Sanoma Media Finland on ottanut  käyttöönsä  freelancer-toimintaperiaatteen  Helsingin Sanomien ja muiden lehtien jakamista varten. Tämä tarkoittaa sitä, että jakajat eivät ole Sanoma Median työntekijöitä eivätkä myöskään yrittäjiä. Heille maksetaan työkorvaus, joka ei sisällä työnantajamaksuja eli sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Tällä tavalla ihmiset joutuvat tekemään työtä vailla työsuhdetta, vailla työterveyshuoltoa, irrallaan työyhteisöstä, vailla palkkaan perustuvaa sosiaaliturvaa ja vailla kertyvää eläkettä.  

Tällainen toiminta on yleistymässä. Tämän vuoden alussa 53 000 ihmistä sai verottajalta freelance-verokortin. Verohallinnon viimeisimmässä ohjeessa 4.4.2016 verottaja höllensi palkan ja työkorvauksen tulkintaansa tarkoituksenaan lisätä, että toimeksiannoista maksettavia suorituksia voitaisiin yhä useammin maksaa työkorvauksena eikä palkkana. 

Näin toimivien yritysten tarkoituksena on välttää työnantajamaksuja. Tämä tuo epäreilua kilpailua yritysten välille ja saa aikaan sen, että asianmukaisesti toimivat yritykset häviävät kilpailutuksia ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitään. Kuitenkin lehtien jakaminenkin on toimiala, jossa kuuluu noudattaa TES:n mukaista palkkaa.  

Verohallinnon työmenettelyohjeen mukaan freelance-verokortti on tarkoitettu niille, joilla on useita lyhytaikaisia työsuhteita. Kuitenkin on käynyt ilmi, että esimerkiksi toimistosihteeri on saanut verottajalta mahdollisuuden toimia freelancerina, vaikka hän on ollut useita vuosia säännöllisessä, tavanomaisessa toimistotyössä tehden työtä useammalle työnantajalle. Eli verottaja linjaustensa myötä antaa freelance-verokortin aina kun henkilö sanoo, ettei ole vakituisessa päätyössä, vaan tulot kertyvät monelta maksajalta samanaikaisesti.  

Yhteiskunnan ja ihmisten kannalta parempi vaihtoehto olisi, että työn teettäjä aina maksaa palkkaa ja verohallinto antaa työntekijälle tarvittaessa useamman palkkaverokortin, jossa tuloraja on jaettu useammalle maksajalle, tai sivutuloverokortin.