Olemme koronapassin ja potilasturvallisuuden kanssa ristiriitaisessa tilanteessa. On outoa, että koronapassia voidaan kysyä ravintolaan mentäessä, mutta ei silloin, kun kyse on haavoittuvassa asemassa olevasta ihmisestä. 

Vaikka valtaosa hoito- ja hoivahenkilöstöstä tiedostaa rokotteiden hyödyn, myös Suomessa on ilmennyt valitettavia tapauksia, joissa koronavirus on levinnyt rokottamattomasta työntekijästä niin, että sairaus on levinnyt koko osastolle. Tehostetun hoivan asiakas ei kykene vaikuttamaan siihen, kuka häntä hoitaa. 

Hoitohenkilökuntaa ei kuitenkaan voi maailmanlaajuisesta pandemiasta syyllistää, ja on selvää, että he tekevät parhaansa paineisessa tilanteessa. 

Suomessa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön rokotukset ovat vapaaehtoisia, mutta työnantajat eivät nykyisellään voi kysyä työntekijöidensä terveystietoja. Jatkuva hoito- ja hoivahenkilöstön testaus taas söisi valtavasti resursseja. Lisäksi sote-alalla on valtava määrä keikkatyöntekijöitä, mikä vaikeuttaa ennakoitavuutta suhteessa henkilöstöön ja asiakaskontakteihin. Lääkäriliitto on esittänyt, että koronapassi tulisi ottaa käyttöön myös sote-alan työpaikoilla 

Työturvallisuuslaki vaatii, että työpaikat ovat turvallisia kaikille ja ettei kukaan sairastu työssään työolojensa takia. Nykyinen lainsäädäntö ei nyt  riittävästi  turvaa  työntekijöitä,  työnantajaa, asiakkaita tai potilaita. Tilanne vaatii muutosta. 

Hoitohenkilökunnalla on oikeus valinnanvapauteen, mutta myös vastuu heikommassa asemassa olevien potilaiden ja asiakkaiden turvallisuudesta. Tämä vastuu lähimmäistemme terveyden turvaamisesta kuuluukin meistä jokaiselle.