Eduskunta hyväksyi vuonna 2016 lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Laki tuli voimaan 1.3.2017. Lain 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Säännös vastaa sisällöllisesti voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 11 §:n 1 momenttia. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on kunnan velvollisuus ja ensisijainen toimeentulotukeen nähden.
Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Koska kyseessä on viimesijainen tuki, on ensisijaisesti toimittava niin, että palvelun käyttäjän ja perheen maksukykyyn vaikuttavia varhaiskasvatuksen maksuja jätetään kunnan toimesta perimättä tai niitä alennetaan.
Kelan tilaston mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on maksettu 3 248 kotitaloudelle vuonna 2017 toimeentulotuesta sen sijaan, että kunta olisi noudattanut velvollisuuttaan alentaa maksua tai jättänyt maksun perimättä. On perin kummallista, että näin on, vaikka lain mukaan ensisijaista on maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen ja toimeentulotuki on viimesijainen tuki.
Valtakunnanvoudin tilaston mukaan kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tullut ulosottoon 37 792 kappaletta vuonna 2016 ja 35 709 kappaletta vuonna 2017. Lapsiperheen laittaminen ulosottoon kunnan viranhaltijan toimesta kunnan päivähoitomaksujen vuoksi ei ole lapsen edun mukaista, ja ennen näin raskasta toimenpidettä on kunnan käytettävä harkintavaltaa jättää maksu perimättä tai alentaa maksua. Todennäköisesti näin ei tehdä.
Mielestäni Kelan ja valtakunnanvoudin tilastot kertovat siitä, että kunnissa ei noudateta velvollisuutta alentaa maksua tai jättää maksu perimättä. Näin siitä huolimatta, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Kunnissa tulee olla vakiintuneet käytännöt, selkeät säännöt ja lain sovellusohjeet, ja perheille pitää tiedottaa asiasta. Lain soveltamisessa pitää ottaa huomioon, että pykälä 13 kohdistuu ihmisiin, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa eivätkä välttämättä kykene ajamaan omaa asiaansa. Pykälän tulkinnan pitää olla ohjeistettu avoimesti ja läpinäkyvästi valtakunnallisesti. Näin taataan lapsiperheille yhdenvertainen kohtelu eri puolilla Suomea. Lähtökohtana on oltava automaattiset prosessit ja viranomaisaloitteellisuus.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 §:n soveltamisen pitää olla lapsiperheille ymmärrettävää ja selkeää. Perheille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Kuntien tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta he osaavat neuvoa perheitä oikein. Varhaiskasvatusmaksun laskussa pitää lukea selkeä ohje, kuinka toimia, jos perheellä on maksuvaikeuksia. On lapsen edun mukaista ennaltaehkäistä perheen joutumista ulosottoon.
Maksuhuojennuksen hakemiseen ei saisi liittyä häpeää tai leimaantumista. Mitä enemmän liitteitä, kuitteja ja selvityksiä tarvitaan, sitä vähemmän perheet hakevat apua tilanteeseensa. Mitä enemmän toimenpiteitä asiakasmaksun alentaminen vaatii, sitä todennäköisemmin se jää hakematta ja lain tarkoitus ei toteudu. Se, kuinka kunta vaatii perhettä osoittamaan, että perheen toimeentulo on vaarantunut, on merkityksellistä avun hakemisen kannalta. Mitä enemmän harkintavaltaa viranomaisella on ja mitä vähemmän läpinäkyviä ohjeita, sitä enemmän hakijan kannalta epävarmuus hakemuksen läpimenoon kasvaa.
Kunnissa tarvitaan tapauskohtaista harkintaa, mutta huojennuksen hakemisen ja ratkaisemisen on oltava helppoa. On muistettava, että Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallisten viranhaltijoiden on sovellettava lakeja siten, että niiden päätökset ovat perustuslain mukaisia ja tulkinnat perusoikeusmyönteisiä.
On ehdottoman tärkeää, etteivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta lapsiperheille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.