Suomalaisten ylikuolleisuus on kasvussa. Myös koronaan kuollaan nyt ennätyksellisesti, samaan aikaan kun rokotekattavuus heikkenee. Lisäksi sairaalaan joutuvien koronapotilaiden määrä on kasvanut ja koronapositiivisten määrä on ollut pitkään korkea. Hyvät käytännöt pandemian hillitsemiseksi, kuten FFP2-maskien käyttö, sisätilojen tuulettaminen ja riittävä karanteeniaika sairastuneena ja oireisena tuntuvat jo unohtuneen. Suomessa ei myöskään anneta halukkaille koronan tehosterokotteita yhtä laajalti, kuten muissa maissa. 

17.11.2022 Suomessa oli tilastoitu jo 7 173 koronakuolemaa, joista 260 oli raportoitu kyseisen viikon aikana. Luku on todella suuri. Sitä edeltäneellä viikolla koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia raportoitiin 172. Aiemmin THL on arvioinut, että 40 % niistä ei olisi koronakuolemia, mutta edes arvostettu Reutersin faktantarkistus (16.11.2022) ei kuitenkaan löytänyt tukea sellaiselle väitteelle.  

Suomen koronakuolleisuus on nykyään moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi Norjassa koronakuolleisuus on vain kuudesosa Suomen kuolleisuudessa, vaikka kuolleisuus kehittyi vielä vuoteen 2022 asti samaan tahtiin molemmissa maissa. Kehitykselle on löydettävissä myös todennäköinen syy. Samaan aikaan, kun Suomen koronakuolleisuus kääntyi nousuun, Suomessa luovuttiin koronatartuntojen torjunnasta.  

Sama kehitys näkyy ylikuolleisuustilastoissa — vuoden 2022 alusta Suomessa on ollut selkeää ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Esimerkiksi kun katsotaan kuolleisuutta 100 000:ta ihmistä kohden, kuolleisuus ikäryhmissä 75—84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat on kasvanut 10—14 % viime vuoteen verrattuna. Mm. Kansanterveyslaitoksen entinen osastonjohtaja, tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen onkin laskenut, että ylikuolemien määrä on ollut Suomessa vuoden 2021 loppupuoliskolta lähtien suurempi kuin koskaan rauhan aikana.