Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Muutoksessa joudutaan yhdistämään usean kunnan erilaisia toimintatapoja, prosesseja, järjestelmiä ja palveluita uuden toimijan alle. Yksi merkittävä kokonaisuus on erilaisten ICT-järjestelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu kymmenen kuntaa, jotka ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Vuonna 2020 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa asui yli 470 000 asukasta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta- ja tietojärjestelmät joudutaan muodostamaan erillisistä järjestelmistä, toisin kuin eräillä muilla hyvinvointialueilla, joihin kuuluvilla kunnilla on jo ennestään ollut laajaa yhteistyötä sote-palvelujen toteuttamisessa myös tietojärjestelmätasolla. Käytännössä Länsi-Uudellamaalla on yhdistettävä kymmenen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen, yhden sote-kuntayhtymän ja kahden erityishuoltopiirin tietojärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän palveluiden kannalta välttämättömän integraation toteuttaminen hallituksen linjaamalla aikataululla eli ennen vuotta 2023 on suuri haaste, joka vaatii riittävän rahoituksen, jotta toteutus suunnitellulla aikataululla on mahdollinen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (Vate) on laskenut vuoden 2022 ja 2023 tiedossa olevien ICT-infrastruktuurin ja tietojärjestelmien muutostoimenpiteiden rahoitustarpeeksi 61,7 miljoonaa euroa. Tähän liittyvää rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin myönsi ainoastaan 12,6 miljoonaa euroa, joka on vain noin 20 prosenttia arvioidusta rahoitustarpeesta. Tällä rahoitustasolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole oman arvionsa mukaan kykyä ottaa vastuulleen kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvää palvelutuotantoa 1.1.2023. Lisärahoitusta tulisi saada nopeutetusti, jotta suunnittelutyötä voitaisiin jatkaa.
Alueella on arvioitu, että mikäli sitoumusta lisärahoituksen myöntämisestä ei pystytä riittävällä tavalla järjestämään helmikuuhun mennessä, on edessä suunnittelu palvelutuotannon siirron hallitusta viivästyttämisestä ja vaiheistamisesta hyvinvointialueen, kuntien ja ohjaavien ministeriöiden kanssa yhteistyössä.
Länsi-Uusimaa ei ole ainoa hyvinvointialue, jonka ICT-muutostöiden rahoitus on kriisissä. Muutostöiden kustannuksia nostaa myös erittäin tiukka aikataulu. Lisäksi IT-alalla vallitseva osaajapula ja kaikilla hyvinvointialueilla samaan aikaan tehtävät mittavat muutostyöt nostavat tarvittavien muutostöiden hintaa entisestään. Tiukan aikataulun takia myös päätös lisärahoituksesta tarvitaan pikimmiten, jotta hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien toteuttamisen kannalta välttämättömät ja pakolliset projektit voitaisiin käynnistää.