Elvyttämättäjättämispäätös eli DNR-päätös (do not resuscitate) on lääkärin tekemä hoitopäätös pidättäytyä elvytystoimenpiteistä (mm. sydämen sähköinen rytminsiirto, paineluelvytys ja hengityksen avustaminen), kun potilas menee elottomaksi. DNR-päätöksellä ei siis rajata pois muita hoitomuotoja kuin elvytys.
Valviran mukaan DNR-päätös perustuu hoitavan lääkärin tekemään potilaan tilanteen yksilölliseen lääketieteelliseen arviointiin elvytystilanteen varalta. Sitä tehtäessä on otettava huomioon potilaan sairauksien ennuste ja tiedot potilaan jäljellä olevista voimavaroista. Tilanteessa arvioidaan ensisijaisesti sitä, onko elvytyksestä potilaalle enemmän haittaa vai hyötyä. Lääkärin on DNR-päätöstä tehdessään keskusteltava potilaan kanssa, tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, läheisten kanssa. Muiden henkilöiden kuin potilaan itsensä kanssa käytävien keskustelujen tarkoituksena on selvittää, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. DNR-päätöksen tekee kuitenkin lääkäri, ja siitä, kuten myös muista hoitoa rajaavista päätöksistä, on tehtävä potilasasiakirjoihin (hoitosuunnitelmaan) merkinnät, joista on käytävä ilmi päätöksen tehnyt lääkäri, päätöksen sisältö ja lääketieteelliset perusteet, potilaan ja/tai läheisen kanssa asiasta käydyn keskustelun sisältö ja potilaan ja/tai läheisen kannanotto päätökseen. Toimintayksikössä tulee olla ohjeistus DNR-päätöksen tekemisestä ja sen kirjaamisesta potilasasiakirjoihin.
Valviran ohjeistuksen mukaan, jos potilaan hoitopaikka vaihtuu, on uuden lääkärin syytä ottaa kirjallisesti kantaa DNR-päätöksen voimassaoloon. Lääkäri voi hyväksyä DNR-päätöksen tekemällä asiasta potilasasiakirjamerkinnät. Potilaan terveydentilan muuttuessa lääkäri voi purkaa DNR-päätöksen.
Valviran sivuilla todetaan myös, että lääkärin tulee pääsääntöisesti keskustella merkittävistä hoitopäätöksistä, kuten DNR-päätöksestä, henkilökohtaisesti potilaan tai omaisen kanssa. Poikkeustilanteissa tai esimerkiksi omaisen ja hoitopaikan pitkän välimatkan tai muiden tapaamisesteiden vuoksi potilaan ja/tai omaisen suostuessa menettelyyn keskustelu voidaan käydä myös etäyhteyksin. Etäyhteyksin käydyssä keskustelussa on erityisen tärkeä läpikäydä hoitopäätöksen sisältö ja perustelut ymmärrettävästi sekä varmistaa etäyhteyden toimivuus.
Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan elvytyskieltopäätöksiä tai tehohoidon rajoittamispäätöksiä tehtäessä potilas on lähtökohtaisesti aina tavattava kasvotusten.
Iltalehti uutisoi (1.9.2020) tapauksesta, jossa iäkkään potilaan omaisilla ei ollut ollut tietoa lääkärin tekemästä DNR-päätöksestä. Päätös tuli ilmi kotihoidon vihreään kansioon teipatusta sinipunaisesta DNR-lapusta. Päätös oli tullut omaisille järkytyksenä, etenkin koska potilaan poika oli ilmaissut jyrkän kielteisen kantansa asiaan lääkärin tiedusteltua sitä häneltä puhelimessa nelisen kuukautta aiemmin. Tehty päätös oli tullut yllätyksenä myös potilaalle. Vastaavasti YLE uutisoi keväällä 91-vuotiaasta vanhuksesta, joka sai yllättäen puhelun lääkäriltä. Lääkäri halusi keskustella vanhuksen hoitosuunnitelmasta. Keskustelun lopputuloksena lääkäri oli asettanut vanhuksen elvytyskieltoon.
Lääkäri-kansanedustajana otin elvytyskieltoa koskevat päätökset esille viime keväänä, kun tietoon oli kantautunut useita tapauksia, joissa lääkäri oli koronaepidemian vuoksi puhelimitse ehdottanut potilaalle elvytyskieltoa. Keväällä eri puolilla Suomea oli koronaepidemian vuoksi ryhdytty käymään läpi hoivakodeissa ja muissa palveluyksiköissä asuvien ikäihmisten hoitosuunnitelmia ja hoidon rajauksia. Osassa kuntia selvitystyö koski myös kotihoitoa ja vammaispalveluyksiköitä. Vanhuksilta oli puhelun aikana tiedusteltu vanhuksen hoitosuunnitelmasta mahdollisen vakavan sairauden, kuten koronavirustartunnan, osalta. Keskusteluissa lääkärit olivat tuoneet esille myös elvytyskiellon. Suostumuksen antaneiden vanhusten potilasasiakirjaan on kirjattu, että puhelinkeskustelussa on sovittu DNR.
Saatujen tietojen mukaan pelkästään Uudenmaan alueella puhelimitse on käyty läpi useiden satojen potilaiden hoitosuunnitelmat. On käynyt ilmi, että monet elvytyskieltoon suostuneet, DNR-merkinnän potilasasiakirjoihinsa saaneet vanhukset eivät ole ymmärtäneet, mistä todellisuudessa on kyse.
Edes koronaepidemian ei tule olla peruste poiketa hoitosuunnitelmaan liittyvistä perustavanlaatuisista hyvistä käytänteistä. Koronaepidemian ei pidä olla syy potilaan ja omaisten oikeuksien laiminlyöntiin. Tietoon tulleet tapaukset poikkeavat räikeästi Valviran antamista ohjeista ja hyvistä käytänteistä.