilta ehdotonta huippuluokkaa. Tämän takia poliittiset ikärajat ovat nuorten potentiaalin tuhlaamista. Päätöksenteon ja vaikuttamisen ei tulisi olla K-18, vaan poliittisen osallistumisen ikäraja pitäisi laskea 16 vuoteen. Suomen Nuorisovaltuustojen liitto vaatiikin oikeusministeriötä käynnistämään äänestysikärajojen kokonaisuudistuksen. Liitto myös painottaa, että myös muita poliittisia ikärajoja, kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamista, ehdolle asettumisen ikärajaa ja äänestämistä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä tulisi tarkastella samassa kokonaisuudessa.