Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa tiedolla johtamisen, laadun ja asiakaslähtöisyyden on syytä olla keskiössä. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei onnistu ilman tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille eduskunnan viime kaudella myöntämän valtion rahoituksen turvin. Vaikka hallitus ei myöntänyt hankkeelle määrärahaa vuodelle 2020, on THL pystynyt jatkamaan kehittämistyötä eteenpäin aiempien vuosien määrärahojen turvin. Hanke on tuottanut tietoa siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää. Hankkeessa on ollut mukana seitsemän pilottirekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.  

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset ja terveyspalvelujen käyttäjät sekä virkamiehistö ja päättäjät päätöksenteon tueksi. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.  

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Rekisteri tuo uudenlaista avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen tahansa saatavissa.  

Viime vuoden toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa. STM ja THL ovat valmistelleet THL-lain muutosten mahdollistamaa asetusta, jolla nimettäisiin THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevat laaturekisterit. Asetuksen allekirjoituksesta vastaa peruspalveluministeri. Kansallisen laaturekisteritoiminnan käynnistäminen ja sen laajuus ja aikataulu riippuvat STM:n hallinnonalan resurssien kohdentamisesta valtion talousarviossa. 

Lausuntokierrokselle lähteneessä hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei ole erotettu. Täten sama taho on vastuussa sekä palveluiden tuotannosta että valvonnasta. On olemassa vakava riski, että tällaisessa mallissa oman tuotannon laadun valvonnan valuviat johtavat palveluiden laadun heikkenemiseen ja pahimmillaan potilasturvallisuuden vaarantumiseen.  

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: "Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa."  

Useat potilasjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edunvalvontajärjestöt sekä tutkijat ovat kannattaneet terveydenhuollon laaturekistereiden vakiinnuttamista Suomessa sekä niiden laajentamista sosiaalialan palveluihin.