Kansaneläkelaitoksen (Kela) etuuksia haettaessa saatetaan vaatia lääkärintodistus. Usein vaatimuksena on sairauteen erikoistuneen lääkärin lausunto. Esimerkiksi MS-tautia sairastava käy Neuroliiton neurologin tutkittavana. Neurologi lähettää lausuntonsa terveyskeskukseen terveyskeskuslääkärille, koska se ei suoraan kelpaa Kelalle. Kun lausunto terveyskeskuksessa on hyväksytty, se lähetetään Kelaan, jossa lausunnon voi hyväksyä lääkäri, joka koulutukseltaan on muu kuin neurologi, esimerkiksi ortopedi.  

Kun haettu etuus on hyväksytty tai hylätty, lääkärintodistus on muita etuuksia haettaessa voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen uutta etuutta haettaessa sama prosessi on käytävä uudelleen läpi.  

Fysikaalisesta kuntoutuksesta Kela voi tehdä päätöksen 1—3 vuodeksi. Kela tekee kuitenkin päätökset voittopuolisesti vain vuodeksi.  

Erikoislääkäreiden palveluja voidaan joutua hakemaan kauempaa ja käyttämään niiden saamiseksi kuljetuspalveluja. Etuuksia hakevat kokevat toistuvat hakemusten laatimiset sekä lääkärikäynnit matkoineen sekä fyysisesti että henkisesti raskaina.  

Olisi järkevämpää ja vähemmän terveydenhuoltoa kuormittavampaa, jos Kela hyväksyisi erikoislääkärin lausunnon ilman, että se täytyy hyväksyttää kahdella lääkärillä, joilla ei välttämättä edes ole asian vaatimaa lääketieteellistä kompetenssia.  

Myös erikoislääkärin todistuksen kelpoisuusajan pitäisi olla pidempi. Hakija toimittaisi uuden todistuksen uutta etuutta hakiessaan vain siinä tapauksessa, jos kokee terveydentilansa muuttuneen todistuksen antamisen jälkeen.  

Edelleen olisi järkevämpää, jos päätökset kuntoutuksista tehtäisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos asiakkaan kunnossa tapahtuu joko hoitavan osapuolen tai asiakkaan mielestä muutoksia, voitaisiin tilanne arvioida uudelleen. Tällainen uudistus vähentää työtaakkaa niin Kelan etuuskäsittelyssä kuin myös terveydenhuollossa, puhumattakaan yhteiskunnalle koituvista säästöistä toiminnan tehostuessa.